Teksti: JORMA MÄNTYLÄ
Ovatko pörssidiilerit ja nörtit luoneet kryptovaluuttojen avulla ihmekoneen, joka tuottaa rahaa ja vaurautta kuten Kalevalan Sampo? Kaatuuko samalla Karl Marxin arvoteoria? Ei kaadu, sillä kryptovaluutat, kuten bitcoin, ovat huijausta.
Ne kuitenkin kertovat, miten hataralla perustalla toimii koko kansainvälinen rahajärjestelmä. Finanssitalous on irtautunut reaalitaloudesta ja kätkee sisälleen valtavan hötörahakuplan. Kryptovaluutat pahentavat keinottelutaloutta.
Kun bitcoinin arvo kääntyi viime vuonna rakettimaiseen nousuun, sitä alettiin markkinoida tehokkaasti. Moni suomalainenkin on saanut sähköpostimainoksia, joissa yllytetään sijoittamaan bitcoiniin. Mainoksissa kerrotaan, miten moni on rikastunut bitcoinien avulla. Isoimpiin kaupunkeihin ilmestyi bittimaatteja. Tampereella se löytyy Tullintorin kauppakeskuksesta. Lauantaina 17.2. bittimaatti-sivusto kertoi, että bittimaatin ostokurssi on 9322 euroa ja myyntikurssi 7938 euroa. Sinne vaan työntämään rahaa automaattiin.
Mitä bittimaatista tulee? Kryptovaluuttoihin suhtauduttiin alun alkaen epäillen. Niinpä esimerkiksi Suomen Pankki ei tunnusta bitcoinia virallisena rahana tai maksuvälineenä. Bitcoinin käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen, eli lopulta uskoon sopimuksen pitämisestä. Bitcoinin tukena ei ole minkäänlaisia varantoja, kuten keskuspankeilla on kulta- ja valuuttavarannot.
Bitcoin on siksi pyramidihuijaus. Siinä markkinoidaan uskottavan tuntuisesti sijoituskohdetta, jolla väitetään olevan uusia ja mullistavia ominaisuuksia. Ratkaisevaa on markkinoinnin uskottavuus, jolla sijoituskohteen todellinen arvo tai olemassaolo peitetään. Bitcoinin uusi ihmeellinen ominaisuus on lohkoketjutekniikka. Sen avulla tietokoneen sisällä väitetään syntyvän uutta rahaa. Tietokoneslangin avulla luodaan markkinoinnin uskottavuus. Bitcoin-sivusto on tulvillaan lohkoketjutekniikan kuvauksia, joihin verrattuna vanhan ajan pyramidihuijaukset kalpenevat. Siksi bitcoinilla ja kryptovaluutoilla on vannoutuneet ja fanaattiset kannattajat.
Niin oli aikoinaan myös WinCapitalla. Hannu Kailajärvi vedätti tuhansia suomalaisia pyramidihuijaukseen. Hän kertoi lopulta poliisikuulusteluissa, ettei WinCapita saanut tuottoja valuuttakaupasta, vaan ainoat tulot olivat uusien jäsenten rahasuoritukset. Vuonna 2011 Kailajärvi sai neljä vuotta vankeutta. Yli 10 000 suomalaista ehti maksaa WinCapitalle lähes sata miljoonaa euroa. Monet luottivat loppuun asti WinCapitaan. Usko kryptovaluuttoihin on vielä lujemmassa. Tietokoneliikkeistä loppuvat ajoittain näytönohjaimet ja emolevyt, kun bitcoin-uskovaiset haluavat mahdollisimman tehokkaan koneen jauhamaan rahaa. Vuonna 2017 Bitcoin-louhinta kulutti sähköä 32 terawattituntia, mikä on kolmannes Suomen sähkönkulutuksesta (Kauppalehti 10.12.2017).
