Tampereen kaupunginvaltuusto käsitteli maanantai-illan kokouksessaan edellisvuoden arviointikertomusta sekä tilinpäätöstä. Kokousta väritti kauttaaltaan koronaviruspandemia, jonka esiin tuomat ongelmat kirvoittivat myös useampia valtuustoaloitteita.
Tilikauden 2019 tulos on noin 20 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä on 9 miljoonaa talousarviota parempi tulos. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen antoi kiitosta verorahoituksen nettomenoja suuremmalle suhteelliselle kasvulle. Menot ovat pysyneet hallinnassa, eivätkä syytteet tuhlailusta ole perusteltuja. Aaltonen kuitenkin kritisoi sitä, mistä vasemmistoliiton valtuustoryhmä talousarviota valmisteltaessa on varoittanut: suurimmat ylitykset ovat alibudjetoiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, kuten aikaisemminkin.
Korona iskee kovemmin köyhyydestä kärsiviin
Pienituloisten osuus on Tampereella korkeampi kuin muualla Suomessa. Köyhyys koskettaa monia tamperelaisia lapsia ja nuoria ja sen periytyminen on voimistunut 2000-luvulla. Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, työelämän muutoksia ja alhainen koulutustaso, mutta köyhyys on kasvussa myös korkeakoulutettujen perheissä.
Kaupunginhallitus on vuonna 2019 päättänyt panostaa lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamiseen. Köyhyysohjelman toimenpide-esityksillä voitaisiin päästä tätä tavoitetta kohden, mutta niitä on toistaiseksi toteutettu vain vähän. Valtuutettu Ulla-Leena Alpin (vas.) mukaan köyhyysohjelman päivittäminen ja aktiivinen toteuttaminen on entistäkin tärkeämpää koronapandemian tuottaessa lisää pahoinvointia. Alppi jättikin kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa vasemmistoliiton valtuustoryhmä esittää köyhyysohjelman aktiivista toteuttamista. Uutena tukitoimena aloitteessa esitetään lapsille kesäajan ilmaisruokailua koulujen pihoilla tai puistoissa. Näin turvattaisiin köyhien perheiden lapsille ainakin yksi lämmin ateria päivässä.
Pandemia ei saa lukita yksinäisyyteen
Vanhainkotien ja tehostetun palveluasumisen vierailukielto suojaa riskiryhmiä koronalta, mutta merkitsee niiden asukkaille yksinäisyyttä. Vierailukiellot jatkuvat mahdollisesti vielä useita kuukausia. Mainituissa yksiköissä sekä sairaala- ja kuntoutusosastoilla onkin ryhdytty etsimään tapoja, joiden avulla omaiset voisivat pitää yhteyttä ja tavata turvallisesti läheisiään poikkeustilan aikana.
Ensisijaisesti tapaamiset on suunniteltu järjestettävän ulkoilun yhteydessä. Vasemmistoliiton valtuutettu Sinikka Torkkolan mukaan suunnitelma sinänsä on hyvä, mutta sen toteuttaminen voi vaikeutua vähäisten henkilöstöresurssien vuoksi. Torkkola jättikin kokouksessa aloitteen, jossa esitti lisähenkilökunnan palkkaamista mahdollistamaan asukkaiden ja läheisten tapaamiset ulkona tai erillisissä tapaamistiloissa sekä opastamaan läheisiä suojavarusteiden käytössä. Lisähenkilökunnaksi voitaisiin Torkkolan mukaan rekrytoida esimerkiksi hoiva-avustajia, henkilökohtaisia avustajia ja alan opiskelijoita.
Koronaviestinnästä oppia
Poikkeusoloissa niin sisäisen kuin ulkoisenkin viestinnän merkitys, onnistumiset ja puutteet korostuvat. Koronapandemian aikana Tampereen kaupungin viestintä on perustunut normaaliolojen viestinnällisiin käytäntöihin. Viestintäohjeessa on määritelty häiriötilanteiden viestinnän perusperiaatteet, mutta yksityiskohtaista kriisiviestintäsuunnitelmaa ei kaupungilla ole käytössä.
Ulkoinen viestintä toimii vain, jos sisäinen viestintä on kunnossa. Kriisiviestintäsuunnitelman ensimmäinen tehtävä onkin sisäisen viestinnän järjestäminen. Kaupunkilaisten yhdenvertainen kohtelu puolestaan edellyttää esteettömyyden ja saavutettavuuden periaatteiden käyttöä viestintäkanavien ja -keinojen valinnassa. Valtuutettu Torkkolan illan toisessa aloitteessa esitetään, että Tampereen kaupunki hyödyntää koronapandemian aiheuttaman kriisin kokemuksia ja valmistelee häiriötilanteita varten yksityiskohtaisen kriisiviestintäsuunnitelman.
Kaiken jälkeen on nuorten aika
Koronahorisontin lisäksi valtuustossa katsottiin jo kohti seuraavia kuntavaaleja. Kuntavaaleissa 2017 lähes kaksi kolmasosaa nuorista jätti äänestämättä. 18–24-vuotiaiden äänestysprosentti jäi 35 prosenttiin samalla, kun koko väestön äänestysaste oli 57 prosenttia. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry on tilanteen korjaamiseksi käynnistänyt kampanjan äänestyspaikkojen sijoittamiseksi nuorisolähtöisesti. Allianssin mukaan tämä olisi konkreettinen teko nuorten osallisuuden vahvistamiseksi.
Vasemmistoliiton valtuutettu Noora Tapio jätti maanantai-iltana aloitteen, jossa vaatii kuntavaalien äänestyspaikkoja suunniteltavaksi yhdessä alueen nuorten kanssa ja sijoitettavaksi nuorille äänestäjille keskeisiin paikkoihin. Aloitteen allekirjoittajina oli jo ennen kokouksen alkua usean puolueen nuoria valtuutettuja.