Artikkeli: Suomi

6.10.2019 klo 12:24

Tehyläiset: palkankorotukset osoittaisivat alan arvostuksen

Ay-aktiivit Mari Lind ja Leena Lehtiniemi tuumaustauolla Pirkanmaan perinnemaisemissa. Kaksikko kohdistaa runsaasti toiveita tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin.

Tehy tähtää kevään työehtosopimusneuvotteluissa siihen, että hoitoalalle saadaan varhaiskasvatusalaa myöten oma sopimus, kertovat aiemmin lastenhoitajana työskennellyt Tehyn Tampereen kaupungin päätoiminen varapääluottamusmies Leena Lehtiniemi ja Oriveden kaupungin tehyläisten pääluottamismies, lastenhoitaja Mari Lind.

Valmistautuminen kevään työehtosopimusneuvotteluihin on jo aloitettu Tehyssä sekä Suomen Lastenhoitoalan Liitto SLaL:ssa, joka on Tehyn yhteistyöjäsenjärjestö, suurimman osan sen jäsenistöstä kuuluessa myös Tehyyn. SLaL tarjoaa lähinnä ammatillista osaamista tukevaa koulutusta sekä edunvalvontaa antaen koulutuspoliittisia lausuntoja ja pyrkien vaikuttamaan muun muassa varhaiskasvatuslakiin. Tehy puolestaan toimii taloudellisena ja moraalisena edunvalvojana jäsenistölleen.

Kaksivuotiseen sopimukseen johtaneet vuoden 2018 työehtosopimusneuvottelut olivat vaikeat. Työnantajapuolen mukaan kunta-alan palkankorotukset eivät voineet olla yhtä suuria kuin Suomen talouden kannalta merkittävällä vientialalla. Myös kilpailukykysopimuksen mukainen kolmivuotinen lomarahan leikkaaminen hankaloitti neuvotteluja vielä loppuvaiheessa.

Tehy ja SLaL odottavat seuraavien neuvotteluiden tuloksena alan arvostuksen osoittamista palkankorotuksilla sekä satsaamista henkilökunnan koulutukseen ja työhyvinvointiin. Tehy ja SuPer ovat irtisanoneet vuoden 2020 maaliskuun lopussa päättyvän kunta-alan pääsopimuksen, jonka vuoksi odotukset ovat korkealla. 

Tehyn tavoitteisiin sopimusneuvotteluiden suhteen kuuluu myös keinoja, joilla voitaisiin taata työntekijöiden pysyvyys alalla muun muassa erilaisin kannustein.

Alalle koulutetaan nykyään lasten ja nuorten hoitoon sekä kasvatukseen suuntautuneita lähihoitajia, myös sosionomeja toimii päiväkodeissa. Lastentarhanopettajat valmistuvat yliopistoista.  Pakolliset soveltuvuuskokeet ja käytännön harjoittelujakso, josta annettaisiin lisäpisteitä jatkokoulutukseen haettaessa, vähentäisivät keskeyttäneiden määrää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä lisäisivät muutenkin pysyvyyttä alalla. Mahdollisuus ammatilliseen lisäkoulutukseen ja verkostoitumiseen motivoivat niin ikään alalla pysymistä, kertoo Leena Lehtiniemi.

Sopimusneuvotteluilla halutaan lisäksi taata lastenhoitajille omaa suunnitteluaikaa. Varhaiskasvatusalalla käytännön kokemuksella on suuri merkitys. 

‒ Krooninen pula pätevästä vakituisesta henkilökunnasta ja sijaisista on johtanut siihen, että lastenhoitajat joutuvat joka tapauksessa tekemään suunnittelutyötä, toteaa Mari Lind.

Aseman päiväkoti Orivedellä.

Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen

Viime hallituskaudella varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistettiin. Päiväkotien ryhmäkokoja on 3–5-vuotiaiden ryhmässä mahdollista kasvattaa nyt seitsemästä kahdeksaan lapseen yhtä aikuista kohden. Sekä Lehtiniemi että Lind ovat tyytyväisiä siihen, että nykyinen hallitus palauttaa ensi kesänä voimaan astuvan subjektiivisen päivähoito-oikeuden sekä päivähoidon ryhmäkokojen pienentämisen yli kolmevuotiaiden ryhmissä. Heidän mielestään jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, jossa henkilökunnan jaksamisella on suuri merkitys.

‒ Tampereelle kiitos siitä, että se on pitänyt koko ajan yhden suhde seitsemään suhdeluvun, mainitsee Lehtiniemi

Omaan varhaiskasvatukseen satsaava kunta herättää luottamusta

Sekä Lehtiniemi että Lind ihmettelevät, miksi kuntien halu ulkoistaa päivähoitopalveluita yksityisille alan ketjuille yleistyy varhaiskasvatuksen palvelusetelin myötä. Yksityisillä päiväkodeilla on mahdollisuus tehdä jopa miljoonavoittoja, vaikka niitä tuetaan verovaroin. Voitontavoittelu ei sovi hoitotyöhön ja useinhan se haetaan juuri henkilöstösäästöillä.

‒ Sellainen kunta herättää luottamusta, joka satsaa omaan varhaiskasvatukseen. Yksityisten päiväkotien toiminnan valvominenkin on kunnille hankalaa, varsinkin jos palveluiden osto on yli 30 prosenttia, toteaa Lind.

Lehtiniemi tuo esille, että yksityisellä puolella työntekijöiden vaihtuminen on hyvin suurta, sillä säästöt henkilöstökuluissa uuvuttavat olemassa olevaa henkilökuntaa. Yksityiset päiväkodit ovat yrittäneet palkata päiväkodinjohtajia jopa nollasopimuksella. Lehtiniemi kehottaa kuntien työntekijöitä kiinnittämään huomiota siihen, että siirtyessään kuntien palveluksesta yksityiselle puolelle, palkat ja edut säilyvät parhaassa tapauksessa kunnallisen yleisen virkaehtosopimuksen (KVTES) loppuun asti, mutta tämän jälkeen yksityisen puolen sopimus voi tuoda jopa satojen eurojen palkanalennuksen ja etujen menetyksiä.

Aktiivinen toiminta ammattiyhdistysliikkeessä ja sen jäsenten edunvalvojana ovat sekä Lehtiniemelle että Lindille erittäin tärkeitä arvoja varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten hyvinvoinnin takaamiseksi, Lind on myös ehdolla marraskuussa valittavaan SLaL:n hallitukseen.

Leena Lehtiniemi toimii Tehyn päätoimisena varapääluottamusmiehenä Tampereen kaupungin palveluksessa oleville tehyläisille työntekijöille. Lisäksi hän toimii Tehyn Tampereen kaupungin ammattiosaston hallituksen jäsenenä ja tiedottajana sekä Tehyn valtuuston vasemmiston ja sitoutumattomien varavaltuutettuna, SLaL:n hallituksen jäsenenä sekä Pohjois-Hämeen lastenhoitoalan yhdistyksen puheenjohtajana.

Mari Lind toimii Oriveden kaupungin palveluksessa olevien tehyläisten pääluottamusmiehenä ja työsuojeluvaravaltuutettuna, Oriveden kaupunginvaltuutettuna vasemmiston ryhmässä, teknisen lautakunnan jäsenenä sekä kaupungin yhteistyötoimikunnassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.