Vanhustenhuollon tila on kansallinen häpeä. Yhdessä maailman rikkaimmista maista vanhuksia kuolee hoidon laiminlyöntien seurauksena. Häpeällistä on myös se kilpalaulanta, jolla vanhusten heitteillejätöstä vastuussa olevat hallituspuolueet keskusta ja kokoomus yrittävät luikerrella vastuusta.
Vuonna 2016 Sipilän hallitus yritti vähentää laitoshoidossa hoitajien määrää neljään hoitajaan kymmentä vanhusta kohden. Hallituksen tavoitteena on ollut säästää 70 miljoonaa euroa vanhustenhoidosta. Ammattiliittojen ja kansalaisten painostus sai hallituksen perumaan aikeensa vähentää hoitajien määrää eli laskea hoitajamitoitusta. Vanhuspalvelulakiin tehtiin kuitenkin useita vanhushoivaa heikentäviä muutoksia. Perussuomalaiset, jotka nyt kiljuvat oppositiossa huonosta vanhustenhuollossa, olivat mukana hallituksessa päättämässä vanhuspalveluiden huonontamisesta.
Säästöjen sijaan vanhustenhuollossa tarvitaan lisää rahaa. Ikäihmisten palveluista uupuu miljardi euroa. Miljardi euroa on se summa, joka tarvittaisiin nostamaan suomalainen vanhustenhuolto pohjoismaiselle keskitasolle. Raha ei automaattisesti ratkaise kaikkia vanhustenhuollon ongelmia, mutta ilman riittävää määrää hoitajia puheet johtamisesta ja hoitamisen laadusta ovat turhaa höpinää. Ilman lisärahoitusta vanhustenhuolto ei parane vaan pahenee entisestään.
Kunnat ovat kuuliaisesti seuranneet hallituksen opastusta ja metsästäneet säästöjä palveluja yksityistämällä ja kilpailuttamalla. Kuntapäätöksiä siivittäneet tulevaisuuden kuvat monituottajamalleista ja pienten yksiköiden kodinomaisesta hoivasta ovat jääneet harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta kauniiksi puheiksi. Käytännössä luopuminen kuntien omista palveluista on tarkoittanut hoivamarkkinoiden avaamista kansainväliselle liiketoiminnalle, jossa toiminnan tärkein, ellei ainoa motiivi on voiton tuottaminen. Hoivabisnekselle arvokas vanhuus ja hyvä hoito ovat liiketoiminnan välineitä, eivät arvoja tai toiminnallisia periaatteita sinänsä.
Suomen kaltaisessa rikkaassa maassa vanhuksia ei tarvitse jättää heitteille. Meillä on varaa hoitaa vanhuksemme hyvin, jos niin päätämme. Kansalaiset ovat valmiita maksamaan jopa enemmän veroja, jotta vanhustenhuolto saataisiin edes kohtuulliselle tasolle. Verohallinnon syksyllä 2017 tehdyn selvityksen mukaan 96 prosenttia suomalaisista pitää verojen maksamista tärkeänä, sillä veroilla ylläpidetään hyvinvointivaltiota. 76 prosenttia vastaajista sanoi maksavansa veroja mielellään.
Vanhustenhuollon alennustila ei ole pakon sanelemaa. Se on virheellisten poliittisten päätösten tulos. Päätökset eivät ole lopullisia, ne voidaan muuttaa, jos niin päätetään. Vanhusten heitteillejätön lopettaminen on täysin mahdollista. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa.
Kirjoittaja on Vasen Kaista –verkkolehden päätoimittaja.
Tervehdys
Selvitys verojen kannattamisesta ei valitettavasti oikein kuulu arkielämässä. Minun lapsilleni kuuluu hyvä päiväkoti, minun mummolleni hyvä hoivakoti ja minulle moottoritie, mutta miksi ilkeä verottaja ryövää minun tienestini. Olen tästä joskus Aamulehteenkin kirjoittanut: pitäisi ymmärtää, että yhteiskunnan palvelut eivät suinkaan ole ilmaisia, vaikkei meillä olekaan katulamppuveroa.
Oletko ehdolla EU-vaaleissa? Minä tässä vähän keulin ja tahtoisin jo vaalikeskustella.