IIKKA NIKKINEN
Suomi sukeltaa sosiaali- ja terveysuudistuksen valinnanvapaudella suoraan tuntemattomaan, sillä samankaltaista uudistusta ei ole toteutettu missään koskaan aiemmin. Suomessakaan kokeilua ei juurikaan tule olemaan, sillä laki tämän esityksen pohjalta tulee voimaan vuonna 2019. Uudistuksen vastustaminen ei ole pelkkää opposition ja vasemmiston valittamista ja turhien uhkakuvien maalailua vaan pohjautuu täysin asiantuntijoiden antamiin lausuntoihin. Uudistus tulee vaikuttamaan koko Suomen kansaan ja jokainen huolenaihe ja kritiikki on syytä ottaa vakavasti.
Yleensä projekteissa on kattava ja hallittu kokeiluvaihe, jossa havainnollistetaan mahdolliset viat ja puutokset Viralliseen tuotantovaiheeseen siirrytään vasta kokeilun jälkeen. Missä vaiheessa sosiaali- ja terveysuudistusta, sotea testataan huolella?
On hyvä tavoitella palveluita, jotka antavat kansalaisille mahdollisuuden valita itselleen hyvän ja toimivan potilas-lääkärisuhteen, onhan tämä jo osittain mahdollista julkisilla palveluillakin. Hallituksen kaavailemassa uudistuksessa valinnanvapauden kolikon kääntöpuolella on sote-markkinoiden avaaminen terveyskonserneille ja palveluiden pakkoyhtöittäminen. Hallitus on selvästi tiedostanut ongelmakohtia julkisissa palveluissa, mutta ei uudistuksessaan tarjoa konkreettisia korjaustoimenpiteitä näihin ongelmakohtiin. Sen sijaan julkisten palveluiden yli hypitään ja unohdetaan se, että suomalaiset arvostavat julkisia palveluita. Kahdeksan miljardin sote-markkinoiden avaaminen terveyskonserneille ei ole asiantuntijoiden mukaan oikea ratkaisu.
Minua hämmentää uudistuksessa vieläkin todella paljon se, että hoitoa tarvitsevat ihmiset luokitellaan koko sosiaali- ja terveysuudistuksessa asiakkaiksi. Eikä esimerkiksi potilaiksi tai hoidon tarpeessa oleviksi ihmisiksi. Esimerkiksi uudessa versiossa paljon hoitoa tarvitsevista ihmisistä saa paremman korvauksen ja tällä halutaan motivoida palveluntarjoajia ottamaan näitä vaativia potilaita asiakkaikseen.
Myös sote-keskuksilta vaadittavat palvelut ovat laajentuneet, nyt listalle on lisätty muun muassa mielenterveyteen liittyvä neuvonta ja ohjaus sekä kotisairaanhoito. Tämä tarkoittanee sitä, että pienten toimijoiden on entistä vaikeampi kilpailla monikansallisten yritysten kanssa. Kuinka valinnanvapaus oikeasti sitten toteutuu, jos kilpailua ei olekaan?
Elämä pohjautuu uudistumiseen, kehittymiseen. Varmasti me kaikki suomalaiset olemme sitä mieltä, että sosiaali- kuin terveyspalveluiden uudistaminen on tärkeää niin nykyhetken kuin tulevaisuuden hyvinvoinnin puolesta. Mielestäni oikea suunta ei ole se, jossa kansalaisesta tulee asiakas ja vastuu pitää huolta kansalaisten hyvinvoinnista jätetään yritysten käsiin.
Kirjoittaja on Kangasalan Vasemmiston ensimmäinen varavaltuutettu
*