Hannu Salama -kulttuuriraitti avattiin Tampereella

Työväenmuseo Werstaan Työväentalo -salissa tehtiin kansanedustaja Jukka Gustafssonin mukaan viime lauantaina historiaa, kun Hannu Salama -seuran ja Tampereen kaupungin yhteistyön tuloksena julkistettiin Hannu Salaman nimeä kantava kulttuuriraitti. Väkeä tilaisuuteen oli tullut tuvan täydeltä, ja kirjailija oli myös itse paikalla.

‒ Hannu Salaman kulttuuriraitin julkistamispäivä on mitä sopivin, totesi Salama-seuran sihteeri Milla Peltonen. Eilen 4.10. oli nimittäin Hannun 83. syntymäpäivä.

‒ Olen oikeasti syntynyt 6.10. korjasi Hannu Salama. Ilmeisesti atk-aikaan siirryttäessä virallisiin rekistereihin on ilmaantunut väärä päivä. 

Tilaisuuden avasi Hannu Salama -seuran puheenjohtaja Jussi Niinenmaa. Hän kiitti Tampereen kaupunkia yhteistyöstä seuran kanssa. Tuloksena syntynyt kulttuuriraitti avaa Hannu Salaman elämän ja kirjailijanuran vaiheita Tampereella.

Kulttuuriraitin esitteessä kaksitoista kohdetta

Seuran varapuheenjohtaja Teppo Sulonen esitteli yleisölle Hannu Salama -kulttuuriraitin kohteet. Niistä ensimmäinen sijaitsee Teiskon Kämmenniemessä, Värmälän kylässä. Salaman suku asutti taloa, jonka yläkerrassa Hannu Salama kirjoitti Juhannustansseja.

Raittiesitteessä on kuvattuna kaksitoista kohdetta. Hannu Salamaan liittyviä paikkoja Tampereella on toki paljon muitakin. Raittiesitettä saa ainakin kulttuuritalo Laikulta ja raitti julkaistaan piakkoin myös kaupungin verkkosivuilla.

Tampereen keskustassa olevista kohteista keskeinen on Suomen Pankin talo Hämeenkatu 13:ssa. Sen sodanaikaisella rakennustyömaalla uurastivat monet Hannu Salaman Siinä näkijä missä tekijä -teoksen henkilöhahmot – ja myös monet heidän kirjalliset esikuvansa. Heistä Hannu Salaman isä Sulo Salama oli rakennustyömaan sähkömiesporukan nokkamies, teoksen Santtu Salminen. Ennen kirjailijauraansa Hannu Salama itsekin oli rakennuksilla töissä.

Juhannustanssit Tampereen Työväen Teatteriin

Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä Minea Lång esitti tilaisuudessa Juhannustanssien muurari Hiltusen saarnan. Näytelmän ensi ilta on TTT:n suurella näyttämöllä ensi viikolla. 

Muurari Hiltusen saarna oli keskeinen Hannu Salaman saadessa tammikuussa 1965 Juhannustanssien vuoksi syytteen jumalanpilkasta. Siitä saattoi tuolloin saada jopa neljän vuoden kuritushuonetuomion.

Ei tullut kuritushuonetuomiota Salamalle, tuli kolme kuukautta ehdollista. Ja lopulta presidentti Urho Kekkoselta armahdus.

Paperilla seisova perkele

Hannu Salama on luonnehtinut itseään ”kolmannen polven punikiksi”. ”Paperilla seisova perkeleeksi” hänet otsikoi elämänkertaan Salama -seuran sihteeri, kirjallisuudentutkija Milla Peltonen. Räyhäkkäästä työväenhenkisyydestä huolimatta: ”Ainoa jäsenkirja, joka minulla on koskaan ollut, on Pispalan Tarmon jäsenkirja”, sanoi Salama raitin avajaistilaisuuden haastattelussa. Nimikkoseuransa kunniajäsenyyden Hannu Salama on kuitenkin vastaanottanut.

Hannu Salama on tänään yksi tunnustetuimpia ja palkituimpia kirjailijoitamme. Hänet on muun muassa vuonna 1975 palkittu Siinä näkijä missä tekijä -teoksesta ”Pikku-Nobelilla” eli Pohjoismaiden Neuvoston Kirjallisuuspalkinnolla.

Tampereen Hannu Salama -kulttuuriraitti on Salama-seuran sekä lapsuuden ja nuoruuden kotikaupungin pysyvä tunnustus ”mestarille”, kuten sekä Jukka Gustafsson että Jussi Niinenmaa häntä kutsuivat.

Hyväntuulisen tilaisuuden päättivät perinteiset Työväentalo-tanssit haitaristi Lasse Kossilan säestyksellä.

Lue lisää aiheesta muualla verkossa:

Tampereen kaupungin kirja- ja kirjailijaraitit (Tampereen kaupunki, Hannu Salama -kulttuuriraittiesite ilmestyy tänne lähiaikoina)
Hannu Salama -seura (Facebook)
Hannu Salama -seura (Suomen kirjailijanimikkoseurat)

Hannu Salama -seura Vasen Kaista -verkkolehdessä:

Hannu Salama vieraili Tampereella Siinä näkijä missä tekijä -esityksessä (27.9.2018)
Hannu Salama sai kirjailijanimikkoseuran (5.6.2017)