Tänään Espanjassa astuu virkaan ensimmäinen vasemmiston yhteishallitus sitten vuosien 1936‒1939 sisällisodan kansanrintamahallituksen. Sosialistisen puolueen Pedro Sánchezin toinen hallitus päättää myös sen yhden puolueen hallitusten sarjan, joka alkoi sen jälkeen kun Espanjassa vuonna 1977 järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit vuodesta 1939 hallinneen oikeistodiktatuurin jälkeen.
Sánchezin hallituksen sosiaalisen patriotismin ohjelma puolustaa julkisen talouden luomaa yhteistä hyvää, verottaa rikkaita ja ryhtyy asiallisiin keskusteluihin Katalonian edustajien kanssa Katalonian asemasta.
Hallituksen ohjelma lopettaa kurjistuspolitiikan ja nostaa merkittävästi koulutuksen ja julkisten terveyspalvelujen määrärahoja ja korottaa eläkkeitä. Uudistukset rahoitetaan kiristämällä suuryritysten ja yli 130 000 euron vuosituloja nauttivien verotusta.
Hallitus aikoo myös käydä käsiksi oikeiston vuonna 2012 toteuttamaan työreformiin, joka muun muassa oikeuttaa työntekijän irtisanomisen sairastelun vuoksi. Hallitus käynnistää myös ammattiliittojen kanssa työn työsuojelun parantamiseksi ja minimipalkkojen korottamiseksi.
Ympäristö- ja ilmastopolitiikalle hallitus luo myös uuden suunnan muun muassa kehittämällä julkista liikennettä ja siirtymällä sähköntuotannossa uusiutuviin energialähteisiin.
Vähemmistöhallituksen luottamus Katalonian ERC:n varassa
Espanjassa on ollut hallituskriisi viime huhtikuussa järjestettyjen vaalien jälkeen. Sosiaalidemokraattinen Espanjan sosialistinen työväenpuolue (Partido Socialista Obrero Español, PSOE) voitti vaaleissa ja kokoomuslainen Kansanpuolue (Partido Popular, PP) kärsi rökäletappion.
PSOE ei kuitenkaan kyennyt muodostamaan enemmistöhallitusta. Vasemmiston ja oikeiston voimasuhteet eivät juuri muuttuneet. Vasemmistolainen vaaliliitto Yhdessä me voimme (Unidas Podemos, UP) hävisi paikkoja. Oikeistoliberaalinen Kansalaiset (Ciudadanos, C) ja uutena puolueena parlamenttiin noussut radikaalioikeistolainen Ääni (VOX) voittivat liki yhtä paljon kuin PP hävisi.
PSOE ja UP kävivät hallitusneuvotteluja kesän yli, mutta kun PSOE halusi vasemmistolta vain tukea antamatta vastineeksi vaikutusvaltaa, ja maata hallitsi Sánchezin virkaa tekevä hallitus.
Uudet vaalit pidettiin marraskuussa, mutta ne vain pahensivat tilannetta vasemmiston kannalta. PSOE kuitenkin säilytti asemansa ylivoimaisesti suurimpana puolueena, ja oikeistohallituksen mahdollisuuksia heikensi Ciudadanosin romahtaminen, puolue uusi vain 10 paikkaa 57 paikastaan.
PSOE joutui aloittamaan vakavat keskustelut vasemmistoliiton, UP:n kanssa. Tämä ei kuitenkaan riittänyt. 167 paikkaa ei riitä hallitusenemmistöön. PSOE joutui myös lupaamaan Katalonian tasavaltalainen vasemmisto -puolueelle (Esquerra Republicana de Catalunya, ERC) aloittaa aidot keskustelut Katalonian asemasta Katalonian edustajien kanssa. Tämän jälkeen hallitus syntyi. Viime tiistaina Sánchezin toinen hallitus voitti luottamusäänestyksen parlamentissa äänin 167-165. Äänestyksestä pidättäytyi 18 kansanedustajaa, joista 13 ERC:n ja viisi vasemmistolaisen Baskimaa yhtyköön -puolueen (Euskal Herria Bildu, EH Bildu) edustajaa.
Podemoksella ja Yhtyneellä vasemmistolla tärkeät salkut
Unidas Podemos -vaaliliiton kolme jäsenpuoluetta sai viisi ministerin paikkaa. Podemoksen ja Unidas Podemoksen johtaja Pablo Iglesias on toinen varapääministeri ja sosiaalisten oikeuksien ministeri ja Podemoksen Irene Montero tasa-arvoministeri. Yhtyneen vasemmiston (Izquierda Unida, IU) Yolanda Díaz on työn ja sosiaalisen talouden ministeri ja Alberto Garzón kuluttaja-asiain ministeri. Kolmannen UP:n jäsenen Yhteinen Katalonia -vaaliliiton (Catalunya en Comú, CatComú) ehdotuksesta yliopistoministeriön johtoon tuli sitoutumaton Manuel Castells.