Toimittaja: SAANA HEINÄNEN
Vappu tuli jälleen käki kainalossa ja perinteiset vappujuhlat pivon pohjassa. Toukokuun ensimmäisenä eri puolilla Pirkanmaata kuultiin sekä vasemmiston konkareiden että tuoreiden vasemmistoaktiivien juhlapuheita. Puheenparsissa puitiin 100-vuotiaan Suomen varhaisvuosia, konfliktiherkkää maailmantilannetta ja työelämän uusia haasteita. Keskeisinä teemoina toistuivat nykyhallituksen kiivasta keskustelua kirvoittaneet linjaukset; hallintarekisteri, sote-uudistus sekä kilpailukykysopimus.
‒ Miksi hallintalaki keskusteluttaa, eihän se koske kuin muutamia suomalaisia? Onko kysymys kateudesta tai halusta tirkistellä naapurin omaisuutta, kyseli Pirkanmaan Vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Jukka Kinos Sointulan vappujuhlassa Ruovedellä.
‒ Perussuomalaiset ilmoittivat vajaa vuosi sitten ehdottomasti vastustavansa hallintalain hyväksymistä. Mikä muuttui hallituksessa ja miksi hallintalaki meni yksimielisesti läpi. Ehkäpä vastaus piilee siinä operaatiossa jossa hallitukseen otettiin kolme uutta ministeriä. Perussuomalaisia hyväiltiin hallituskumppaneiden toimesta monin tavoin, kodinhoidontuen uudistaminen haudattiin, vaikka siitä olikin hallitusohjelmassa lausunta, ministerien määrää nostettiin ja omistusten saalaamista helpotettiin – mitä tästä on sanottava, Kinos jatkoi.
‒ Suomen hallitus aikoo lahjoittaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi kansalaisilleen sote-paketin, joka sisältää suunnitelman kunnallisen itsehallinnon kaventamiseksi. Suunniteltu toteutus veisi suomalaisilta kunnilta niiden kahden keskeisen toimintalohkon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tuottamis- ja järjestämisoikeuden. Lähipalvelut, ensisijainen hoito ja apu siirretään kauko-ohjaukseen ja voittoa tavoittelevien yritysten toimialaa laajennetaan. Tästä tulevat kärsimään ennen kaikkea palvelusten käyttäjät. Miten tämä on mahdollista, tiedusteli puolestaan Kangasalan kunnanvaltuutettu (1.6. lähtien) Ranja Aukee Suoraman työväntalolla.
‒ Sote-uudistuksen alkuperäisenä tavoitteena oli panostaa lähipalvelujen, terveyskeskusten ja sosiaalitoimen, vahvistamiseen ja uudistamiseen, lisätä hallinnon eri sektoreiden moniammatillista yhteistyötä asiakkaiden ja potilaiden tarpeista lähtien sekä heitä kuunnellen. Nyt tekeillä olevassa mallissa toimitaan täysin päinvastaisesti. Kuntien vaikutusvaltaa heikennetään, rahoitusratkaisuista vaietaan, byrokratiaa kasvatetaan ja palvelujen saatavuutta heikennetään. Oleellinen tieto hukkuu jonninjoutavien ohjeistusten, selvitysten, valitusten ynnä muiden paperitulvaan, jota varten tarvitaan lisätyövoimaa. On odotettavissa, kaaosta, lykkääntymistä, väärinkäsityksiä ja oikeustaisteluita. Digitalisoinnin suunnittelu on alkutekijöissään – silti toteutusta viedään härkäpäisesti läpi, Aukee tähdensi.
Ylöjärven vasemmistosta kilpailukykysopimusta kritisoivat sekä Viljakkalassa punaisten haudalle järjestetyn kunniakäynnin yhteydessä puhunut Erkki Moisio, että tuore kaupunginvaltuutettu Anna Jukantupa.
‒ Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus vetäytyä neuvottelupöydistä on suorastaan käsittämätön teko. Samalla se kuitenkin jatkaa sivusta huuteluaan muun muassa puheenjohtajansa suulla ja vaatii työntekijöiden radikaalia palkkojen alentamista. Kaikki tämä vain hetki sen jälkeen, kun muste kivuliaasti sovitussa kilpailukykysopimuksessa on ehtinyt kuivua. Mielestäni tämä osoittaa todella huonoa harkintakykyä ja toimet ovat suorastaan provokatiivisia. Ensi syksyn sopimuskierroksesta onkin tulossa äärimmäisen epävarma ja työtaistelutoimenpiteiltäkään tuskin vältytään, ellei asenne erityisesti työnantajapuolella muutu. Ymmärrän hyviä niitä tuntoja, joiden mukaan kovalla tuskalla solmittu kilpailukykysopimus on epäoikeudenmukainen. Tällä hetkellä on jopa aistittavissa, että maamme hallitus ei näytä pitävän kaikilta osin kiinni edes siinä sovituista asioista. Tätä pidän erittäin kielteisenä asiana, totesi Moisio.
