Näkökulma

ULLA-LEENA ALPPI

3.12.2020 klo 16:04

Vakavin velka on hoivavelka

Eteenpäin siirrettävä ja jatkuvasti paisutettava hoitovelka uhkaa kansalaisia ja kaupunkilaisia paljon enemmän kuin valtionvelka. Ulla-Leena Alppi kirjoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon panostusten tärkeydestä kriisiaikanakin. (Kuva debowscyfoto Pixabaystä)

Pienituloisten osuus on Tampereella korkeampi kuin muualla Suomessa. Pitkittyneesti pienituloisten määrä on myös kaksinkertaistunut 2000-luvun alkupuolelta. Vuonna 2018 julkaistun Tampereen köyhyysohjelman mukaan peräti viidesosa tamperelaisista on joutunut viimeisen vuoden aikana tinkimään ruoasta, lääkkeistä ja lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi. 

Pienituloisuus ja köyhyys on korkeaa yksinhuoltajaperheissä, mutta viime vuosina köyhyyden kasvu on ollut suurinta kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. 

Köyhyyden taustalla on usein työttömyyttä, työelämän muutosta ja vähäisempi koulutustaso, mutta köyhyys on kasvussa myös korkeakoulutettujen perheissä. Äärettömän huolestuttava, jo pitkään jatkunut ilmiö on köyhyyden ylisukupolvisuus. Köyhyyden periytyminen on voimistunut 2000-luvulla. Asunnottomuus kääntyi kaksi vuotta sitten uudelleen kasvuun. Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Myös lastensuojelun kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet.

Kaikki tämä kertoo pitkittyneen köyhyyden moninaisista seurauksista. Köyhyys on paljon muutakin kuin toimeentulon niukkuutta. Se on myös kokemusta osattomuudesta ja yksinäisyydestä. Se tuottaa ahdistusta, häpeän tunnetta ja kiusatuksi tulemisen kokemuksia. Vähävaraisten perheiden lapsista lähes 70 prosenttia kertoo koulukyselyissä tulleensa kiusatuksi. Köyhyyttä on kaikissa ikäluokissa, korostuneesti myös yksinäisten eläkeläisten keskuudessa.

Koronapandemia tuottaa työttömyyden myötä lisää pahoinvointia ja kasvattaa hyvinvointieroja. Nykyisen kaupunginvaltuuston toimikautta on jäljellä vielä puolisen vuotta. On systemaattisesti etsittävä keinoja, joilla kasvanutta eriarvoisuutta ja köyhyyden vaikutuksia voidaan ehkäistä ja lieventää. Kaikessa ei ole kyse isoista rahoista. Kyse on paljolti siitä, että pidämme aktiivisesti mielessä eri tavoin vaikeuksissa olevat ihmiset ja heidän palvelutarpeensa. 

Ilman maan hallituksen mittavaa tukea kunnille Tampereellakin oltaisiin vielä vaikeammassa tilanteessa palveluiden turvaamisessa. Hallituksellakaan ei ole seinää, josta ottaa rahaa, joten elvytystä tehdään velalla. Kaikkein vakavin velka on kuitenkin jo kertynyt ja edelleen kertyvä hoivavelka. Sitä emme voi sälyttää lapsillemme. 

Kirjoittaja on vasemmiston kaupunginvaltuutettu Tampereella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.