Klorofylli, viherhiukkasena paremmin tunnettu elävien kasvien osa, tekee pyyteettömästi työtä maapallon hyväksi. Fotosynteesi eli yhteyttäminen tuottaa ilmakehään puhdasta happea klorofyllissä tapahtuvan reaktion tuloksena. Prosessin ainesosina ovat vesi ja hiilidioksidi, lisäksi tarvitaan auringon valoa. Myös keinotekoinen auringonvalon kaltainen valo kelpaa kasveille.
Klorofyllin väri voi vaihdella hennosta vaaleanvihreästä tummaan purppuraan. Värinokkoset ja juorut ovat oivallisia esimerkkejä kasvien värikirjosta ja -kylläisyydestä. Hapen tuottamisen lisäksi kasvit myös puhdistavat ilmaa myrkyllisistä kemikaaleista. Erityisen tehokkaita ovat kultaköynnös ja rönsylilja. Avaruustutkimuslaitos Nasa on listannut lukuisan joukon ilmaa puhdistavia kasveja.
Huonekasvien lyhyt historia
Huonekasvien lyhyt kulttuurihistoria on todella lyhyt. Ensimmäiset huonekasvit asustivat suomalaisten herraskartanoiden kasvihuoneissa tai suurissa saleissa 1700-luvulla. Kasvit tarvitsevat itselleen sopivat olosuhteet: valoa, lämpöä ja riittävän kastelun.
Eurooppalaiset kasvilajit saivat täydennystä muualta maailmasta löytöretkeilijöiden myötä. Esimerkiksi kolmiokukat eli juorut tulivat Eurooppaan Etelä- ja Keski-Amerikasta 1600-luvulla. Englantilaiset olivat uusien kasvien kokeilijoina aivan huippuja. Uudella mantereella kolmiokukkia käytettiin puutarhojen koristuksina. Meillä ne ovat lähinnä sisäkasveina mutta sopivat aivan hyvin myös parvekeistutuksiin ja kuisteille.
Herraskartanoiden saleja komistivat aluksi palmut ja fiikukset. Huonekasvien hoito yleistyi 1800-luvun kuluessa myös porvariskodeissa ja pappiloissa. Valikoima monipuolistui muutamien innokkaiden kasviharrastajien ansiosta. Yksi innokkaimmista kasviharrastajista oli Fredrika Runeberg. Hänellä oli laaja ulkomaillekin ulottuva kirjeenvaihto. Kasviharrastajat vaihtoivat keskenään siemeniä postin välityksellä.
Savupirteissä ei voinut kasvattaa kukkia valon puutteen takia. Heti kun lasi-ikkunat yleistyivät, alkoi huonekasvien kirjo monipuolistua myös tavallisen kansan keskuudessa. Rakkaimpia kasveja olivat pelakuut ja verenpisarat.
Tällä hetkellä kasviharrastus elää varsinaista kultakauttaan. Somessa on erilaiset kasvien ystävien ryhmiä ja pistokkaat vaihtavat omistajaa pientä korvausta ja postikuluja vastaan. Kasvit ovat ihmisten ystäviä. Ne puhdistavat huoneilmaa sinne kertyneistä myrkyistä, valmistavat happea, tuovat kosteutta kuivaan huoneilmaan ja rentouttavat mieltä.
Välillä mediassa vilahtaa ajatus, että nyt olisi tulossa ilmastonmuutosvaalit. Käydään myös vilkasta keskustelua siitä, minkä verran metsiämme voidaan hakata, jotta niitä voidaan pitää hiilinieluina. Näitä makrotalouden juttuja ei päätetä kotoisen keittiön pöydän ääressä, mutta siellä voi tehdä mikrotaloudellisen positiivisen päätöksen tukea Pirkanmaan vasemmiston eduskuntavaaliehdokkaita. Ostamalla Ylävitosesta viherkasvin alun, pääset tukemaan sekä vasemmiston vaalityötä että torjumaan ilmastonmuutosta. Kokonaisuus rakentuu pienistä teoista.
Vasemmiston yhteistoimistossa, Ylävitosessa, myytävänä huonekasveja
Ylävitosessa on tarjolla juoruja eli kolmiokukkia ja vähän myöhemmin keväällä värinokkosia. Ylävitosen juoruvalikoima poliittisten juorujen lisäksi on suppea.
Niitä on kolmea sorttia: arkijuoru on täysin vihreä, purppurajuoru hehkuvan purppurainen auringonvalon ansiosta. Valitettavasti talvella se on hieman aneeminen ja kaukana purppurasta. Keinovalo korjaa ihan kivasti asiaa ja auttaa aurinkoa ikävöivän kasvin kevääseen.
Värinokkosta on kauan käytetty Englannissa tuomaan ulkoistutuksiin väriä ja elävyyttä. Sitä on kyllä alkanut näkyä myös meillä kesäisin kukkalaatikoissa. Värinokkosen virallisempi nimi on kirjopeippi ja sekin rakastaa aurinkoa.
Nyt meillä on monta tapaa iloita Vasemmiston gallupkannatuksesta. Yksi esimerkiksi on kasvattaa omia parvekekukkia, toinen on tehdä kodistamme hiilinielu. Kaiken tämän voi tehdä edullisesti, jopa muutamalla eurolla.
*