Lamminpään osuuskuntatalo 70 vuotta

Teksti: RAINER PANULA
Salin täydeltä entisiä ja nykyisiä osuuskunnan ja sen jäsenjärjestöjen ihmisiä juhli viime lauantaina Lamminpään osuuskuntatalon seitsemänkymmenvuotista olemassaoloa. Alkutahdit juhlalle antoi Erik Mäkinen haitarinsoitolla. Osuuskunnan puheenjohtaja Pauli Siltanen toivotti väen lämpimästi tervetulleeksi.

Tontti saatiin, mutta rakennuslupaa ei

Osuuskuntatalon pitkäaikainen isännöitsijä Antti Mäkelä piti puheen, joka ei ollut hänen itse tekemänsä, vaan hänen isoisänsä Niilo Mäkelän puhe talon avajaisista vuonna 1947. Niilo Mäkelä kuvasi tuolloin puheessaan talon perustamisen mutkikkaat vaiheet. Lyhennettynä tarina on seuraava.

Lamminpään asutusalue syntyi 1920-luvun lopulla muutamassa vuodessa. Yritteliästä väkeä muutti alueelle. Monet aloittivat aivan tyhjästä ja joutuivat menemään pankkiin lainan hakuun päästäkseen alkuun rakentamisessa. Yhteisistä tavoitteista virisivät erilaiset yhteistyöhankkeet. Ensin perustettiin vapaapalokunta. Se oli hyvin aktiivinen ja piti yllä tanssilavaakin. Myös sosiaalidemokraattinen työväenyhdistys perustettiin. Voimistelu- ja urheiluseura Lamminpään Korpi perustettiin vuonna 1930. Se oli voimakkain ennen sotia perustetuista järjestöistä.

Korven piirissä alettiin puuhata työväen toimitaloa. Rahaa alettiin kerätä ja tonttia etsittiin. Vuonna 1935 pidetyt arpajaiset tuottivat 53 000 markkaa. Sopivaa tonttia talolle ei kuitenkaan löytynyt. Pinsiön Osuuskassan tarjoamat valmiit talotkaan eivät miellyttäneet Korven johtokunnan enemmistöä.

Päätettiin ostaa muuta kautta ja ostettiinkin tontti valtamaantien vierestä. Kaupassa kävi huonosti. Pohjois-Pirkkalan kuntaan silloin kuulunut Lamminpää liitettiin Tampereeseen ja välittömästi määrättiin alueelle viiden vuoden mittainen rakennuskielto. Ja pahempaa seurasi: kävi ilmi että tontille ei rakenneta koskaan. Alueelle tuli uusi kaava, johon oli piirretty tie niin, että se halkaisi tontin kahtia. Ajan kanssa saatiin tontti kaupungin kanssa vaihdettua toiseen. Mutta pidemmälle ei ennen talvisotaa päästy.

Osuuskunta perustettiin, talon rakennus alkoi

Välirauhan aikana ajateltiin, että nyt päästään eteenpäin. Rauhan vuosien uskottiin jatkuvan. Vuonna 1940, heti talvisodan jälkeen ostettiin tontti, jolla osuuskuntatalo nyt on. Rakentamisasiassa Korpi ei kuitenkaan katsonut voivansa enää edetä yksin. Huhtikuussa 1941 perustettiin Osuuskunta Lamminpää hoitamaan taloasiaa. Mutta taas tuli sota ja neljän vuoden katko hankkeessa.

Heti sodan jälkeen palattiin asiaan. Osuuskunta rekisteröitiin 15.6.1945 ja se saattoi ryhtyä oikeasti toimimaan. Korpi vaati kuitenkin takuita siitä, että jotain tapahtuu, jos se myy talon tontin Osuuskunnalle.

Osuuskuntaan liittyi uusia jäseniä, kuten omakotiyhdistys ja laillisiksi tulleita kansandemokraattisia yhdistyksiä. Jäsenmäärän kasvu rohkaisi osuuskuntaa ostamaan metsää rakennuspuutavaran saamiseksi. Puita kaadettiin ja ajettiin sahalle. Nyt oli näyttöä, että talo nousee. Korpi suostui myymään tontin osuuskunnalle. Kauppa tehtiin 28.3.1946.

Talosuunnitelmissa päädyttiin lopulta 12 metrin levyiseen ja 30 metriä pitkään, osittain ”kolmikerroksiseen kivimuuriin”. Suunnitelmiin jouduttiin tekemään muutoksia, sillä kolmikerroksinen kivimuuri olisi tullut liian kalliiksi. Rakennuslupaa anottiin “väliaikaiselle talolle”. Lopullinen lupa saatiin 22.4.1947.

Jo kesällä 1946 oli rakennettu kellaria. Parhaimmillaan rakennuspuuhat olivat kesällä 1947. Talo tehtiin talkoilla ja työtunteja kertyi tuhansia. Onneksi oli ammattitaitoista työvoimaa: kirvesmiehiä, muurareita, katontekijöitä, peltiseppiä, maalareita ja sähkömiehiä. Oli myös yhteistyöhaluisia autoilijoita, sahanomistajia ja sähköliikkeitä. Rakennustarpeista oli kuitenkin kova pula. Ihmiset toivat kotoaan, mitä vain irti saivat, nauloja, putkia, lukkoja, saranoita. Metsästä haettiin sammalta eristeeksi.

Niilo Mäkelän sanoin talon tekijät olivat työn sankareita. Hänen mukaansa tulevaisuuden yhteiskunnassa saavuttaa suurimman arvon hyvin suoritettu työ, olipa se sitten millä alalla tahansa.

Avajaisten aikaan, vuoden 1947 lopussa, osakkaita oli kaikkiaan 146, joista kuusi oli yhteisöjä ja loput yksityisiä kansalaisia.

Talo täynnä toimintaa

Niilo Mäkelän pojanpoika Antti Mäkelä arvioi nykyisessä juhlassa, että talo tehtiin hyvin ja se kestää vielä toiset 70 vuotta. Talosta on pidetty hyvää huolta, kolme peruskorjausta on tehty ja yksi laajennus.

Mutta koska talo rakennettiin vain väliaikaiseksi, lauloi harjoin varustautunut ja harjat ylös nostanut harjannostajaisnaisryhmä laulun Väliaikaisen. ”Elo ihmisen huolineen ja murheineen se on vain väliaikainen…” Talon tekijöille, sille sukupolvelle, joka nosti Suomen kohti nykyistä tilaansa, annettiin vielä raikuvat aplodit.

Nykyiseen Osuuskunnan hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Pauli Siltasen ja isännöitsijä Antti Mäkelän lisäksi varapuheenjohtaja Kari Malpakka sekä Leo Laatikainen, Heikki Niinimäki ja sihteeri Jarmo Seppälä.

Toiminnassa on ollut myös vaikeita kausia, mutta uhrautuvan työn ansiosta on selvitty. Talolla toimivat edelleen Lamminpään Korpi, Suomi-Venäjä-seura, Länsi-Tampereen vasemmisto, Lamminpää-Tohlopin omakotiyhdistys ja Tohlopin kalastus- ja suojeluyhdistys eli ToKaSu. Onneksi talo on nykyään myös häitä ja muita juhlia viettävien suosiossa. Siitä syystä talous on kunnossa ja taloa voidaan hoitaa hyvin.

Työtä suomen hyväksi

Juhlapuhuja, kaupunginvaltuutettu Ulla-Leena Alppi sanoi vaikuttuneensa talontekijöiden kekseliäisyydestä ja talkootyön määrästä.

‒ Tämän talon seinät ovat nähneet seitsemän erilaista vuosikymmentä, monen sukupolven toiveet ja unelmat, myös pettymykset, ja aina vain pyrkimyksen kohti oikeudenmukaisempaa, tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Sitä on rakennettu poliittisen työn keinoin, mutta myös kannustaen asukkaita urheiluun ja liikuntaan, hyviin harrastuksiin ja luonnonsuojeluun, viihtyisän asuinympäristön turvaamiseen. Niilo Mäkelä kehotti talon 30-vuotisjuhlakirjoituksessaan vuonna 1977 Hämeen Yhteistyössä pitämään huolta osuuskuntatalosta ja toimimaan muutoinkin työväen järjestöissä huonompiosaisten asian auttamiseksi. Kehotus on tänään aivan erityisen ajankohtainen.

‒ Suomi on vauraampi kuin koskaan ja silti meillä ei hallituksen ja eduskunnan enemmistön mielestä ole varaa pitää huolta hyvinvointivaltiosta, jonka aikaisempien sukupolvien ihmiset ovat meille taistelleet, jonka puolesta myös täällä Lamminpään osuuskuntatalolla on tehty työtä. Erityisesti viime vuosien yhteiskunnallisten ratkaisujen sisältönä on ollut se, että kaikkein heikommassa asemassa olevilta opiskelijoilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä, jopa sairailta heikennetään toimeentulon turvaa. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun miljardit eurot valuvat suurten pääomasijoittajien toimesta ulos maasta veroparatiiseihin ja vain noita suuryrityksiä hyödyttäviin sijoituksiin.

‒ Menetetään useita miljardeja euroja sitä varallisuutta, joka olisi käytettävissä hyvinvointivaltion ylläpitoon ja jopa kehittämiseen, jos siihen löytyisi riittävästi poliittista tahtoa. Näin ei ole ollut, vaan hallitus on valinnut tuloeroja ja eriarvoisuutta kasvattavan tien. Viimeisimpänä osoituksena siitä työttömien ihmisten aseman heikentäminen niin sanotulla aktiivimallilla.

