Artikkeli: Maailma

30.3.2021 klo 11:25

Alankomaiden vaaleissa voitto liberaaleille ‒ vasemmistolle tappiota ja voittoja

Yhteensä 37 puoluetta pyrki Alankomaiden parlamentin alahuoneeseen, 17 puoluetta onnistui. Mukana vasemmistolainen Sosialistinen puolue SP ja sosiaalidemokraattinen Työn puolue PvdA (6. ja 7. ylärivillä) ja vasemmistolaiset Eläinten puolue PvdD ja Yhdessä BIJ1 (1. ja 6. toisella rivillä). (Kuva Donald Trung Quoc Don (Chữ Hán: 徵國單) Wikimedia Commons)

Alankomaiden lopullinen vaalitulos valmistui perjantaina, yhdeksän päivää vaalien jälkeen. Ääntenlaskijoiden urakka olikin suuri, kun lähes 40 puoluetta pyrki 150-paikkaiseen edustajainhuoneeseen. Kaikki vuoden 2017 vaaleissa paikkoja saaneet 13 puoluetta säilyivät parlamentissa, lisäksi neljä uutta puoluetta sai kansanedustajia.

Neljä vuotta sitten pidettyjen vaalien yhteydessä valtalehdistö nolasi itsensä pahasti nostamalla ennakkokohun Nexitistä, uhkaavasta Alankomaiden EU-erosta nationalistisen Vapauspuolueen (Partij voor de Vrijheid, PVV) murskavoiton myötä. PVV:n ääniosuus oli 13 prosenttia (kasvu 3 prosenttiyksikköä) ja puheet Nexitistä vaikenivat. Maaliskuun vaalien yhteydessä lehdistö esiintyi hillitymmin, ja keskittyi lähinnä kuvaamaan vaalien erityisjärjestelyjä Covid-19 pandemian vuoksi.

Vaalit pandemian varjossa

Taulukko 1: Äänestysaktiivisuus Alankomaiden vaaleissa 2000-luvulla.

Alankomaissa vaaleja ei siirretty koronan vuoksi, vaan ryhdyttiin moniin erityisjärjestelyihin turvallisten vaalien järjestämiseksi kaikelle kansalle. Kahtena päivänä ennen varsinaisia vaaleja avattiin erityisiä vaalihuoneistoja riskiryhmiin kuuluville kansalaisille, ja yli 70-vuotiaille järjestettiin mahdollisuus äänestää postitse. Itse vaalipäivänä äänestykset sujuivat suurissa tiloissa. Oli myös drive-in -äänestyspaikkoja erikseen autoilijoille ja pyöräilijöille.

Äänestysaktiivisuuteen ei pandemialla ollut suurta vaikutusta. Äänestysprosentti tosin laski edellisistä vaaleista, mutta silloin äänestysaktiivisuus oli poikkeuksellisen korkea. Näissä vaaleissa äänestysprosentti oli hieman yli 2000-luvun keskiarvon.

Taulukko 2: Uusien Covid-19 tartuntojen määrä Alankomaissa vaalipäivinä ja kaksi viikkoa vaalien jälkeen.

On vaikea sanoa paljonko vaalien järjestämisellä on osuutta Covid-19 tartuntojen nousuun. Joka tapauksessa uusien tartuntojen määrä on noussut tuntuvasti vaalien jälkeen.

Alankomaat on maailman mitassa sijalla 19 koronatartunnoissa suhteutettuna väkimäärään. Suomen sijoitus on tällä hetkellä 109. Euroopan maista Alankomaat on sijalla 10. Suomi pitää edelleen viimeistä sijaa Euroopassa koronatartuntojen määrässä suhteutettuna asukaslukuun pandemian puhkeamisen jälkeen.

Sosiaalisille liberaaleille ja oikeistonationalisteille suurimmat voitot

Alankomaiden puoluekentässä on sosiaalidemokraattien romahduksen jälkeen vain yksi puolue yli muiden, konservatiivinen Vapauden ja demokratian kansanpuolue (Volkspartij voor Vrijheid en Democratie, VVD). VVD sai nyt yhden lisäpaikan. Suuremman voiton, viisi lisäpaikkaa, saavutti VVD:n sosiaalista liberalismia edustava kilpailija Demokraatit 66 (Democraten 66, D66), joka nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi. 

