VASEN KAISTA
Vasen Kaista julkaisee Tampereen vasemmiston vastaukset pormestariehdokas Lauri Lylyn kysymyksiin kokonaisuudessaan. Vasemmistoliiton neuvotteluryhmä tapasi pormestariehdokas Lylyn (sd.) ja muun sosiaalidemokraattien neuvotteluryhmän perjantaina.
Lylyn kysymykset käsittelevät muun muassa kaupungin taloutta, työllisyyttä, palveluiden kehittämistä, maankäyttöä ja liikennettä sekä kestävää kehitystä ja kaupungin kansainvälistymistä. Lylyn esittämät kysymykset on lihavoitu.
Kaupungin talouden tasapainottamista koskevat kysymykset. Miten ryhmänne suhtautuu:
Tulopohjan vahvistamiseen?
– Tampereen kaupungin tulopohjan ongelmana ovat laskeneet verotuotot, joiden taustalla vaikuttaa vaikea työttömyystilanne. Toinen ongelmallinen tekijä on valtionosuuksien kehitys, joka ei vastaa kaupungin kasvua ja palvelutarvetta.
– Keskeisin keino tulopohjan vahvistamiseen on työllisyystilanteen parantaminen. Mahdollisena keinona näemme myös veronkorotuksen edellyttäen, että sen tuoma tuotto käytetään kaupunkilaisten palveluiden tuottamiseen. Asiakasmaksujen nostamista emme näe toivottavana tapana lisätulojen hankkimiseen.
Menojen hillintään?
– Päättyvällä valtuustokaudella Tampere on onnistunut hyvin menojen hillinnässä. Edellisvuonna menot kasvoivat vain 1,9 prosenttia, mikä on hyvä tulos kasvavassa kaupungissa. Menojen alhaisesta kasvusta on pidettävä kiinni jatkossakin.
– Todennäköisesti ei ole kuitenkaan mahdollista saada menoja laskuun ilman palveluiden rankkaa karsimista, johon emme ole valmiita. Kohtuullinen menojen kasvu on hyväksyttävää. Perustelluista syistä suurempikin kasvu voidaan joillakin alueilla hyväksyä, esimerkiksi ennaltaehkäisevissä palveluissa, joista voidaan saada lisää hyvinvointia kaupunkilaisille ja mahdollisesti taloudellista hyötyä tulevaisuudessa.
– Tampereen kaupungin talouden ongelma ei ole menojen kasvu vaan heikentyneet tulot. Verotulot ovat kasvaneet huonosti, ja maan hallitus on leikannut kaupungin saamia valtionosuuksia.
Investointitasoon?
– Vasemmistoliitto kannattaa järkeviä investointeja, kuten asuntojen rakentamista, joukkoliikenteen kehittämistä ja korjausrakentamista, kuten sisäilmaongelmista kärsivien päiväkotien sekä koulujen remontointia. Investoinnit lisäävät työllisyyttä ja pitävät osaltaan talouden käynnissä.
Miten ryhmänne toimisi uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden alentamiseksi?
– Uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyyden alentamiseksi ei ole olemassa yhtä helppoa keinoa, vaan käyttöön on otettava useampia erilaisia keinoja.
– Kaupungin vetovoimaisuudesta on huolehdittava. Kaupungin on oltava kiinnostava, tulevaisuuteensa uskova ja palveluistaan sekä asukkaistaan huolehtiva. Elinkeinopolitiikkaa pitää tehdä yhdessä seudun kuntien kanssa. Perusinfran ja liikenneyhteyksien on oltava kunnossa, toimintaympäristön on oltava turvallinen ja koulutettua työvoimaa on oltava saatavilla. Kaupungin pitää auttaa yrityksiä aktiivisesti tontti- ja toimitilakysymyksissä. Luovien alojen toimintaedellytykset ja pienet yritykset sekä yksinyrittäjät on myös huomioitava. Elinkeinopolitiikan on oltava aktiivista ja yrityksiä on houkuteltava Tampereelle. Tampere3-hankkeella on hyvät mahdollisuudet tehdä Tampereen seudusta yksi Suomen tutkimuksen ja kehityksen keskuksista.
– Tampereella on aloitettu työllisyydenhoidon kokeilu yhdessä valtionhallinnon kanssa. Sen vaikutuksia on seurattava ja esiin nousevia hyviä käytäntöjä on tuettava. Pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään aktiivisella työllisyyspolitiikalla ja riittävillä määrärahoilla. Työttömien on saatava palvelut yhdestä paikasta ja heille pitää tarjota koulutusta, kuntoutusta, terveyspalveluita ja palkkatukityömahdollisuuksia.
Mitkä ovat ryhmänne painopisteet palvelujen kehittämisessä?
– Varhaiskasvatusta ja perusopetusta on kehitettävä edelleen. Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta ei pidä rajata. Ryhmäkoot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Tampereella on vielä aikaa kehittää niitä sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka siirtyvät maakunnan vastuulle. Kiireettömien vastaanottoaikojen jonoja terveysasemilla on lyhennettävä. Ikäihmisille tarkoitettujen ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on rakennettava lisää.
– Niiden ei-lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden, jotka eivät siirry maakunnan vastuulle, kuten palvelubussiliikenteen, tulevaisuus on turvattava. Järjestöjen taloudelliset toimintamahdollisuudet on turvattava niiltä osin kuin maakunta ei sitä tee. Kuntalaisten työllistymistä ja hyvinvointia edistäviä sekä eriarvoisuutta vähentäviä palveluita on kehitettävä.
Miten eriarvoistumiskehitystä tulisi hillitä ja muun muassa nuorten syrjäytymistä sekä köyhyyttä ehkäistä?
– Parasta syrjäytymisen ehkäisyä on koulutuksen ja työn turvaaminen kaikille. Tampereen on pidettävä kiinni siitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle löytyy opiskelupaikka. Kohtuuhintaiset ja maksuttomat harrastusmahdollisuudet estävät syrjäytymistä. Jokaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien sosioekonomisesta asemasta huolimatta ehkäisee syrjäytymistä jo varhaisessa vaiheessa. Kaupungin on tarjottava kesätöitä mahdollisimman monelle nuorelle.
– Aktiivipassi ja sen kehittäminen auttavat ihmisiä pysyvään aktiivisempana osana yhteiskuntaa. Tampereen tulee tavoitella ennaltaehkäisevän toimeentulotuen saamista valtakunnalliselle tasolle. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa nopea hoitoon pääsy ja hoitoketjujen katkeamattomuus tulee varmistaa riittävällä resurssoinnilla. Perheiden on saatava ongelmatilanteissa helposti apua, ja neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on oltava valmiudet tunnistaa perheiden ongelmat ja ohjata heidät avun pariin nopeasti.
Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin kasvuun, maankäyttöön, asuntopolitiikkaan ja liikennepolitiikkaan?
– Kaupungin kasvu on positiivinen haaste. Maankäytössä pitää huomioida joukkoliikenne uusia asuinalueita suunniteltaessa ja vanhoja alueita kehitettäessä. Kaupungin pitää olla tiivistä mutta viihtyisää ja virkistys- sekä viheralueita tulee olla riittävästi. Yritysten toiminta tulee myös huomioida maankäytössä niin, että tonttien saatavuus ei ole ongelma yritystoiminnan aloittamisessa tai laajentamisessa Tampereella.
– Asumisen hinta on pidettävä kurissa, jokaisella on oltava varaa kunnolliseen asuntoon. Kaupungin on kaavoitettava riittävästi asuntoja vastaamaan kysyntään ja rakennettava lisää kaupungin yhteisöjen omistamia vuokra-asuntoja. Toimenpiteitä asunnottomuuden vähentämiseksi on jatkettava.
– Liikennepolitiikassa painopiste on oltava joukkoliikenteessä. Jalankulku ja pyöräily on tehtävä sujuvaksi koko kaupungin alueella. Yksityisautoiluakaan ei saa unohtaa, mutta se ei saa ohjata liikenneratkaisuja ja kaupunkikehitystä. Yhteydet kaupungista ulos on oltava kunnossa. Tunnin junayhteys Helsinkiin on tärkeä tavoite. Tampere-Pirkkalan lentokenttää ja kansainvälisiä yhteyksiä sieltä on edelleen kehitettävä. Yhteydet kaupungin keskustasta lentokentälle tulee myös olla kunnossa.
Mitkä ovat ryhmänne omistajapoliittiset tavoitteet kaupungin omistamien yhtiöiden ja liikelaitosten suhteen?
– Kaupungin yhtiöiden johtamisen pitää olla demokraattisessa kontrollissa ja luottamushenkilöiden on päästävä päättämään toiminnasta jatkossakin siten, että yhtiöiden toiminta on yhteydessä kaupungin kokonaistalouteen, johtamiseen ja valtuuston asettamiin tavoitteisiin. Omistajapoliittiset periaatteet on hyvä linjata valtuuston toimikaudekseen vahvistamassa strategiassa ja yhtiöiden tuottotavoitteet on vahvistettava vuosittain talousarviossa.
– Tuottavaa ja kaupungin palvelutuotannon kannalta oleellista omaisuutta ei pidä myydä. Sähkölaitosta ei pidä myydä. Kaupungille strategisesti tärkeiden ja peruspalveluita tuottavien yhtiöiden omistajapohjaa ei tule laajentaa. Kaupungin toimintoja ei tule yhtiöittää ideologisista syistä, vaan yhtiöittämisen tulee aina olla poikkeus, johon on erityisen painava syy. Kaupungin omaisuutta tulee myydä ainoastaan hyvin perustelluista poikkeustapauksissa. Kaupungin omistamissa yhtiöissä on noudatettava julkisuuslain vaatimuksia.
Miten ryhmänne suhtautuu kaupungin oman toiminnan ja tuotannon kehittämiseen?
