Artikkeli: Tampere

26.1.2021 klo 13:24

Tampereella harvinainen valtuustoilta: taloudessa ylijäämää, kaupunkiympäristössä huimaa kehitystä

Tavara-asema huputettuna Erkkilänsillalta katsottuna lokakuussa 2020. (Kuva: Cai Melakoski.)

Maanantai-iltana vuoden 2021 ensimmäisessä Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa muun muassa kiiteltiin kilvan Sanna Marinin (sd.) hallitusta sen korona-avustuksista, päätettiin vuosien kamppailun jälkeen tavara-aseman tulevaisuudesta, ihasteltiin Tammelan stadionkorttelin suunnitelmia ja perattiin lukuisia valtuustoaloitteita.

Harvinainen ylijäämä on ristiriitainen tulos

Tampereen kaupungin vuoden 2020 tilinpäätös on näillä näkymin jäämässä yli 50 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Edellisen kerran Tampereella on tehty ylijäämäinen tulos vuonna 2010. Maanantai-iltana valtuustosalin vasemmalla ja oikealla laidalla oltiin yksimielisen helpottuneita pitkälti Marinin hallituksen avustusten ansiosta kohonneesta taloustilanteesta. Erimielisyyttä syntyi kuitenkin siitä, millaisia varjopuolia tulokseen liittyy.

Oikealla murehdittiin kasvanutta valtionvelkaa, kun taas vasemmistoliiton Ulla-Leena Alppi huomautti, että joidenkin menojen alituksesta on syytä olla huolissaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen noin puolentoista miljoonan euron alitus henkilöstömenoissa johtuu siitä, että terveysasemille ja ikäihmisten palveluihin ei saada riittävästi työntekijöitä. Alppi muistutti puheenvuorossaan, että kaupungin tärkein tehtävä on kyetä turvaamaan kaikille riittävät peruspalvelut, ja että hyvinvointiin panostamalla tehdään myös tasaisemmin parempia tilinpäätöksiä.

Kaupunki kasvaa ja kehittyy: tavara-asema ja Tammelan stadion uuden edessä

Kaupunginvaltuuston päätettävänä oli maanantaina myös Tammelan stadionin ja tavara-aseman tulevaisuutta koskevat esitykset.

Valtuusto päätti nostaa Tammelan stadionin hankekohtaista määrärahaa. Nosto mahdollistaa stadionin toteutussuunitelman laatimisen laajemman, 8 000 katsojapaikan vaihtoehdon perusteella. Katsomokapasiteetin kasvattaminen nostaa stadionin Euroopan jalkapalloliiton (UEFA) kategoriaan 4, mikä mahdollistaa paremmin kansainvälisten ottelutapahtumien saamisen ja järjestämisen Tammelassa sekä merkittävien tukien ja avustusten hakemisen.

Vasemmistoliiton Minna Minkkinen kehui esitystä ja sanoi toivovansa, että korkeatasoinen hanke lisää Tampereen kaupungin kunnianhimoa tulevaisuudessa hakea itselleen enemmän suuria urheilutapahtumia. Uusi stadion olisi tarkoitus saada käyttöön marraskuussa 2023.

Myös kiistelty vanha tavara-asema on saamassa uuden elämän. Tampereen kaupunki on saanut Ratapihankadun tontinluovutus- ja konseptikilpailussa tarjouksen, joka apulaispormestari Jaakko Stenhällin (vihr.) mukaan on reilun miljoonan odotettua suurempi. Pormestari Lauri Lyly (sd.) huomautti, että kaupalla Jatke Pirkanmaa Oy:n kanssa rahoitetaan sekä aseman siirron että liikennejärjestelyjen oikaisun aiheuttamat kustannukset.

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola muistutti valtuustoa siitä, että ilman kansalaisten aktiivisuutta päätöstä tavara-aseman uudesta elämästä ei oltaisi tekemässä vaan rakennus olisi purettu aikoja sitten. Kansanliike olisi tahtonut säilyttää myös rautatieläisten seurantalon Morkun. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Mikko Aaltonen korosti aseman olevan hyvä esimerkki siitä, että vanhojen rakennusten suojelu on myös kannattavaa, sillä niistä ollaan kiinnostuneita. Aaltonen kysyi myös, onko Tampereella koskaan jouduttu katumaan vanhojen rakennusten suojelua.

Kriisiviestinnän suunnitelma puuttuu

Valtuusto käsitteli maanantaina myös useita valtuustoaloitteita. Niiden joukossa oli vasemmistoliiton Sinikka Torkkolan aloite yksityiskohtaisen kriisiviestintäsuunnitelman laatimiseksi Tampereen kaupungille.

Aloitevastauksessa kuvataan seikkaperäisesti koronapandemian aiheuttamaa monimutkaista ja vaativaa tilannetta. Torkkola ilmaisi olevansa kuitenkin ihmeissään johtopäätöksestä, että kaupungille ei kannata laatia yksityiskohtaista kriisiviestintäsuunnitelmaa. Torkkolan mukaan kriisien aiheuttamiin viestintätarpeisiin ei vastaa se, että viestintä on osana valmiussuunnitelmia. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulisi Torkkolan mukaan kuvata muun muassa ne keinot ja kielet, joilla kaupunkilaiset voidaan tavoittaa, sekä alueen medioiden kanssa tehtävä yhteistyö.

Torkkola esitti Mikko Aaltosen (vas.) tukemana asian palauttamista valmisteluun. Palautusesitys kuitenkin hävisi äänin 50-16.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.