Liberaalien leiriin lasketaan kuuluvaksi myös koko EU:n tasolla toimiva VOLT, jonka alankomaalainen osasto sai nyt kolme paikkaa, VOLTin ensimmäiset koko Euroopassa. VOLTin ainoa europarlamenttiedustaja on Saksasta, hän on tosin liittynyt vihreiden ryhmään.

Taulukko 3: Tässä puolueryhmittäinen lyhyt yhteenveto Alankomaiden parlamenttivaalien tuloksista. Kaikkien 17 parlamentissa paikkoja saaneiden puolueiden yksityiskohtaiset tulokset löytyvät kirjoituksen lopun taulukosta.

Perussuomalaisten kanssa europarlamentin ID-ryhmässä istuva PVV kärsi kolmen paikan tappion. Oikeistonationalistit kuitenkin etenivät vaaleissa, sillä perussuomalaisten entisessä europarlamenttiryhmässä ECR:ssä edustettuna oleva Demokratiaforumi (Forum voor Democratie, FvD) sai kuusi lisäpaikkaa. FvD lupasi poistaa kaikki koronarajoitukset, jos se pääsisi valtaan. Lisäksi edustajainhuoneeseen nousi vielä uusi oikeistopopulistinen Oikea vastaus 2021 (Juiste Antwoord 2021, JA21) -puolue kolmella paikalla.

Kolmesta kokoomuslaisesta puolueesta kaksi hävisi paikkoja ja yksi piti asemansa. Kristillisdemokraattinen puolue (Christen Democratisch Appèl, CDA) sai 15 paikkaa (-4), Kristillinen liitto (Christen Unie, CU) piti viisi paikkaansa ja 50 plus -puolue (50 Plus, 50+) sai vain yhden paikan (-3).

Pasokifikaatio toteutui Alankomaissakin

Kreikan ennen suuren ja mahtavan sosiaalidemokraattisen PASOK-puolueen kannatus suorastaan romahti 2010-luvulla. Vielä vuoden 2009 vaaleissa se sai 44 prosenttia äänistä, mutta vuoden 2015 tammikuun vaaleissa enää 4,7 prosenttia ja kannatusosuus näyttää pysyvästi jumiutuneen alle kymmenen prosentin.

Kun eräät muutkin oikeistolaiselle talouskuripolitiikalle antautuneet sosiaalidemokraattiset puolueet menettivät rajusti kannatustaan muun muassa Italiassa, Ranskassa, Tšekissä, Irlannissa ja Saksassa, syntyi ilmiölle oma termi, pasokifikaatio.

Alankomaissa pasokifikaatio toteutui vuoden 2017 vaaleissa. Työn puolue (Partij van de Arbeid, PvdA) sai vain yhdeksän paikkaa (-29 paikkaa) 5,7 prosentin ääniosuudella. Se oli kova paikka puolueelle, joka oli tottunut 20‒25 prosentin ääniosuuksiin.

Euroopan parlamentin vaaleissa vuonna 2019 syntyi toivo romahduksen tilapäisyydestä, PvdA sai eniten ääniä. Mutta jälleen kerran osoittautui, että eurovaalit ovat eri vaalit. Maaliskuun parlamenttivaalit antoivat täsmälleen saman tuloksen kuin vuoden 2017 vaalit.

Sosiaalidemokraattinen Ajattele (DENK) syntyi PvdA:n rasisminvastaisesta vasemmasta laidasta vuonna 2015 vastalauseeksi PvdA:n kumartelulle VVD:n oikeistolaisen talouspolitiikan ja rasistisen PvV:n suuntaan. Denk piti kolme paikkaansa.

Uusi vasemmisto nyt neljässä parlamenttiryhmässä

Uutta vasemmistoa Alankomaiden parlamentissa edustavien puolueiden määrä nousi neljään. Vuonna 1971 perustettu Sosialistinen puolue (Socialistische Partij, SP) oli alkuaan pieni maolainen puolue, jolla lukuisista yrityksistä huolimatta ei ollut asiaa parlamenttiin. Vuonna 1991 puolue hylkäsi marxismi-leninismin ja otti paljossa mallia moderneista vasemmistopuolueista. SP sai ensimmäiset kansanedustajat vuonna 1994 ja parhaimmillaan se sai yli 16 prosenttia äänistä ja 25 kansanedustajaa vuoden 2006 vaaleissa.

