Maanantaina Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa oli aistittavissa kuntavaalien lähestyminen. Talousarvioon liittyvän pykälän kohdalla valtuutetut kävivät keskustelua soteuudistuksesta, pitivät oma-aloitteista pääministerin kyselytuntia ja ryhtyivät tarjoamaan toisilleen käytöstapakoulutusta. Asiaankin lopulta päästiin. Esityslistalla olivat muun muassa pormestarin ja apulaispormestarien palkat ja hallintosäännön uudistukset. Myös aloitteita jätettiin ahkerasti.
Leikkauspäätösten purkaminen alkaa väärästä päästä
Ei liene yllätys, että pormestarin ja apulaispormestarien palkankorotus herätti runsaasti keskustelua vajaat kaksi kuukautta ennen kuntavaaleja. Kaupunginvaltuusto päätti maanantai-iltana nostaa pormestarin ja apulaispormestarin seuraavan valtuustokauden palkkoja vuoden 2018 leikkauksia edeltäneelle tasolle.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä ei asettunut vastustamaan päätösesitystä, mutta peräänkuulutti leikkauspäätösten purkamista myös palveluiden kohdalla. Valtuutettu Ulla-Leena Alppi vaati kaupunkia pitämään kiinni siitä, että leikkauspäätöksiä puretaan oikeudenmukaisella tavalla.
− Pidän moraalisesti arveluttavana sitä, että säästötoimina tehtyjen leikkausten purkaminen aloitetaan pormestarin ja apulaispormestareiden palkoista. Vastaavaa ei ole tehty vähävaraisia tamperelaisia koskettavien leikkausten kohdalla.
Alppi huomautti, että sosiaali- ja terveyslautakunta juuri edellisessä kokouksessaan teki pysyviksi kaksi säästötoimena tehtyä leikkausta. Ensimmäinen leikkaus koski kotihoidon palveluiden myöntämisperusteita ja harkinnanvaraisten kuljetusten myöntämisen alaikärajaa. Toinen pysyväksi tehty heikennys koski ateriapalveluita, jotka päätettiin myöntää vain kotihoidon vakituisille asiakkaille.
Alppi esitti kuljetusten alaikärajaksi 70 vuotta 75 vuoden sijaan ja ateriapalveluoikeutta myös kotihoidon tilapäisille asiakkaille, mutta molemmat esitykset hävisivät äänestyksessä.
Hallintosääntö uudistuu: nuorille ja kriisiviestinnälle uutta tilaa
Kaupunginvaltuusto käsitteli maanantai-iltana myös kaupungin hallintosäännön muutoksia. Hallintosääntö määrittää kaupungin hallinnon ja toiminnan järjestämisen, päätöksenteko- ja hallintomenettelyn sekä valtuuston toiminnan. Muutoksia tuli muun muassa valtuustopalkkioihin ja nuorisovaltuuston aloiteoikeuteen sekä erinäisiin hallintosäännön liitteenä oleviin johtosääntöihin.
Nuorisovaltuutettujen valtuustokummina toimiva vasemmistoliiton Milka Hanhela piti nuorisovaltuuston aloiteoikeutta tervetulleena uudistuksena. Uuden kirjauksen mukaan kaupungin asukkaalla, nuorisovaltuustolla sekä kaupungissa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kaupungin toimintaa koskevissa asioissa.
Oikeus tarkoittaa aiempaa reilumpaa käsittelyä. Hanhelan mukaan pelkän viranhaltijavastauksen saaminen on ollut riittämätöntä sen kannalta, että nuorisovaltuuston kehitysajatukset olisi todella otettu kaupungin päätöksenteossa huomioon. Jatkossa nuorisovaltuuston aloitteet menevät asiassa toimivaltaiselle viranomaiselle.
Vasen Kaista uutisoi viime kuussa vasemmistoliiton valtuutettu Sinikka Torkkolan kriisiviestintäsuunnitelmaa koskevan aloitteen käsittelystä. Torkkolan mukaan kriisien aiheuttamiin viestintätarpeisiin ei vastaa se, että viestintä on osana valmiussuunnitelmia, vaan dokumentaation on oltava järjestelmällistä. Valtuusto päätti tammikuussa olla palauttamatta asiaa valmisteluun, vaikka Torkkolan mukaan aloitevastauksessa oli selviä puutteita.
Maanantain valtuuston kokouksessa Torkkola teki kriisiviestintää koskevan ponsiesityksen, kun valtuusto käsitteli kaupungin hallintosäännön muutoksia. Torkkola esitti ponnessaan, että Tampereen kaupungin häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosääntöä täydennetään valmistelemalla johtosäännön liitteeksi häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäsuunnitelma. Ponsi hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.
Koululaisille aamiaista ja aikuisten seuraa
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä jätti kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa esittää, että Tampereen kaupunki ryhtyy tarjoamaan maksutonta aamupalaa kouluissa, joiden alueilla sosioekonomiset haasteet ovat korostuneita.
Tutkimukset ovat osoittaneet linkin terveellisen aamupalan ja koulumenestyksen välillä. Kaikissa kodeissa ei kuitenkaan ole yhtäläisiä edellytyksiä huolehtia ravitsevasta aamiaisesta. Taloudellisen tuen tarve on koronapandemian myötä aiempaa suurempi monessa lapsiperheessä, ja ennen pandemiaakin lapsiperheköyhyys oli Tampereella yleisempää kuin muualla Suomessa.
Niissä kunnissa, joissa koulut ovat tarjonneet maksuttoman aamupalan, ovat tulokset olleet positiivisia. Aamiainen on auttanut paitsi jaksamaan koulutyössä, myös mahdollistanut oppilaille aikuisten kiireettömän kohtaamisen. Yhteisöllinen koulupäivän aloitus on rauhoittanut oppilaita ja antanut koulutyöhön hyvän lähtökohdan.
Vasemmistoliiton jättämässä aloitteessa esitetään lisäksi, että maksuttomien aamupalojen tarjoamisen vaikutuksia seurataan ja seurannan pohjalta aamupalatarjoilua harkitaan otettavaksi käyttöön kaikissa peruskouluissa.