‒ Supistamalla roimasti kuntien valtionosuuksia valtio on pakottanut kunnat äärimmäisen niukan talouden tielle. Täällä Tampereellakin huolestuttaa erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden alibudjetointi – etenkin nyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta edeltävänä aikana.

‒ Sadatta itsenäistä vuottaan juhlivalla Suomella olisi valtavasti korjattavaa omissa arvovalinnoissaan ja konkreettisissa päätöksissään. Tarvittaisiin oikeaa yhteisvastuuta ja solidaarisuutta, tarvittaisiin osuuskunta-aatetta. Tällaisessa tilanteessa presidentinvaalien kynnyksellä toivoisi myös presidentin osoittavan sellaista arvojohtajuutta, jossa jämäkästi puututtaisiin eriarvoistumiskehitykseen. Nykyinen presidentti on joissain puheissaan viitannut yritysjohtajien ylisuuriin palkkioihin ja optioihin, mutta on toisaalta jättänyt puuttumatta esimerkiksi äsken mainittuun vaurauden ulosmarssiin Suomesta, ja se on kuitenkin perusasia hyvinvointivaltion pelastamisessa.

‒ Silloin kun osuuskuntataloa on rakennettu, on myös taisteltu köyhyyttä vastaan ja ymmärretty rauhantyön merkitys. Edelleen on vaadittava rauhanomaisia ratkaisuja konflikteihin. Toivoa on aina niin kauan kuin istutaan neuvottelupöydissä. Ilmastonmuutos on vasta parin viimeisen vuosikymmenen aikana kärjistynyt uhka, toki jo paljon pidempään kasvanut. Ilmaston lämpeneminen, niin sanottu kasvihuoneilmiö on saatava lähivuosikymmenten aikana pysäytettyä, jotta elämä maapallon kaikilla kolkilla voi jatkua, ja jotta voimme uskoa siihen, että myös lapsenlasten lapsemme on mahdollisuus luottaa tulevaisuuteen.

‒ Mitä parhaat kiitokset ja onnittelut jo edesmenneille talon rakentajille ja toimijoille, sekä kaikille jotka tänä päivänä pitävät huolta talosta ja turvaavat sen arvokkaan historian jatkumisen!

Talkoot pitävät talon toiminnassa edelleen

Juhlan lopuksi muisteltiin ja muistettiin kiitoksella talon huoltajia, joita ovat muiden muassa säännöllisesti talon Ikkunat pesseet Korven naiset ja pihan siivoustalkoista huolehtineet tokasulaiset. Heille kaikille ojennettiin ruusut kiitokseksi. Ruusun sai myös yksi talon ensimmäisistä yksityisistä juhlavieraista Kaija Saarinen, joka vietti häitään osuuskuntatalossa heti vuoden 1948 alussa. Ruusun saajille esitti mieskuoro vielä serenadinkin.

Juhlan päätteeksi syötiin Tokasun tarjoamaa kalakeittoa, juotiin juhlakahvit ja katseltiin valokuvanäyttelyä talon tapahtumista ja ihmisistä vuosikymmenten ajalta. Oli arvokkaita vieraita, tanssia, laulua, kokouksia, keskusteluja, vaalitilaisuuksia, talonrakennusta ja remontointia, rysän tekoa Tohloppiin, voimistelua, näytelmäesityksiä ja vaikka mitä ”väliaikaista” ja siksi niin pysyvää ja arvokasta.

|||

Katso lähes 300 historiallista kuvaa ja auta niiden tunnistamisessa

Työväenmuseo Werstaan Arjen historiaa -kuvastossa on liki 300 kuvaa Lamminpään osuuskuntatalosta ja siellä järjestetyistä askarteluilloista, kokouksista, häistä ja muista juhlista, remonttitalkoita ja akrobaattiharjoituksia unohtamatta. Kuvia on useilta vuosikymmeniltä.

Monista kuvista on puutteelliset tiedot. Museo kutsuu Vasen Kaistan lukijoita tunnistustalkoisiin seuraavalla kutsulla:

‒ Osallistu Lamminpään osuuskuntatalon historian tallentamiseen tunnistamalla henkilöitä ja tapahtumia. Museo on kiitollinen kaikista tiedoista. Helpoiten kuvaan liittyvät tiedot voi toimittaa museolle kuvan yhteydessä olevan muistilista -linkin kautta, museo  kirjoittaa.

Toimi näin:

1 Täältä löydät Werstaan kuvat Lamminpään osuuskuntatalolta

2 Klikkaa pienoiskuvan yläpuolella olevaa linkkiä

3 Klikkaa kuvaustekstin alalaidassa olevaa linkkia ”Lisää muistilistaan”

4 Klikkaa linkkiä ”Anna palautetta muistilistan aineistosta” ja lisää tietosi siihen lomakkeeseen, joka näytöllesi ilmestyy. Lähetä lomake.

*