Sen jälkeen SP:n kannatus putosi niukasti 10 prosentin alapuolelle. Puoluetta ovat riivanneet sisäiset erimielisyydet muun muassa valmiudesta osallistua hallitusyhteistyöhön. Työ ilmastonmuutosta ja rasismia vastaan eivät ole olleet painokkaasti esillä puolueen toiminnassa. Viime europarlamentin vaaleissa puolue ajautui lopullisesti syvään kriisiin. Se menetti molemmat paikkansa Euroopan parlamentissa vaalikampanjalla, jossa se yritti voittaa äänestäjiä PVVn hallitsemilla alueilla rasismia liehitellen. SP:n kävi kuten niin monen demaripuolueen, joka on yrittänyt samaa. Näissä vaaleissa SP menetti kolmanneksen kannattajistaan ja viisi paikkaa. On laiha lohtu, että se sai 0,3 prosenttia suuremman ääniosuuden kuin demarien PvdA ja on edelleen maan suurin työväenpuolue.

Neljän pienen vasemmistopuolueen ‒ kommunistisen, radikaalivasemmistolaisen ja kahden vasemmistokristillisen vuonna 1989 perustama Vihreä vasemmisto (GroenLinks, GL) korostaa asemaansa demareista vasemmalla. Se osallistui aikaisemmin vasemmistopuolueiden eurooppalaiseen yhteistyöhön, mutta on sittemmin liittynyt Euroopan vihreään puolueeseen (EGP), jossa on muitakin uusvasemmistolaisia puolueita.

GL oli käynnistämässä niin sanottua eurooppalaista vihreää aaltoa nostamalla parlamenttipaikkansa neljästä neljääntoista vuoden 2017 vaaleissa. Se menestyi hyvin vielä europarlamenttivaaleissa nostaen meppiensä lukumäärän kahdesta kolmeen. Mutta näissä vaaleissa se koki saman kohtalon kuin moni muu vihreä puolue viime aikoina. Se menetti liki puolet kannatuksestaan ja paikoistaan.

Eläinten oikeuksia sekä ihmisten sopeuttamista ympäristön ehtoihin korostava Eläinten puolue (Partij voor de Dieren, PvdD) on kasvattanut suosiotaan perustamisestaan vuonna 2002 lähtien. Vuoden 2006 vaaleissa puolue sai ensimmäiset kaksi kansanedustajaansa, ja näissä vaaleissa jo liki neljän prosentin kannatusosuudella kuusi kansanedustajaa. PvdDn sai ensimmäisen meppinsä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa, ja vuoden 2019 europarlamenttivaalien jälkeen puolueen meppi on ainoa Alankomaiden edustaja europarlamentin vasemmistoryhmässä.

Neljänneksi uutta vasemmistoa edustavaksi puolueeksi Alankomaiden parlamenttiin nousi vuonna 2016 perustettu Yhdessä puolue (BIJ1). Puolueen perusti demareiden vasemmasta laidasta erkaantuneen DENK-puolueen vasen laita. DENK ei BIJ1:n perustajien mukaan ollut riittävän selvästi antirasistinen ja vasemmistolainen puolue.

Hankalat hallitusneuvottelut

Enemmistöhallitukseen tarvitaan 76 paikkaa. Itseoikeutetulla pääministeriehdokkaalla ja pääministerin virkaa hoitavalla Mark Ruttella on takanaan 34 kansanedustajaa. Kun siihen lisätään toisen liberaalipuolueen D66:n 24 paikkaa, on koossa 58 paikkaa. Vaje on 18 paikkaa, eikä kokoomuslaisen CDA:n 15 paikkaa kata sitä. Rutte ei halua muodostaa hallitusta perussuomalaishenkisten PVV:n (17 paikkaa) tai FdV:n (8 paikkaa kanssa).

Rutte joutuu siis hakemaan apuja pienistä oikeistopuolueista tai vasemmistopuolueista. Oikeistopuolueiden ottamista hallituskokoonpanoon vaikeuttaa se, että niiden tavoitteet maahanmuutto- ja ympäristökysymyksissä ovat hyvin erilaiset kuin sosiaaliliberaalin D66:n, jota tarvitaan hallituksessa jos siihen ei oteta nationalisteja. 

Lisää aiheesta Vasen Kaista -verkkolehdessä:
Hallituspuolueille rökäletappio Alankomaiden vaaleissa (16.3.2017)
Vaalit 2020: Näin valittiin 1 658 kansanedustajaa Euroopassa (30.12.2020)

Liitetaulukot:

Liitetaulukko 1: Alankomaiden parlamentin alahuoneeseessa paikkoja saaneiden puolueiden vaalitulos.

 

Liitetaulukko 2: Avain puoluesuuntauksiin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *