Tampereen kaupunginvaltuuston syyskausi käynnistyi maanantai-iltana. Vasemmistoliiton valtuutetut nostivat oikeudenmukaisuuden valtuuston keskusteluun läpi koko illan. Kokouksessa ja sitä edeltäneellä kyselytunnilla vasemmistoliiton valtuustoryhmä pureutui muun muassa asunnottomuuteen, rasismiin, terveyden- ja sairaanhoidon palveluissa tapahtuvaan syrjintään sekä työehtojen polkemisen ehkäisemiseen kaupungin ostopalveluissa.
Asunnottomuus ei vain asunnon puutetta
Valtuuston kokouksen pääasiana käsiteltiin niin kutsuttua MAL-sopimusta, jolla valtion ja kuntien kesken tehdään maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä merkittäviä linjauksia neljäksi vuodeksi eteenpäin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen antoi nyt neuvotellulle sopimukselle kiitosta muun muassa raideliikenteeseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen panostamisesta. Hiilineutraaliutta haetaan sopimuksessa vahvasti raide- ja raitioliikenteen kautta.
Vasemmistoliiton valtuutettu Ulla-Leena Alppi kehui erityisesti sopimuksen pyrkimyksiä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyyteen, asuinalueiden eriytymisen ehkäisemiseen sekä asunnottomuuden puolittamiseen sopimuskaudella. Alppi kuitenkin painotti, että asunnottomuutta tulisi lähestyä kokonaisvaltaisemmin kodittomuutena ja etsiä siihen pysyvämpiä ratkaisuja kuin pelkkä asunnon järjestäminen. Alpin mukaan muun muassa asumisneuvonta, asumissosiaalinen työote, asumisvalmennus sekä psyykkinen tuki ovat keskeisiä toimia asunnottomuuden ehkäisemisessä ja hoidossa.
Rasismille ja terveyspalveluiden syrjinnälle stoppi
Kyselytunnilla käsiteltiin vasemmistoliiton valtuutettu Minna Minkkisen yhdessä varavaltuutettu Kukka Kunnarin kanssa laatimaa kyselyä koskien antirasismia Tampereen kaupungin toiminnoissa sekä valtuutettu Sinikka Torkkolan kyselyä päihderiippuvaisten ja muiden haavoittuvassa asemassa olevien yhdenvertaisuuden toteutumisesta Tampereen terveyden- ja sairaanhoidossa.
Rakenteellisen rasismin kitkeminen vaatii antirasistista toimintaa: aktiivisia, jatkuvia pyrkimyksiä tunnistaa, purkaa ja ehkäistä rasismia sekä rasistisen toiminnan mahdollisuuksia. Pelkän rasismista irtisanoutumisen sijaan tarvitaankin selväsanaista sitoutumista antirasistisiin tavoitteisiin ja toimiin. Minkkinen on kysynyt aiheesta edellisen kerran vuonna 2016. Pormestari Lauri Lylyn (sd.) maanantaina esittämää vastausta kyselyn tekijät pitivät monilta osin hyvänä. Minkkinen huomautti kuitenkin, että raportoituja rasismikokemuksia tulisi systemaattisesti kirjata kehittämistyötä varten.
Myös terveyspalveluissa tapahtuvasta syrjinnästä keskusteltiin Torkkolan kyselyn yhteydessä. Kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) ja työryhmän vastikään tekemä selvitys päihderiippuvaisten kokemuksista Tampereella nosti esiin merkittäviä ongelmia hoitoon pääsyssä sekä oikeudessa yhdenvertaiseen kohteluun. Myös muut haavoittuvassa asemassa olevat terveyspalveluiden käyttäjät, kuten mielenterveyden ongelmista kärsivät sekä kehitysvammaiset ihmiset, kohtaavat muita palveluiden käyttäjiä useammin ongelmia hoidon saatavuudessa ja laadussa. Torkkola piti saamaansa vastausta riittämättömänä ja painotti, että yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi tarvitaan myös selkeitä mittareita – ei riitä, että yhdenvertaisen kohtelun oletetaan olevan lain ja eettisten ohjeiden määrittelemä itsestäänselvyys.
Työehdoista huolta
Tampereen kaupunki linjaa hankintaperiaatteissaan tekevänsä hankintoja vastuullisesti. Periaatteissa ei kuitenkaan mainita mitään siitä, kuinka kaupunki osaltaan torjuu ostopalveluissa mahdollisesti tapahtuvaa työntekijöiden hyväksikäyttöä. Tampereen kaupunki hankkii kasvavan osan palveluistaan, tuotteistaan ja urakoistaan, joten myös palveluntarjoajan valvonta nousee yhä tärkeämpään rooliin.
Varavaltuutettu Kunnari jättikin kokouksessa aloitteen ihmiskaupan, hyväksikäytön sekä työehtojen polkemisen torjumisen kirjaamisesta kaupungin hankintaperiaatteisiin. Aloitteessaan Kunnari myös vaati kaupunkia puuttumaan asiaan saadessaan tietoa, jonka perusteella mainittuja epäkohtia on syytä epäillä.