– Suhtaudumme kaupungin omaan tuotannon kehittämiseen hyvin positiivisesti. Oman toiminnan ja tuotannon kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Henkilöstön kokemuksen ja osaamisen huomioiminen kehittämisessä on tärkeää samoin kuin asukkaiden ja palvelukäyttäjien antama palaute. Keskeisenä lähtökohtana on oltava toiminnan vaikuttavuus.
Miten ryhmänne vahvistaisi Tampereen vetovoimaa? Kansainvälistyminen, liikenneyhteydet, tapahtumat ja investointien houkuttelu?
– Konferenssi-, kulttuuri- ja liikematkailu ovat ja ovat olleet talousvaikutuksiltaankin tärkeitä kehittämiskohteita, joissa tapahtumatoimiston, Visit Tampereen ja Tredean uuden organisaation, Tampere-talon ja siellä sijaitsevan Muumimuseon (esimerkiksi japanilaiset turistit) sekä muiden tahojen yhteistyöllä on aivan ratkaiseva merkitys.
– Kansainväliset urheilutapahtumat ovat tuoneet laajaa näkyvyyttä ulkomaisissa medioissa. Niitä pitää tavoitella Tampereelle edelleenkin. Myös kansainvälisiin verkostoihin osallistumalla levitetään tietoa Tampereesta muualle (education cities, Smart cities, cities for children etc.).
– Investointien osalta oleellista on Tampereelta löytyvä osaaminen ja sen tekeminen tunnetuksi mahdollisimman laajasti. Tampere3-hankkeen onnistumisella on tässä tärkeä rooli. Myös toisenasteen koulutusta pitää kehittää. Toimivilla kansainvälisillä liikenneyhteyksillä on suuri merkitys investointien saamiseksi Tampereelle.
Miten ryhmänne edistäisi kestävän kehityksen tavoitteita?
– Kaupunkia pitää kehittää sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Sosiaalisesti kestävä kehittäminen pitää kaikki mukana ehkäisemällä köyhyyttä ja syrjäytymistä panostamalla muun muassa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen, tuottamalla edullisia asuntoja ja turvaamalla perusopetukseen riittävät resurssit.
– Ekologisesti kestävää kehitystä vie eteenpäin energia- ja liikenneratkaisut. Jätteenpoltosta saatiin viime vuonna 2,5 prosenttia kaupungin energiatuotannosta. Jätteen kierrätystä ja kotimaisen energian osuutta on varmasti mahdollista lisätä edelleen. Energiantuotannossa ja liikenteessä pyritään eroon ilmastoa lämmittävistä fossiilisista polttoaineista.
– Taloudellisesti kestävässä kehityksessä voitaisiin tehdä elvyttävää talouspolitiikkaa esimerkiksi ajoittamalla investointeja korkean työttömyyden aikaan ja saada sillä aluetalouteen vireyttä. Henkilöstön kustannustietoisuutta ja hankintaosaamista lisäämällä voidaan vaikuttaa edelleen kustannuskehitykseen, joka tosin on ollut viime vuosina todella maltillista.
– Julkisissa hankinnoissa on huomioitava eettiset ja sosiaaliset kriteerit.
Onko ryhmällänne jokin erityiskysymys, jolla on ratkaiseva merkitys halukkuudellenne tehdä yhteistyötä muiden ryhmien kanssa?
– Ryhmämme kannalta oleellisia asioita ovat kantamme subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden säilyttämisestä ja aktiivipassin sekä sosiaalisen luototuksen säilymisestä. Köyhyysohjelman jatkaminen ja kehittäminen.
Onko ryhmänne valmis sitoutumaan pormestariohjelmaneuvottelujen tulokseen, jossa ryhmänne tavoitteet on riittävästi otettu huomioon ja tukemaan koalition pormestariehdokasta pormestarinvaalissa ja toimimaan yhteisten ohjelmatavoitteiden toteuttamiseksi tulevalla valtuustokaudella?
– Kyllä on.
Vasemmistoliitolla viisi neuvottelijaa
Vasemmistoliiton neuvotteluryhmään kuuluvat Tampereen kesäkuussa aloittavan valtuuston valtuutetut Mikko Aaltonen, Ulla-Leena Alppi ja Sinikka Torkkola, Vasemmistoliiton Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja, varavaltuutettu Jouni Sirén sekä varavaltuutettu Sirkkaliisa Virtanen. Sosiaalidemokraateista neuvottelussa olivat mukana Lylyn lisäksi valtuutetut Atanas Aleksovski ja Pekka Salmi sekä toiminnanjohtaja Harri Sandell.
Vasemmistoliiton uusi valtuustoryhmä ei ole vielä järjestäytynyt. Vanhan valtuustoryhmän puheenjohtajana on toiminut Mikko Aaltonen ja varapuheenjohtajana Sirkkaliisa Virtanen. Valtuustoryhmä pitää järjestäytymiskokouksensa ensi torstaina.
Juttua on täydennetty 22.4.2017 klo 7.30 määritelmällä ”Tampereen kesäkuussa aloittava valtuusto”.
III
Etusivun kuva: Cai Melakoski
*