Siksi kryptovaluuttoja on ankarasti arvosteltu. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoitti pari viikkoa sitten, että ”tämä päättyy huonosti, ja mitä nopeammin, sen parempi. Se on kuin Hollannin tulppaanimania vuonna 1635. Hetken aikaa meni hyvin ja jotkut rikastuivat, kunnes tulppaanien hinnat romahtivat 1637. Kuplan alkuvaiheessa sijoittajat tienaavat, kun uusia sijoittajia tulee. Voitot houkuttelevat lisää sijoittajia. Kierre voi jatkua vuosia, kunnes asioiden todellinen laita paljastuu. Juhlille tulee äkillinen ja tuskallinen loppu.” (New York Times 29.1.2018)
Jo viime syksynä toinen talousnobelisti Joseph Stiglitz esitti bitcoinin kieltämistä lailla. ”Se ei hoida mitään hyödyllistä yhteiskunnallista tehtävää”, Stiglitz sanoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa 29.11.2017.
Suomessa kryptovaluuttoihin otti kantaa viime keskiviikkona Esko Seppänen uuden kirjansa julkistustilaisuudessa.
‒ Bitcoin on katteetonta rahaa, osa reaalitaloudesta irtautunutta finanssitaloutta. Tämä hötörahakupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.
‒ On täysin käsittämätöntä, miten sellainen rahahuijaus ja huijausraha kuin bitcoin on levinnyt lintuinfluenssan nopeudella maapallon jokaiseen kolkkaan, hän lataa kirjassaan.
Seppänen kuitenkin myöntää, että kryptovaluutat nostavat paremmin esille oikeiden keskuspankkien ja pankkien suoltaman hötörahan. Pahimpia ovat Euroopan keskuspankki (EKP) ja Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed). Keväällä 2015 EKP aloitti 60-80 miljardin euron kuukausittaisen hötörahan tuotannon, jolla pankin tase nostettiin puolestatoista yli neljään biljoonaan euroon. Keinotekoista katteetonta bittirahaa on moninkertaisesti enemmän kuin oikeaa rahaa. Kun tämä kupla puhkeaa, mannerlaatat liikkuvat, pankkeja, keskuspankkeja ja valuuttoja kaatuu. Valtiot horjuvat finanssijärjestelmän kaatuessa, kun reaalitalouden todellisen arvon päälle puhallettu valtava katteettoman rahan kupla katoaa.
Karl Marxin arvoteoria sen sijaan ei kaadu. Uutta arvoa tuottaa ihmistyö. Jos tietokoneen väitetään luovan uutta arvoa, pitää katsoa sen omistajaa ja valmistajaa. Kuka onkaan tehnyt emolevyt, prosessorit ja näytönohjaimet, ja kuka on ohjelmoinut ja kirjoittanut koneessa pyörivät matemaattiset algoritmit? Ovatko he saaneet oikeudenmukaisen osuuden luomastaan arvosta?
Viime aikojen talousryminä kertoo, että nörttien ja diilereiden Sampo alkaa yskiä. Lähes kymmenen vuotta jatkuneen fiktiivisten pääoma-arvojen nousun tilalle on tulossa kuoppaista menoa.
Tullintorin bittimaatti ottaa mielellään rahaa, mutta seurataan mitä se antaa lähivuosina.
Lisää aiheesta muualla verkossa:
Bittimaatti
Kulta-Hannun pyramidipeli: käsikirjoitus (Marko Niemi, Yle, 7.4.2014)
Suomen Pankin pääjohtajan viesti sijoittamisesta kiinnostuneille nuorille: ”Älä ota lainaa bitcoin-sijoituksia varten” (Pekka Lähteenmäki, Talouselämä, 23.12.2017)
Bubble, Bubble, Fraud and Trouble (Paul Krugman, The New York Times, 29.1.2018)
*
Jutun kirjoittaja ei ole selvästikään perehtynyt aiheeseen, vaan käyttää populistisia termejä kuten pyramidi. Bitcoinin ja useiden muidenkin kryptovaluuttojen kohdalla, joilla ei voida suoraan tehdä juuri mitään ostoksia, voi tulevaisuuus olla heikko. Tulossa on kyllä parempiakin kryptovaluuttoja.