‒ Maailma muuttuu kovaa tahtia. Vaikka taloutemme vaurastuu, kuilu rikkaiden ja köyhempien välillä levenee. Karkauspäivänä saatiin Suomessa aikaan neuvottelutulos kilpailukykysopimuksesta. Se siirsi työttömyysvakuutusmaksuja ja eläkevakuutusmaksuja työnantajilta työntekijöille. Se alensi työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja ja pidensi työntekijöiden vuosityöaikaa korvauksetta, virkkoi Anna Jukantupa Ylöjärven hautausmaan kunniakäynnillä.
-Hallitus on asettunut omilla kannoillaan ja toimillaan selvästi työnantajien puolelle. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on saanut neuvottelu- ja lainsäädäntöasioissa luottaa hallituksen puolueelliseen tukeen. Hallitus on suosinut vahvaa heikomman kustannuksella. Työntekijät ovat joutuneet hallituksen ja työnantajien hampaisiin. Tämä on muuttanut perusperiaatetta heikomman osapuolen suojelemisesta työmarkkinoilla. Kuinka paljon meidän pitää vielä uhrata talouden alttarille?
Punavihreä pärjäsi Pirkanmaalla
‒ Hyvät toverit, hyvät parkanolaiset
Meillä vasemmistolaisilla on nyt erinomaisen hyvä syy juhlia vappua. Verrattuna kevää 2015 eduskuntavaaleihin vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit nostivat kannatustaan lähes viisi prosenttiyksikköä, punavihreä oppositio kasvatti kannatustaan lähes yhdeksän prosenttiyksikkö. Hallituspuolueet sen sijaan hävisivät yli 10 prosenttiyksikköä.
Pirkanmaalla vasemmistoliitto ja sosiaalidemokraatit kasvattivat kannatustaan yli viisi prosenttiyksikköä, punavihreät oppositiopuolueet lähes 10 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto nosti kannatustaan Pirkanmaalla lähes kaksi prosenttiyksikköä eduskuntavaaleista 2015.
Täällä Parkanossa suunta oli sama. Vasemmistoliitto kasvatti kannatustaan ja sai yhden lisäpaikan, sosiaalidemokraatit saivat kaksi lisäpaikkaa. Onnittelut hyvästä politiikasta ja kiitokset vaalityöstä. Tästä on hyvä jatkaa maakuntavaaleihin, joissa onkin aika ottaa uusi, punavihreä, ihmis- ja ympäristöystävällinen suunta koko Pirkanmaalle, Pirkanmaan Vasemmistoliiton puheenjohtaja Sinikka Torkkola totesi SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteisessä vappujuhlassa Parkanon torilla.
Rauhantyö- maailmamme turvavyö
Torkkola peräänkuulutti puheessaan myös uurastusta rauhan edistämiseksi.
‒ Maailma ympärillämme ryskyy aika pahasti. Sadat tuhannet ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan sodan ja vainon vuoksi. Pieni osa heistä on löytänyt tiensä myös tänne Pohjolan perukoille. On erinomaista, että olemme voineet tarjota pienelle joukolle hädänalaisia ihmisiä suojaa ja turvaa.
‒ Häpeällistä sen sijaan on se, että Suomi jatkaa pakolaisten pakkopalautuksia turvattomiin maihin, kuten Afganistaniin, Irakiin ja Syyriaan. Pakkopalautukset on syytä keskeyttää välittömästi. Vain siten Suomi säilyttää maineensa sivistysvaltiona.
‒ Suomella on ollut hyvä maine rauhan rakentajana ja ristiriitojen välittäjänä. Siitäkin maineesta on pidettävä kiinni. Sen sijaan, että miettisimme sodassa puolustautumista, on mietittävä rauhan töitä. Jos haluamme rauhaa, on syytä valmistautua rauhaan ja tehdä rauhantöitä. On aika päättää hiljaiselo rauhanliikkeessä ja ryhtyä pitämään meteliä rauhan puolesta. 1980-luvun rauhanliike osoitti, että kansalaisten toiminnalla on väliä. Rauhanliikkeessä on meidänkin paikkamme. Ei ole samantekevää katsomme välinpitämättöminä sivusta sotavalmisteluja Korean niemimaalla tai Yhdysvaltojen Afganistanin pommituksia. Sotaa ei lopeta sodalla vaan rauhanneuvotteluin.
‒ Hyvät vappua, seuraavaksi tavataan lokakuussa rauhankulkueissa, Torkkola summasi.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen ennätti pitämään puheensa Raivion Työväentalolla, Nokialla ja Tampereen Keskustorilla.
‒ Rauhantyössä perusasioista kuten ruoan, veden, lämmön ja energian tarpeesta tai merkityksestä ei voi koskaan puhua riittävästi. Koska ne meillä Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä, ei niille oikein osata antaa arvoa, kun me emme enää muista sitä, mitä ihmisen turvallisuuden tunteelle tarkoittaa se, että perusasiat on tuhottu sodassa.
