Mielipiteistä on tullut nettimarkkinoilla rahanarvoista tavaraa. Monet tutkimusyritykset maksavat henkilöille heidän mielipiteistään. Yhdestä kyselyvastauksesta maksettavat palkkiot vaihtelevat yhdestä eurosta kymmeneen euroon. Jos onni potkaisee palkintojen arvonnassa, palkkio voi olla jopa 1500 euroa. Maksettuja kyselyjä markkinoidaan ihmisille helppona ja nopeana tapana tienata hieman ylimääräistä käteistä tai hankkia lahjakortteja.
Kyselytutkimusten ikuinen ongelma on ollut saada riittävän suuri ja hyvin väestöä edustava joukko vastaamaan kysymyksiin. Ongelman yhdeksi ratkaisuksi on kehitetty internetpaneelit. Yksi henkilö voi kirjautua useamman yrityksen panelistiksi ja vastailla moneen kyselyyn samanaikaisesti. Kyselyjen aiheet koskevat koko elämän kirjoa, erityistä asiantuntemusta ei vaadita, mielikuva riittää.
Kyselytutkimusten tavoitteena on kerätä tietoa, jota yritykset tai organisaatiot voivat käyttää markkinoinnissaan. Näitä eri yritysten kyselytutkimuksia käyttävät yritysten lisäksi monet isotkin järjestöt ja tiedotusvälineet.
Mikä on eri panelistien motivaatio osallistua ja vastata kyselyihin ja mikä merkitys näin saadulla tiedolla on? Vääristävätkö internetpaneelit entisestään kyselytutkimusten tuloksia?
Helsingin Sanomissa käsiteltiin viime syyskuussa kyselytutkimusten edustavuutta. Gerontologian professori Marja Jylhä otti kantaa asiaan Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 21.9.2020 ja totesi: ”Huomiotta jäi, että useimmat kyselyt eivät ole edustavia, koska niistä jätetään iän perusteella kokonaan pois suuri osa suomalaisia aikuisia. Kolme viime aikojen esimerkkiä: Verohallinnon veronmaksuasenteita koskeva kysely rajattiin alle 75-vuotiaisiin, kirkon koronavirusaikaa koskevasta kyselystä jätettiin pois 80 vuotta täyttäneet ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) kansainvälistymistä koskevassa kyselyssä oli 70 vuoden ikäraja.”
Lisää esimerkkejä, Elinkeinoelämän valtuuskunnan kyselyssä; säänteleekö valtio liikaa yksityisen ihmisen elämää, vastaajat oli rajattu 18–70-vuotiaisiin henkilöihin. Aineisto oli kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelilla. Joka kuukausi julkistettavat puolueiden kannatusmittaukset jättävät yli 80- vuotiaat huomioimatta, vaikka he ottavat myös poliittisesti kantaa ainakin vaaliuurnilla. Kävin läpi noin 20 erilaista yleistä kyselytutkimusta ja sen perusteella näyttää muodostuneen yleiseksi käytännöksi eri aiheisissa kyselyissä, että yläikäraja on 79 vuotta.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 70 vuotta täyttäneitä noin 874 000 ja tämä joukko kasvaa noin 100 000 henkilöllä seuraavan kolmen vuoden aikana. Yli 80-vuotiaita oli samaan aikaan 312 000 henkilöä. Enemmistö näistä ikäihmisistä on edelleen aktiivisia ja aikaansa seuraavia ihmisiä. Heidän mielipiteittensä mitätöiminen on puhdasta ja haitallista ikäsyrjintää.
Huomisen kynnyksellä 2019 -kyselyssä selvitettiin 55–84-vuotiaiden tulevaisuudennäkymiä. Kyselyn mukaan valtaosa, 82 prosenttia ikääntyvistä torjuu ajatuksen, että eläkeläisten edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa. Ikääntyneet kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia ja heidän äänensä pitäisi kuulua voimakkaammin.
Ikäihmisten asioiden huomioiminen on paljon muutakin hoivakotipalvelujen riittävyys ja laatu.
Kirjoittaja on aktiivinen eläkeläinen ja Tampereen vasemmiston kuntavaaliehdokas.