Hänen kannattaisi ja monen muunkin lukea myös Ilkka Pitkäsen kirja Wincapitasta ennen kuin kirjoittelee omia mielipiteitään kun asiasta ei tiedä yhtään mitään.
Vasemmistoa harmittaa kun sen oma valtiojohtoisuuteen perustuva zeitgeist järjestelmä ei lyönyt läpi ja sitten joku nörtti loi lohkoketjualgoritmin joka vapautti rahamarkkinat ja teki vasemmiston utopian dyspoottisesta keskusjohtoisesta järjelmästä mahdottomaksi.
Lohkoketjua tullaan pitämään ihmiskunnan tärkeimpänä keksintönä heti tulen, höyrykoneen ja sähkön jälkeen
Hyvät nuoret, jotka tänne kirjoitelette ja leimaatte bitcoin-kriitikot tietotekniikkaa tuntemattomiksi tumpeloiksi.
Tietokone ei luo uutta arvoa. Se on pomminvarma asia. Se vain jakaa jo luotua arvoa.
Kauhistuin luettuani bittiraha.fi -sivustolta miten fanatismin sokaisema nuori oli ostanut bitcoineja pikavippirahoin.
Se meno ei pääty hyvin.
Jos arvo syntyy marxilaissa maailmassa ainoastaan työtä tekemällä (ei synny), niin miksi kone ei voisi synnyttää arvoa tekemällä työtä siinä missä ihminen.
Miksi luulet että saamasi kritiikki on ainoastaan nuorisolta? täällä ei kysytä kenenkään ikää
Kiitän saamastani palautteesta.
Se oli hyvin samanlaista kuin Heikki Kailajärven WinCapitan kannattajien usko ihmekoneeseen ennen romahdusta. Suurin osa WinCapitaan sijoittaneista ei ole vieläkään saanut rahojaan takaisin.
Palaan asiaan, olen kirjoittamassa siitä laajaa artikkelia. Otan huomioon mm. bittiraha-foorumilla käydyn keskustelun.
On harmittavaa huomata, että kirjoittaja on valinnut itselleen hieman liian vaikean aiheen. Kyllä niillä nörttien hienoilla algoritmeilla on ihan oikea sovelluskohde. Samoin myöskään sitä ”omistajaa”, joka puhaltaa pelin poikki, ei ole. Kehitys kehittyy ja manipuloivasta ja toimimattomista järjestelmistä on päästävä eroon. Demokratia on kaukana keskuspankkien ja pankkien toiminnasta. Kryptovaluutat ja lohkoketjuteknologia ovat paljon lähempänä sitä. Ja loppujen lopuksi tässä ollaan todella tärkeällä asialla, jonka hahmottaminen tuntuu olevan eräille kumman hankalaa. Valistusta. Sitä tarvitaan vielä paljon, ennen kuin digitaalisten valuuttojen ja sääntelemättömyyden edut käyvät kaikille ilmeisiksi.
Oletko tehnyt bitcoinnista rikosilmoitusta jos olet havainnut sen olevan pyramidihuijaus?
Keskuspankeilla ei ole grammaakaan kultaa takaamassa valuuttaa
Olipa yllättävää että vassarit taas täysin pihalla
Kielletään keräily. Pahimpia keräilykohteita lienee vanhat Suomen markat. Joku hullu saattaa maksaa miljoonia ja sehän kommunisteja harmittaa.
Maksetaanko tämmöisen roskan kirjoittajalle, joka ei mitään asiasta edes tiedä, vielä palkkaakin? Äärrettömät myötähäpeät Mäntylän Jormalle ja hänen mielikuvituksilleen.
No ei siinä, kyllähän meistä varmaan jokainen putoaa joskus teknologian kyydistä jossain vaiheessa elämää, mutta siinä vaiheessa kannattaisi olla vain hiljaa, eikä kommentoida asiaa.
Jormalle lohkoketjuteknologia on yhtä hepreaa kuin 97-vuotiaalle tekstiviestin lähettäminen kännykällä.
