Artikkeli: Artikkelit 2013–2018

18.2.2018 klo 09:30

Onko Tullintorin bittimaatti uusi Sampo?

Akseli Gallen-Kallelan Sammon taontaa ja bitcoin-merkkiä mukaillen: Jorma Mäntylä, Cai Melakoski, Wikimedia Commons.

 

Teksti: JORMA MÄNTYLÄ
Ovatko pörssidiilerit ja nörtit luoneet kryptovaluuttojen avulla ihmekoneen, joka tuottaa rahaa ja vaurautta kuten Kalevalan Sampo? Kaatuuko samalla Karl Marxin arvoteoria? Ei kaadu, sillä kryptovaluutat, kuten bitcoin, ovat huijausta.

Ne kuitenkin kertovat, miten hataralla perustalla toimii koko kansainvälinen rahajärjestelmä. Finanssitalous on irtautunut reaalitaloudesta ja kätkee sisälleen valtavan hötörahakuplan. Kryptovaluutat pahentavat keinottelutaloutta.

Kun bitcoinin arvo kääntyi viime vuonna rakettimaiseen nousuun, sitä alettiin markkinoida tehokkaasti. Moni suomalainenkin on saanut sähköpostimainoksia, joissa yllytetään sijoittamaan bitcoiniin. Mainoksissa kerrotaan, miten moni on rikastunut bitcoinien avulla. Isoimpiin kaupunkeihin ilmestyi bittimaatteja. Tampereella se löytyy Tullintorin kauppakeskuksesta. Lauantaina 17.2. bittimaatti-sivusto kertoi, että bittimaatin ostokurssi on 9322 euroa ja myyntikurssi 7938 euroa. Sinne vaan työntämään rahaa automaattiin.

Mitä bittimaatista tulee? Kryptovaluuttoihin suhtauduttiin alun alkaen epäillen. Niinpä esimerkiksi Suomen Pankki ei tunnusta bitcoinia virallisena rahana tai maksuvälineenä. Bitcoinin käyttö perustuu maksajan ja maksunsaajan väliseen sopimukseen, eli lopulta uskoon sopimuksen pitämisestä. Bitcoinin tukena ei ole minkäänlaisia varantoja, kuten keskuspankeilla on kulta- ja valuuttavarannot.

Bitcoin on siksi pyramidihuijaus. Siinä markkinoidaan uskottavan tuntuisesti sijoituskohdetta, jolla väitetään olevan uusia ja mullistavia ominaisuuksia. Ratkaisevaa on markkinoinnin uskottavuus, jolla sijoituskohteen todellinen arvo tai olemassaolo peitetään. Bitcoinin uusi ihmeellinen ominaisuus on lohkoketjutekniikka. Sen avulla tietokoneen sisällä väitetään syntyvän uutta rahaa. Tietokoneslangin avulla luodaan markkinoinnin uskottavuus. Bitcoin-sivusto on tulvillaan lohkoketjutekniikan kuvauksia, joihin verrattuna vanhan ajan pyramidihuijaukset kalpenevat. Siksi bitcoinilla ja kryptovaluutoilla on vannoutuneet ja fanaattiset kannattajat.

Niin oli aikoinaan myös WinCapitalla. Hannu Kailajärvi vedätti tuhansia suomalaisia pyramidihuijaukseen. Hän kertoi lopulta poliisikuulusteluissa, ettei WinCapita saanut tuottoja valuuttakaupasta, vaan ainoat tulot olivat uusien jäsenten rahasuoritukset. Vuonna 2011 Kailajärvi sai neljä vuotta vankeutta. Yli 10 000 suomalaista ehti maksaa WinCapitalle lähes sata miljoonaa euroa. Monet luottivat loppuun asti WinCapitaan. Usko kryptovaluuttoihin on vielä lujemmassa. Tietokoneliikkeistä loppuvat ajoittain näytönohjaimet ja emolevyt, kun bitcoin-uskovaiset haluavat mahdollisimman tehokkaan koneen jauhamaan rahaa. Vuonna 2017 Bitcoin-louhinta kulutti sähköä 32 terawattituntia, mikä on kolmannes Suomen sähkönkulutuksesta (Kauppalehti 10.12.2017).

