Kesäkoulussa opiskeltiin Marxia aamusta iltaan

Kesäkoulussa Marxille oli varattu oma saunavuoro.

 

Teksti ja kuvat: OSKARI JOKINEN    
1990-luvun laman aikaan joukoittain suomalaisia työläisiä  irtisanottiin ja he jäivät vaille tuloja sekä tekemistä. Turun Metalli 49 -ammattiosaston jäsenten toimettomuus ratkaistiin hyödyntämällä heidän ammattitaitoaan ja kunnostamalla jäsenille yhteinen kesänviettopaikka Paraisten Ali-Kirjalaan, Turun liepeille. Täällä työläisten kesänviettopaikassa järjestettiin myös Karl Marx -seuran kuudes kesäkoulu heinäkuun lopulla.

Marxilaisen kesäkoulun tehtävänä on edistää marxilaista teoriaperinnettä Suomessa. Kesäkoulun yhteiskuljetuksen suunnatessa Turun rautatieasemalta kohti Ali-Kirjalaa Karl Marx -seuran sihteeri Paula Rauhala kertoo, että marxilainen tietämys suomalaisissa yliopistoissa on harvinaista ja hajanaista.

– Karl Marx -seura aloitti kesäkoulujen järjestämisen, kun vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen nuorten kiinnostus marxilaista teoriaa kohtaan alkoi jälleen nousta, Rauhala selittää.

Kunnostetut vanhat rakennukset sekä kunnioittavat menneisyyttä että palvelevat nykypäivää.

 

Yleisemminkin kiinnostus sosialistista teoriaa kohtaan on noussut. Opiskelijat ovat järjestäneet Tampereen yliopistossa on jo useiden vuosien ajan Karl Marxin Pääomaa käsittelevää lukupiiriä. Sosialismilla on painokasta sanottavaa etenkin viimeisimmän talouskriisin jäljiltä.

– Meillä Karl Marx -seurassa on paljon tietäväistä vanhaa porukkaa, joiden voimin kesäkoulua on alettu pyörittää. Yhteistyökumppaneiksi saatiin pian Marxilaisen yhteiskuntatieteen seura ja Kansan sivistystyön liitto. Ali-Kirjala valikoitui järjestämispaikaksi, sillä meillä oli yhteyksiä Metalli 49:ään, Rauhala avaa kesäkoulun historiaa. Tähän mennessä kesäkouluja on järjestetty jo kuusi kappaletta, yhden lyhyemmän talvikoulun lisäksi.

Kaikkien kuntien työväenajattelijat, liittykää yhteen!

– Meillä on täällä pullovettä, hanavesi on ihan juotavaa mutta maistuu metallilta, metalliliiton tiloissa kun ollaan, opastaa Rauhala lauantaiaamuna.

Osallistujien ”feodaalinen” asuinrakennus.

Kesäkoulun osallistujille jaetussa materiaalissa mainitaan myös, että olot Ali-Kirjalassa ovat ”feodaaliset”. Ajatuksessa on sikäli perää, että suurin osa kesäkoulun osallistujista nukkuu lämmittämättömässä aitassa makuupusseissaan. Toisaalta seminaarit pidetään mukavaksi rakennetussa kokoustilassa. Vesi on juoksevaa ja sähköä saa seinästä. Kengät riisutaan sisätiloissa ja alue on siisti ja viihtyisä. Kaukana sivistyksestä ei Ali-Kirjalassakaan olla, vaikka hyttysiä ja hämähäkkejä saa häätää kimpustaan toistuvasti.

Osallistujia kesäkoulussa on laidasta laitaan. Rauhala kertoo, miten yhdessä tekemisen periaate on ollut alusta lähtien kesäkoulujen ytimessä. Kesäkouluun voi tulla kirjoitelmansa kanssa, vaikka se olisi vain joitakin ranskalaisia viivoja, sillä kaikkien tekstejä työstetään ennakkoluulottomasti yhdessä. Osallistujilta ei vaadita mitään tiettyä akateemista tasoa, vaan mukaan voi tulla niin professori, vasta aloittanut opiskelija kuin yliopistomaailman ulkopuolinenkin. Tärkeintä on marxilaisen perinteen vieminen eteenpäin. Tänäkin vuonna papereita oli mitä erilaisimmista aiheista, kuten digikapitalismin tuomista teknologisista muutoksista, marxilaisesta maankorkoteoriasta ja marxismin ja feminismin yhteentörmäyksistä.

