Sukupolvisota eläkkeistä ei vähennä köyhyyttä

Viitisenkymmentä osallistujaa seurasi tiiviisti eläkepoliittisen seminaarin alustuksia ja keskustelua Tapiolassa Tampereella.

 

Teksti ja kuva: SINIKKA TORKKOLA     
Riittävätkö rahat nykynuorten eläkkeiden maksamiseen? Miten taata nykyeläkeläisille riittävä toimeentulo? Siinä erinomaiset sytykkeet sukupolvisotaan, johon sytykettä on heitelly myös taloustieteen nobelisti Bengt Holmstöm.

Eläkeläisten valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö ei sytykkeitä heittele. Hän pitää sukupolvisodan lietsomista vastuuttomana, sillä kiistely eläkevarojen ja maksuvastuun jakamisesta ei ratkaise ongelmaa. Kiistelyn sijaan voimat pitääkin ohjata työllisyysasteen nostamiseen. Työttömyyden vähentäminen on paras keino kerryttää eläkevaroja ja varmistaa eläkkeiden maksu nyt ja tulevaisuudessa.

Toisin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä suomalainen eläkejärjestelmä ei ole erityisen huonossa kunnossa. Kansainvälisissä vertailuissa Suomen eläkejärjestelmä on kärkipäässä, viimeksi sijoitus oli neljäs.

– Sellaisia näkymiä, joiden mukaan tulevien sukupolvien eläkkeitä ei voitaisi maksaa, ei ole, korostaa Kalevi Kivistö ja kertoo näkemyksen takana olevan myös Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan,

Indeksistä tiukkaa keskustelua

– Suurin myytti on, että olemme itse maksaneet eläkkeemme, kuvaa Työeläkevakuuttaja Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen nykyistä eläkekeskustelua.

Eläkerahastoista katetaan neljännes maksettavista eläkkeistä. Kuvan lähde Tela.

Maksettavista eläkkeistä yksi neljännes tulee eläkerahastoista ja niiden tuotoista. Kolme neljäsosaa kerätään työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuista.

Siellä missä puhutaan eläkkeistä, puhutaan myös siitä, minkä indeksin perusteella eläkkeitä pitäisi nostaa. Suomen senioriliikkeen liikkeelle laittamassa kansalaisaloitteessa esitetään työeläkkeiden korotusten sitomista palkkaindeksiin, jolloin eläkkeiden korotukset seuraisivat palkankorotuksia. Tällä hetkellä eläkkeiden korotukset lasketaan niin sanotun taitetun indeksin mukaan, jolloin palkkakehitys vaikuttaa 20 prosentin painoarvolla ja hintojen muutos 80 prosentin painoarvolla indeksiin.

Yleisökeskustelussa esitettiin, että työeläkkeet sidottaisiin kokonaisuudessaan palkkaindeksiin ja tästä aiheutuvat ylimääräiset eläkekulut maksettaisiin työeläkerahastojen varoista. Rahastoissa oli vuoden 2016 lopussa rahaa 188,5 miljardia euroa.

Janne Pelkonen ei kannata työeläkkeiden sitomista palkkaindeksiin, sillä se tarkoittaisi työeläkerahastojen kuivumista 40 vuodessa. Tämän jälkeen kaikki työeläkkeet olisi maksettava työntekijiöiden ja työnantajien maksamilla eläkemaksuilla. Se puolestaan nostaisi eläkemaksujen osuuden palkasta nykyisestä 24,4 prosentista yli 30 prosenttiin.

Eläkeläisköyhyyttä ei palkkaindeksi ratkaise

Suomessa on puolitoista miljoonaa eläkeläistä, joista melkein kaksi kolmasosaa saa eläkettä alle 1 500 euroa kuukaudessa. Eläkeläisistä sadantuhannen tulot jäävät alle köyhyysrajan. Takuueläke on tällä hetkellä 760,26 euroa kuussa. Köyhyysraja puolestaa on 1190 euroa kuukaudessa.

Kuvio näyttää, mitä työeläkerahastojen varoille kävisi, jos eläkkeet sidottaisiin kokonaan palkkaindeksiin. Kuvan lähde: Eläketurvakeskus.

Eläkkeiden sitominen palkkaindeksiin ei vähentäisi eläkeläisköyhyyttä. Prosenttiperustaisesta korotuksest hyötyisivät eniten suurta työeläkettä saavat. Vasemmistoliiton eläkepoliittisessa ohjelmassa eläkeläisköyhyyttä poistetaan toisenlaisin keinoin. Tavoitteena on, ettei kenenkään eläke jää alle tuhannen euron. Eläkkeiden indeksikorotus ei riitä nostamaan pieniä eläkkeitä riittävästi vaan on tehtävä euromääräisia tasokorotuksia.

Vasemmisto vaatii välittömästi 50 euron korotusta sekä takuueläkkeeseen että kansaneläkkeeseen. Parisuhteessa elävien kansaneläke tulee nostaa yksineläjien tasolle ja puolisovähennyksestä tulee luopua, Puolisovähennyksen poistaminen nostaisi jopa 250 000 eläkeläisen tuloja.

Eläkeläisten käytettävissä olevia tuloja tulee korottaa yhtenäistämällä eläkkeiden ja palkkojen verotusta. Eläkkeitä ei pidä verottaa enempää kuin työtuloa. Lisäksi eläketulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen parantaisi pienituloisten eläkeläistenkin toimeentuloa.  

Vasemmistoliitto esittää myös kansaneläkkeen pienentymiskertoimen lievennystä niin, että työeläkkeen kasvu eurolla pienentäisi kansaneläkettä 40 sentillä nykyisen 50 sentin sijaan.

Olennaista eläkeläisten toimeentulon ja hyvinvoinnin parantamisessa ovat hyvälaatuiset, tarpeenmukaiset ja edulliset peruspalvelut. Terveydenhoitomaksuja pitäisikin alentaa korottamisen sijaan. Samoin lääkekorvauksia tulisi korottaa ja maksuttomuuskattoa alentaa.

 

Artikkeli perustuu Kalevi Kivistön ja Janne Pelkosen esityksiin eläkepoliittisessa seminaarissa Tampereella 11.9.2017. Tilaisuuden järjestivät Eläkeläisten Tampereen aluejärjestö ja Pirkanmaan Vasemmistoliitto.
Artikkelin kirjoittaja esitteli seminaarissa Vasemmistoliiton eläkepoliittista ohjelmaa.

 

Lisää aiheesta Vasen Kaistassa

Eläkkeellä voitava elää ‒ eläkepolitikkaa ruoditaan maanantaina (8.9.2017)

 

Lisää aiheesta muualla verkossa

Vasemmistoliiton eläkepoliittinen ohjelma

 

*

 

Leave a Reply