Tämä teksti aiheuttaa myötähäpeää. Miksi Vasemmistoliitto päästää tällaista kuraa läpi? Eikö ole mitään laadunhallintaa? Tekstin on kirjoittanut henkilö, joka ei ymmärrä kryptovaluuttojen teknologiasta yhtään mitään. Tällaiset pöräytykset tekevät hallaa puolueen kannatukselle.
Hetken aikaa olit jo jäljillä, mutta sitten ajatuksesi sumeni.
Fiat valuutan syöpä on se, että sitä voidaan painaa ja painetaankin jatkuvasti lisää. Joka kerta kun keskuspankki laittaa painokoneen pyörimään, tapahtuu varainsiirto tavallisilta säästäjiltä pankkiireille inflaation muodossa. Laillinen ryöstö siis. Kertoisitko vaikkapa Zimbabwen asukkaille, että kryptovaluutat ovat kusetus ja että heidän kannattaa mieluummin keskittyä hamstraamaan oman maansa valuuttaa?
Bitcoinia on rajattu määrä, eikä sitä voida luoda enää lisää. Tämä ominaisuus luo luottoa, ja luotto on se, mihin Bitcoinin arvo perustuu. Sen käyttö yleistyy joka päivä, ja sitä ei tule lisää. Voit itse laskea 1+1, mihin suuntaan arvo on menossa. Toki voidaan argumentoida, että Bitcoin on luotu täysin tyhjästä. Sama nyt sattuu pätemään myös jokaiseen nykyaikaiseen käyttövaluuttaan. Miten Bitcoin-tilisi numerot ovat vähemmän todellisia kuin nettipankkisi luvut?
Pankiirit eivät voi ryövätä Bitcoinin omistajia painamalla sitä lisää. Pankkiirit ovat myös Bitcoinin suurimpia vastustajia. Hmmm… mistäköhän johtuu.
Näin vasemmistolaisena minua hävettää että tämä julkaisu meni edes läpi.
Asenteellisuuden ymmärrän, mutta jos koko artikkelin pohja on kirjoitettu niin puutteellisella ja jopa väärällä tiedolla, että on hankala uskoa kirjoittajan tai hänen tietolähteensä perehtyneen siihen mistä lohkoketjuteknologiassa on kyse..
”Uutta arvoa tuottaa ihmistyö.” …vaan ei ehdoitta, eikä myöskään pelkästään ihmistyö.
Arvoahan tuottaa muutkin tekijät. Otetaanpa esimerkiksi puhelimet aikansa alussa; puhelinten ja koko puhelinverkon arvo nousee sitä mukaa, mikä sen hyöty on, eli toisten ihmisten tavoittaminen puhelimitse. Yhdellä puhelimella ei yksinään ole varsinaisesti arvoa, mutta mitä isompaa verkostoa se on osana, sitä vahvemmin sen tarkoitusperä pääsee toteutumaan, luoden myös lisää arvoa puhelimen omistamiselle. Toki jonkun ne pitää myös valmistaakin, mikä tuo jokaiselle kappaleelle sekä verkon ylläpidolle oman lisäarvonsa. Mutta se, että puhelimia ylipäätään käytetään, on koko verkoston arvon perusta. Mitä useammalla on puhelin, sen vahvemmin kyseisen keksinnön tarkoitusperä, ja siten myös arvo, korostuvat.
Lohkoketjuteknologian arvo perustuu myös omaan verkostoonsa eli käytön yleisyyteen. Kysyntä, eli tarve kasvaa suoraan sen tuloksena. Ja arvohan kasvaa nimenomaan tarpeiden mukaan, eikä yksinomaan sen perusteella onko puhelin tehty tai kolikko louhittu sadan vai yhden hengen työllä.
Kirjoittaja ei tiedä hommasta mitään vaikka on aiheesta kovat kirjoitukset.
”Karl Marxin arvoteoria sen sijaan ei kaadu. Uutta arvoa tuottaa ihmistyö.”
Jos tämä pitäisi paikkansa, käytettyjen autojen hinta nousisi jatkuvasti koska niihin käytettyjen ihmistyötuntien määrä kasvaa jatkuvasti (määräaikaishuollot, katsastukset yms).