Osallistujia kesäkoulussa oli ainakin Turusta, Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä ja Joensuusta. Kaukaisin osallistuja oli Xi’anin yliopistosta Kiinasta asti. Tahti kesäkoulussa oli kova, jotta kaikki 14 paperia ehdittiin käymään lävitse vajaan kolmen päivän aikana.

Tiukkaa akateemista ohjelmaa rytmittivät vapaaehtoisten valmistama ruoka ja kahvi, joita ilman viikonlopusta selviäminen olisi ollut vähintäänkin kyseenalaista. Iltaisin papereista ja kaikesta muustakin keskustelemista jatkettiin grillaamisen ja saunomisen merkeissä. Marxismi ei väistynyt vapaa-ajallakaan ja kesäkoulun teema jatkui vahvana yömyöhään. Filosofiaa, taloustiedettä ja ideologiateoriaa ei olisi halutessaan päässyt viikonlopun aikana karkuun mihinkään.

Lisää vasemmistoa vasemmistoon

Kesäkoulun päätöspuheessaan sunnuntaina Karl Marx -seuran puheenjohtaja Vesa Oittinen toteaa, että kesäkoulussa käsiteltävien papereiden korkea akateeminen taso on samaan aikaan ilahtumisen ja harmistumisen aihe. On ilahduttavaa, että Suomessakin marxilainen perinne elää ja voi hyvin. Toisaalta on huolestuttavaa, ettei yhteiskunnassa tämä näy laajemmin, edes vasemmistopuolueiden piirissä. Taso on kesäkoulussa noussut jatkuvasti ja tutkimuksen vaikutuksen soisi näkyvän laajemminkin, etenkin vasemmistolaisessa keskustelussa.

Kesäkoulussa käsiteltiin papereita laidasta laitaan.

Oittinen ojentaa vielä kiitokseksi lahjoja vapaaehtoisille. Eräs lahjoista on Karl Marxia esittävä säästölipas. Kesäkoulun tarkan käsitteellisen oikeaoppisuuden hengessä hän huomauttaa, että vaikka lippaan alareunassa lukeekin ”Capital”, ei kyse silti ole sinällään pääomasta. Pääomassa on kyse myös yhteiskunnallisesta suhteesta.

Marxilainen teoriaperinne ei ole lopullisesti vanhentunut Neuvostoliitonkaan hajoamisen myötä, vaikka kylmän sodan vastakkainasettelu on ehkä sen julkisuuskuvaa vahingoittanut. Marxilaisuus houkuttelee piiriinsä jatkuvasti uusia ajattelijoita mitä erilaisemmilta aloilta, joten olisi vääristelyä väittää, ettei siinä voisi olla jotain perustavanlaatuista selitysvoimaa. Porvarillinen yhteiskunta osoittaa toistuvasti natisevansa liitoksissaan milloin missäkin.

Tänä vuonna Karl Marxin Pääoman ensimmäisen osan julkaisusta tulee kuluneeksi 150 vuotta, ensi vuonna taas 170 vuotta Euroopan hullusta vuodesta ja Kommunistisen manifestin julkaisusta.

– Täytyyköhän ensi vuonna vähän karsia osallistuvia papereita, että mahdutaan kaikki tuonne kokoustilaan, pohtii eräs Karl Marx -seuran aktiivi tehdessämme sunnuntaina lähtöä Ali-Kirjalasta.

 

Kesäinen Ali-Kirjala on suosittu lomanviettokohde.

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Karl Marx -seura (verkkosivun osoite päivitetty 3.8. klo 12.10)

Marxilaisen Yhteiskuntatieteen Seura

 

 

 

*

Leave a Reply