Teksti: SINIKKA TORKKOLA
Pysytteleminen konfliktien ulkopuolella on ollut ja tulee ollakin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perusta. Tätä mieltä ovat vasemmistoliiton kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Paavo Arhinmäki sekä Tampereen vasemmiston puheenjohtaja Jouni Sirén. Arhinmäki, Sirén ja Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksen TAPRIn tutkija Anitta Kynsilehto keskustelevat tänään Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Ylävitosessa.
− Suomen on hyvä olla sotilaallisesti liittoutumaton ja luotettava kumppani kaikkiin suuntiin. Muiden maiden on voitava luottaa siihen, ettei Suomen maaperää, ilmatilaa tai vesialueita käytetä vihamielisiin tarkoituksiin mitään maata kohti, toteaa Paavo Arhinmäki.
Jouni Sirén on samaa mieltä, ettei Suomeen kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.
− Mutta jos sitoudumme Yhdysvaltojen tai muiden suurvaltojen apuriksi sotilasliittojen tai sotilaallisten yhteistyösopimusten kautta, uhkana on Suomen joutuminen osalliseksi muiden sotiin.
− Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisella linjalla on vahva ja laaja kansan tuki. Vaikka NATO-jäsenyyden puolesta on voimakkaasti lobattu vuosikausia, ei kansan pää ole kääntynyt, jatkaa Arhinmäki.
Arhinmäki korostaa, että rauhan ja dialogin rakentaminen on kestävä ja järkevä rooli tulevaisuudessakin Suomelle. Täydellistä liittoutumattomuutta se ei kuitenkaan merkitse.
− Yhteistyötä toisen sotilaallisesti liittoutumattoman maan Ruotsin kanssa kannattaa tiivistää. Euroopan unionin tasolla yhteistyön on syytä olla ainoastaan maiden välistä. Tällä yhteistyöllä voidaan alentaa materiaalikustannuksia. Sen sijaan Euroopan unionin militarisointia emme kannata. EU on alun perin rauhanprojekti. Uusi sotilaallinen ulottuvuus ei sovi tähän, tiivistää Arhinmäki vasemmistoliiton turvallisuuspoliittisen linjan.
Rauhanaktivistina ja Suomen Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajanakin tunnettu Jouni Sirén laajentaa pohdintansa Suomen uhista sotilaallista uhkaa laajemmaksi.
− Suurin ja akuutein uhka on ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat luonnonmullistukset ja ihmisten elinolosuhteiden heikentyminen, joista voi seurata etelämmissä maissa nälänhätää ja muita humanitaarisia kriisejä. Niiden yhteiskunnalliset seuraukset voivat olla arvaamattomia, arvioi Sirén, joka nimeää uhaksi myös eriarvoisuuden kasvun.
− Joidenkin kansanosien syrjäytyminen tai syrjäyttämisen voi johtaa näköalattomuuteen ja rikollisuuden kasvuun.
Mikä Suomea uhkaa, missä Suomi sotii -keskusteltutilaisuus tänään (15.10.2018) klo 18 Ylävitosessa.
Lisää aiheesta
Mikä Suomea uhkaa, missä Suomi sotii (Vasemman Kaistan kalenteri)
Mikä Suomea uhkaa, missä Suomi sotii (Facebookin tapahtuma)
*