Käytettyjen autojen arvo kuitenkin laskee, koska arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Karl Marxin arvoteoria on kumottu taloustieteessä jo sata vuotta sitten, vasemmistolta toivoisi älyllisesti rehellisempää talouspolitiikkaa ja markkinatalouden myöntämistä.
Itse asiassa myös käyttämäsi esimerkki sujahtaa aivan hyvin Marxin arvoteoriaan, eikä tarvitse lukea edes Pääoma ykköstä pidemmälle. Marx puhuu vaikkapa tuotantovälineiden yhteydessä niiden arvonlaskusta toisaalta niiden kulumisen, toisaalta paremman teknologian kehittymisen kautta. Jos autoaan ei huollata, sen arvo laskee entisestään, joten voisi oikeastaan sanoa, että totta ihmeessä auton arvo nopusee kun sitä työstetään!
Työarvoteoriaa käsiteltäessä on muistettava, että siinä puhutaan yhteiskunnallisesta keskimääräisestä työstä. Yksinomaan ei tuijoteta raakoihin työtunteihin, vaan myös työn tehokkuuteen. Vaikka nykyään tehdään lähes puolet vähemmän työtunteja kuin sata vuotta sitten, tuottaa työ moninkertaisen määrän arvoa sen tehokkuuden vuoksi. Myös toisin päin, vaikka työ on nykyään monin verroin enemmän arvoa tuottavaa, sitä tehdään silti ajallisesti yhtä paljon kuin aikaa sitten.
Modernissakin taloudessa ihmistyöhön perustuvan arvoteorian toiminnan näkee aika konkreettisesti. Kummasti taloudellisen epävarmuuden tilassa rahaa siirtyy finanssikapitalismista enemmän reaalitalouteen ja oikeaan tuotantoon. Vaikka teorialla on ongelmansakin, ei sitä ihan näin vulgaarein esimerkein voi vääräksi todistaa.
Auton arvo voi laskea täysin siitä itsestään riippumattomista tekijöistä.
Esimerkiksi viime syksyllä uusien autojen myynti pysähtyi hetkeksi kun hallitus aikoi poistaa autoveron.
Voit pyörittää teorioita miten hienosti tahansa mutta oikeasti tavaralla ei ole muuta arvoa kuin se mikä joku haluaa siitä maksaa. On lapsellista olla tunnustamatta sitä tosiasiaa, se ei mitenkään ole ristiriidassa vasemmistolaisuuden kanssa.
Hinnan ja arvon sekoittuminen onkin yksi talouden suurimpia mysteerejä. Ei kukaan taida väittää, etteikö markkinoilla ole muitakin muuttujia. Verotus on yksi tällainen abstraktin tason ulkopuolelle jäävä ulkoisvaikutus. Eikös hinnan riittämättömyydestä arvon mittarina kieli jo sekin, että vaikkapa finanssituotteiden hinnassa kerrotaan monesti olevan ”ilmaa”? Mitä se ilma on, jos kerran hinnat ovat markkinoiden tahdon erehtymätön lopputulos? Talouden ollessa normaalitilassa kummasti tuotteiden hinnat tuppaavat hakeutumaan kohti alhaisinta mahdollista. siis tuotantokustannuksia, eli työn lopputuloksia. Tai näin ainakin kaikki taloustieteellinen teoria tuntuu kertovan. Käytännössä sitten kilpailun rajoittuminen ja brändityö sekoittavat vielä pakkaa.
Kaikesta tästä huolimatta ihmisillä on monesti jonkinlainen ”luontainen” käsitys siitä, mitä asioiden kuuluu maksaa. Vaikka HINTAAN kysyntä ja tarjonta vaikuttavat ratkaisevasti, jokainen meistä katsoo nenäänsä nyrpistäen jos joku asia vaikuttaa maksavan enemmän kuin mitä se keskimäärin yleensä maksaa. Eli kenties tämän tuotteen hinta eroaa ARVOSTA. Millä muulla perusteella tällainen epäkohta aistittaisiin. Vaikka käytettyä autoa ostaessaan ihminen ottaa myös huomioon muut tarjolla olevat menopelit, on mietinnän alla myös se, onko tämä laite nyt oikeasti hintansa väärti. Ei kalkyylissä silloin ole yksinomaan kysynnän ja tarjonnan käyrät, vaan arvio siitä, saako rahalleen vastinetta. Hinta vs arvo.