‒ Sotien ja aseellisten konfliktien yhteiskunnalliset ja ympäristöseuraukset vaikuttavat pitkään ja laajalle. Yhteiskuntien jälleenrakentaminen on vaikeaa, kun luonnonvarat on yleensä ryöstetty, viljelymaat myrkkyjä ja pommijäämiä täynnä ja valtioiden hallintojärjestelmä on tuhoutunut. Suurvaltojen ja eri sotilasliittoumien johtajat tulevat kansalaisille kalliiksi, kun he valitsevat täysin omista lähtökohdistaan puolensa konflikteissa ja käyttävät oman ideologiansa ajamiseen valtavat summat varoja.
‒ Länsimaiden kansalaiset kuittaavat sotilaallisten konfliktien laskun lopulta vielä toisen kerran, kun sota-alueen maa- ja vesialueet ovat saastuneet ja metsäalueet tuhottu, joten valtavat määrät varoja on ohjattava myös siihen, että saastuneita alueita edes yritetään puhdistaa, taajamiin ja maaseudulle rakennetaan perusinfrastruktuuri ja tuetaan paikallisia siinä, että alueelle syntyy myös työtä.
Vappu on työn ja opiskelijoiden juhla – ja haluaisin tehdä siitä myös rauhan työn juhlan! Sillä siihen työhön, jos mihin maailma tarvitsee meitä kaikkia, hän lausui.
Yhteiskunta ja työn luonne kokevat suuria muutoksia teknologisten innovaatioiden myötä
Merja Kyllönen tarttui puheessaan lainsäädännön merkitykseen ja poliittisten toimijoiden vastuuseen digitalisoituvassa maailmassa.
‒ Miten tehdä lainsäädäntöä aloille, jotka ovat vasta kehittymässä, mutta muuttavat jo arkeamme? Työn luonne muuttuu edelleen mm. teknologisen kehityksen myötä. Kehitys on niin nopeaa, että se aiheuttaa myös epäluuloa ja pelkoa, koska keksinnöistä uskomattomimmat ylittävät useimpien käsityskyvyn.
‒ Samanaikaisesti me käytämme jo esimerkiksi robotteja työssämme tai vapaa-ajalla ostaessamme virvoitusjuomia automaatista tai noutaessamme postipaketin itsepalvelulaitteelta.
‒ Tärkein päätös, joka niin työnantaja- sekä työntekijäjärjestöjen täytyy tehdä yhdessä ja poliittisten päättäjien kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti on, että esimerkiksi paljon pelkoa herättävät keinoäly ja robotit kehitetään tekemään niitä tehtäviä ja töitä, joihin me ihmiset emme elinikäodotuksen ja eläkeiän noustessa enää kykene.
‒ Meidän on tehtävä hartiavoimin töitä yhdessä sen eteen, että kehitys palvelee kansalaisten etuja tasapuolisesti ympäri maailman, sillä jotta globaali ja paikallinen yhteiskuntarauha säilyisi palvelujen ja työnteon muuttuessa, tavoitteena ei voi olla ihmistyön korvaaminen kustannussäästöjen ja voittojen toivossa, hän sanoi.
Lempäälässä järjestetyn lippukulkueen yhteydessä puhunut kansanedustaja Anna Kontula veisteli niinikään tulevaisuuden haasteista. Kontula muistutti kuitenkin työväenliikkeen perusajatuksesta, joka säilyy samana Suomi-neidon vaihtaessa asuaan.
‒ Hyvät Toverit,
työväenliikkeellä on tänään monia uudelta tuntuvia haasteita.
‒ On digitalisaatio uhkaamassa työpaikkoja, on kansainvälisille suuryrityksille liukuvat terveyspalvelut ja ilmastopakolaisuus, jonka laajuutta me emme pysty vielä edes ymmärtämään.
‒ Ei ihme, jos tämmöinen myllerrys aiheuttaa ihmisissä epävarmuutta.
‒ Vaikea on muutoksen keskellä tietää, mikä on totta ja mikä sitä totuuden jälkeistä aikaa.Tai mitä pitäisi ajatella, kun ennennäkemättömän rikkaalla Suomella ei tunnu olevan varaa edes ihmisten perustarpeisiin. Ja kun kaikki on vähän sumuista, ei ole helppo tietää, mihin suuntaan mennä.
‒ Suuret muutoksen ajat ovat aina epävarmuuden aikoja. Silloin on kuitenkin hyvä muistaa,että työväenliikkeen kamppailujen ydin ei muutu. Aivan niin kuin sata vuotta sitten,myös tänään kyse on työn hinnasta sekä siitä, miten taata lapsillemme välttämätön:ruoka, koti, koulutus ja perusterveydenhuolto. Miten taata jokaiselle tilaa kukoistaa. Ei se työväenaate sen kummempaa ole, ei ole koskaan ollut.
|||
Pirkanmaan vapputilaisuuksista Vasen Kaistassa:
Vappujuhla Sastamalassa (4.5.2017)
Vaikka 100-vuotias Suomi-neito vaihtaa vaatetta, se ei heikennä työväenaatetta (4.5.2015, kooste eri paikkakunnilta)
Kalevankankaalla vappuaamuna kymmeneltä (3.5.)
*