Näkökulma, Suomi

JORMA MÄNTYLÄ

20.5.2019 klo 09:35

Sitran verouudistus ei ole kestävää kehitystä

Kuvaaja: Jorma Mäntylä

Jorma Mäntylä

Sitran julkaisu Kestävän kehityksen verouudistus, kohti päästötöntä Suomea ei käy yksiin vasemmiston vero- ja ympäristöpoliittisten tavoitteiden kanssa. Asiakirjassa on myönteisiä osia, mutta kokonaisuus on tehty kokoomuksen vero-ohjelmista kopioimalla ja liimaamalla.

Heti eduskuntavaalien jälkeen julkistettu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston selvitys päästöttömästä Suomesta on proseminaariesitelmän tasoinen julkaisu, joka on selvästi tarkoitettu sinipunahallituksen vero-oppaaksi. Siis sellaisen sinipunan, jossa ovat kokoomus ja vihreät, mutta ei vasemmistoa. Asiakirjassa on toki myönteisiä elementtejä, mutta punavihreän hallituksen vero- ja ympäristöpoliittiseksi ohjelmaksi siitä ei ole. Vasemmiston kannalta ongelmia ovat taakan kaataminen työväestön kannettavaksi sekä siirtyminen yhä enemmän tasaverojärjestelmään. Asiakirjassa ei ole sanaakaan pääomatulojen kevytverotuksesta.

Myönteistä asiakirjassa on tietenkin hyvä tavoite: jotta keskilämpötilan 1,5 asteen nousu vältetään, päästöjä tulisi Suomessa vähentää 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tätä höystetään Yle/HS-tyyppisellä uhkailulla ja syyllistämisellä: jos ei toimita, tulee katastrofi, ja syyllisiä ovat liikaa kuluttavat suomalaiset.

Keinona tavoitteen saavuttamiseksi on lähes yksinomaan verotus. Tutkimus- ja kehitystuet sentään mainitaan ohimennen. Omistuksesta ei puhuta mitään, eikä voikaan, sillä sinipunahallinnot yksityistivät suurimman osan valtionyrityksistä. Jos tämä perusinfra olisi yhä julkisessa omistuksessa, se voisi toimia esimerkkinä ympäristöystävälliseen teknologiaan investoimisesta. Näin se ohjaisi myös yksityissektoria ottamaan ympäristöasiat paremmin huomioon.

Sitran julkaisu on neoklassisen taloustieteen manifesti: ”Oletuksena on hyvin konservatiivinen arvio siitä joustosta, miten ansiotulon verotus vaikuttaa työn tarjontaan” (s. 17). Ansiotuloverotuksen alentamista toistetaan ja toistetaan. Samaa virttä on kokoomus veisannut 32 vuotta.

Veropoliittinen ydin on sama: ”Nostetaan päästö- ja resurssiveroja ja hyvitetään veronkorotukset kansalaisille ja yrityksille pienentämällä samanaikaisesti esimerkiksi tuloverotusta, työnantajien sosiaaliturvamaksuja ja/tai yritysten verotusta” (s. 12).

Sitran verouudistus jakautuu kolmeen pakettiin. Niistä ylivoimaisesti suurin osa kaatuisi tavallisten kuluttajien maksettavaksi.

1. Paketti (2 mrd€): Tuotannon verotus. Paketissa kiristetään yritysten päästöverotusta.
2. Paketti (7 mrd€): Kulutuksen verotus. Kiristetään fossiilisten polttoaineiden verotusta sekä muuta kulutusverotusta, kohteena erityisesti polttoaine- ja lentovero, diesel sekä kevyt polttoöljy.
3. Paketti (3,5 mrd€): Kiertotalousratkaisujen paketti, taloudellisia instrumentteja, joilla voitaisiin tehostaa kiertotaloutta. Yhteenlaskettu verovaikutus olisi 12,5 mrd€, mistä kuluttajien osuus olisi ylivoimaisesti suurin eli 56% ja tuotannon osuus vain 16%.

Kirjoittajat sentään ymmärtävät, että epäsuhdasta aiheutuu haittoja. Niitä yritetään paikata tulonsiirroin sekä veroinstrumentteja hyödyntäen, ”…jolloin vaaditut muutokset ja verojen kiristykset eivät vaikuta kohtuuttomasti kotitalouksien arkeen tai yksittäisiin toimialoihin” (s. 13).

Tässä asiakirja on sisäisesti ristiriitainen, ja räikeimmillään se on sähköverossa. Siinä on kaksi luokkaa. Kotitaloudet ja palvelut maksavat nykyään sähköstä 2,253 snt/kWh, teollisuus ja ammattimainen kasvihuoneviljely vain 0,703 snt/kWh. Kotitaloudet kuluttavat sähköstä neljänneksen, mutta maksavat sähköverosta 40%. Teollisuuden osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on 50%, mutta sähköverosta vain 20% (Turun Sanomat 29.2.2016). Sitra esittää teollisuuden ja yritysten sähköveron alentamista entisestään!

Kirjoittajat myöntävät, että liikenteen polttoaineiden ja lentomatkustamisen osuus menoista on pienempi pienituloisilla kuin suurempituloisilla, kun taas sähkön ja lämmityksen osuus menoista on suurempi pienituloisilla. ”Maaseudulla asuvia pienituloisia pelkkä päästöverojen nosto voisi kirpaista eniten, jos esimerkiksi julkinen liikenne ei ole vaihtoehto oman auton käytölle” (s. 19).

Kaikkiaan Sitran Kestävän kehityksen verouudistus ei voi olla vasemmiston veropolitiikkaa. Li Andersson on kirjoittanut: ”Kokoomus haluaa siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Kuulostaa hienolta periaatteelta, mutta se tarkoittaa, että progressiivista ansiotuloverotusta vähennetään ja valtion tulonmenetykset korvataan tasaverojen korotuksilla” (MTV 18.1.2019, lyh. JM). Sitran vero-ohjelma on nimenomaan sitä mitä Andersson arvostelee.

Minulla on sellainen tunne, että jos Sitran malli toteutuu niin pian alkavat Suomessa keltaliivimielenosoitukset ja persujen kannatus pomppii uusille kymmenluvuille.

Lähde: Saara Tamminen, Juha Honkatukia, Tatu Leinonen, Outi Haanperä: KESTÄVÄN KEHITYKSEN VEROUUDISTUS – Kohti päästötöntä Suomea. Sitra 17.4.2019.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.