Vaikka en mitään kokonaisvaltaista marxilaista talouskehystä osaa loihtia, ei tällaisessa kuvauksessa tämä teoria edelleenkään näytä vasemmalla kädellä maahan lyödyltä. Ne merkittävimmät ongelmat ovat muualla. Ja ehkä kaikkein merkittävimmin, keskeiset ensi käden ongelmat ja niiden ratkaisut eivät ehkä tästä pyörittelystä löydy.
Eivät kaikki vasemmistolaiset tosiaan pohjaakaan ajatteluaan marxilaiseen teoriaan. Kaikki marxistitkaan eivät usko työarvoteoriaan. Kaikki vasemmistolaiset eivät omasta mielestään ole edes sosialisteja. Monet vasemmistolaiset ovat oikeasti oikeistolaisia. Itse haen vasemmistolaisuudessani sellaisia lähtökohtia, jotka parhaiten vasemmistolaisia päämääriä ajavat.
Tää artkkeli koski kuitenkin bitcoinin hinnan muodostumista. Sitä ei voi selittää työarvoteorialla koska hinta nousee vaikka työtuntien määrä ei nouse. Siksi työarvoteoriitikot tarvitsevat avuksi salaliittoteorioita, pyramidihuijaussyytöksiä yms. selittelyjä.
Markkinateoria sen sijaan toteaa vain että bitcoinin hinta nousee koska sen kysyntä nousee. Jo occamin partaveitsi valitsee näistä teorioista yksinkertaisimman eli kysynnän ja tarjonnan
Olisi hyvä tutustua aiheeseen ennen kuin kirjoittaa julkisesti. Sekoitat arvon ja hinnan. Arvo on esineellistynyttä ihmistyötä. Tuotteen hinta voi hyvinkin poiketa sen arvosta.Tämän tiesi hyvin myös Marx.
Hmm… jos kryptovaluutat on huijausta tai pyramidihujaus niin haluaisin tietää kuka tätä huijausta pyörittää? Jos ostan Bitcoineja, ostan ne joltain muulta käyttäjältä. Jos myyn Bitcoineja, joku muu käyttäjä ne minulta ostaa. Kuka siis huijaa ja ketä? Wincapitassa oli joku henkilö joka keräsi rahaa muilta ja palautteli näitä rahoja miten lystäs kunnes lopetti toiminnan pitäen kaikki loput kerätyt rahat. Kuka tai ketkä ovat ne henkilöt jotka lopettavat Bitcoinin toiminnan kun parhaakseen katsoo? Ja miten he tekevät sen? Mietinpähän vaan, tuskin saan vastausta.
Valtion hallinto…. ;D
”…jos kryptovaluutat on huijausta tai pyramidihujaus niin haluaisin tietää kuka tätä huijausta pyörittää?”
Tämä on nähdäkseni peruskysymys, johon tutkivat toimittajat eivät ole kyenneet vastaamaan. Rahaa vaihdetaan bitcoineihin, mutta mihin ne rahat menevät? Vain pieniä voittoja jaetaan 10 minuutin välein.
Valitettavasti artikkelin kirjoittajalla ei näytä olevan mitään käsitystä kryptovaluutoista tai lohkoketjuista. Älkää uskoko kaikkea roskaa mitä luette.
Hahahaa. Kannattaa perehtyä lohkoketjutekniikkaan,niin ymmärrät, miksi tämä on parempi kuin pankit. Teksti kuullosti niin punavihreäkuplassa elävän suoltamalta. Bitcoinilla yritetään tienata, tottakai! Mutta vaihdon välineeksi se on luotu.
Täällä on vastausta:
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3862008-bitcoinista-uusi-sampo-vai-ottaako-se-enemman-kuin-antaa