Siksi kryptovaluuttoja on ankarasti arvosteltu. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman kirjoitti pari viikkoa sitten, että ”tämä päättyy huonosti, ja mitä nopeammin, sen parempi. Se on kuin Hollannin tulppaanimania vuonna 1635. Hetken aikaa meni hyvin ja jotkut rikastuivat, kunnes tulppaanien hinnat romahtivat 1637. Kuplan alkuvaiheessa sijoittajat tienaavat, kun uusia sijoittajia tulee. Voitot houkuttelevat lisää sijoittajia. Kierre voi jatkua vuosia, kunnes asioiden todellinen laita paljastuu. Juhlille tulee äkillinen ja tuskallinen loppu.” (New York Times 29.1.2018)

Jo viime syksynä toinen talousnobelisti Joseph Stiglitz esitti bitcoinin kieltämistä lailla. ”Se ei hoida mitään hyödyllistä yhteiskunnallista tehtävää”, Stiglitz sanoi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa 29.11.2017.

Suomessa kryptovaluuttoihin otti kantaa viime keskiviikkona Esko Seppänen uuden kirjansa julkistustilaisuudessa.

‒ Bitcoin on katteetonta rahaa, osa reaalitaloudesta irtautunutta finanssitaloutta. Tämä hötörahakupla puhkeaa ennemmin tai myöhemmin.

‒ On täysin käsittämätöntä, miten sellainen rahahuijaus ja huijausraha kuin bitcoin on levinnyt lintuinfluenssan nopeudella maapallon jokaiseen kolkkaan, hän lataa kirjassaan.

Seppänen kuitenkin myöntää, että kryptovaluutat nostavat paremmin esille oikeiden keskuspankkien ja pankkien suoltaman hötörahan. Pahimpia ovat Euroopan keskuspankki (EKP) ja Yhdysvaltojen keskuspankki (Fed). Keväällä 2015 EKP aloitti 60-80 miljardin euron kuukausittaisen hötörahan tuotannon, jolla pankin tase nostettiin puolestatoista yli neljään biljoonaan euroon. Keinotekoista katteetonta bittirahaa on moninkertaisesti enemmän kuin oikeaa rahaa. Kun tämä kupla puhkeaa, mannerlaatat liikkuvat, pankkeja, keskuspankkeja ja valuuttoja kaatuu. Valtiot horjuvat finanssijärjestelmän kaatuessa, kun reaalitalouden todellisen arvon päälle puhallettu valtava katteettoman rahan kupla katoaa.

Karl Marxin arvoteoria sen sijaan ei kaadu. Uutta arvoa tuottaa ihmistyö. Jos tietokoneen väitetään luovan uutta arvoa, pitää katsoa sen omistajaa ja valmistajaa. Kuka onkaan tehnyt emolevyt, prosessorit ja näytönohjaimet, ja kuka on ohjelmoinut ja kirjoittanut koneessa pyörivät matemaattiset algoritmit? Ovatko he saaneet oikeudenmukaisen osuuden luomastaan arvosta?

Viime aikojen talousryminä kertoo, että nörttien ja diilereiden Sampo alkaa yskiä. Lähes kymmenen vuotta jatkuneen fiktiivisten pääoma-arvojen nousun tilalle on tulossa kuoppaista menoa.

Tullintorin bittimaatti ottaa mielellään rahaa, mutta seurataan mitä se antaa lähivuosina.


Lisää aiheesta muualla verkossa:

Bittimaatti
Kulta-Hannun pyramidipeli: käsikirjoitus (Marko Niemi, Yle, 7.4.2014)
Suomen Pankin pääjohtajan viesti sijoittamisesta kiinnostuneille nuorille: ”Älä ota lainaa bitcoin-sijoituksia varten” (Pekka Lähteenmäki, Talouselämä, 23.12.2017)
Bubble, Bubble, Fraud and Trouble (Paul Krugman, The New York Times, 29.1.2018)

*