Artikkeli: Tampere

20.4.2021 klo 14:53

Pohjoiselle Tampereelle historiallinen yleiskaava

Teiskon alueelle on juuri hyväksytty strateginen yleiskaava. Kokonaisvaltaisuutta tavoittelevan kaavan avulla aluetta on mahdollista kehittää kokonaisuutena. Kuvassa Aunessilta Kämmenniemen kupeessa. (Kuva: Motopark / Wikimedia. Julkaistu lisenssillä CC BY-SA 3.0.)

Tampereen kaupunginvaltuustolla oli maanantai-iltana esityslistallaan ainoastaan yksi päätösasia, Pohjois-Tampereen strateginen yleiskaava. Päätösehdotus pykälälle oli, että vuosia valmistelussa ollut kaava hyväksyttäisiin siihen tehdyistä muistutuksista ja lausunnoista huolimatta.

Teisko-Aitolahden alueen runsaat mahdollisuudet pitivät huolen siitä, että lyhyestä listasta huolimatta kokous ei jäänyt lyhyeksi. Keskusteluissa kritiikin kärjessä ovat olleet kaavan suojelumerkinnät sekä kysymys loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta pysyvään asumiseen.

Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloitteita, vasemmistoliiton riveistä niitä jätettiin kolme kappaletta.

Kiistaa loma-asunnoista

Kokoomuksen, rkp:n ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmässä kaupunginhallituksen pohjaesitys kyettiin hyväksymään, kun suuri osa suojelumerkinnöistä oli palautekierroksen jälkeen muutettu ainoastaan informatiivisiksi. Kokoomuksesta tehtiin kuitenkin ponsiesitys, jossa toivottiin selvitystä mahdollisuudesta rakentaa ranta-alueille luonto- ja ympäristöarvot huomioiden. Vasemmistoliitolle ja vihreille maininta luonto- ja ympäristöarvojen huomioinnista oli tärkeä, mutta maininnan riittävyys herätti huolta.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Aaltonen kiitti puheenvuorossaan sitä, että esitetty yleiskaava mahdollistaa alueen hallitun kehittämisen kokonaisuutena, mikä on historiallista. Vasemmistoliitto piti tärkeänä myös palveluiden takaamista sekä luonto- ja ympäristöarvojen näkymistä kaavassa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kannattikin kaupunginhallituksen pohjaesitystä.

Keskustalle ja perussuomalaisille kynnyskysymykseksi Pohjois-Tampereen kaavassa muodostui se, ettei vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi olisi yhtäläisesti mahdollista kaikille koko alueella. Apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.) huomautti, että vapaa menettely ei voisi saada lainvoimaa, vaan alueille, jotka eivät ole saavutettavuuden kannalta suotuisia, vaadittaisiin erillislupa.

Keskustan Matti Järvinen teki kaavasta palautusesityksen, joka hävisi äänestyksen. Voittaessaan palautusesitys olisi voinut viivästyttää yleiskaavan valmistelua jopa useita vuosia.

Sosiaalidemokraatit huomauttivat, että rakennusluvan vapauttaminen tuottaisi hajautunutta yhdyskuntarakennetta, joka vaikeuttaisi palveluiden järjestämistä ja nostaisi kaupungin kustannuksia muun muassa koulukyytien muodossa.

Vasemmistoliitto aloitteellinen

Vasemmistoliitto jätti maanantaina yhden ryhmäaloitteen. Lisäksi vasemmistoliiton valtuutetut Ulla-Leena Alppi ja Noora Tapio jättivät aloitteet.

Varavaltuutettu Jouni Sirénin valmistelema ryhmäaloite käsitteli pyöräily- ja kävelyreitin muuttamista Pispalassa. Pyhäjärven ympäri kulkeva Pyhä-reitti kulkee tällä hetkellä Lapiosaarenkadun ja Vieremänkadun kautta. Ne ovat kapeita pihakatuja, joilla liikkuu myös autoja. Aloitteessa esitettiinkin, että kaupunki selvittää mahdollisuutta muuttaa reitin kulkua Ala-Pispalassa niin, että se kulkisi Pyhäjärven rantaa pitkin. Reitti olisi nykyistä turvallisempi ja avaisi Pyhäjärven maisemat reitin käyttäjille. Rantareitti palvelisi ulkoilureitin käyttäjien ohella myös lähialueiden asukkaita.

Kunnianhimoa sosiaali- ja kielipolitiikkaan

Vasemmistoliiton Ulla-Leena Alpin aloitteessa esitettiin, että Tampereella kehitetään ja vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä ja turvataan sen tarvitsemat resurssit. Tampereella on tehty arvokasta työtä rakenteellisen sosiaalityön aloittamiseksi, mutta ilman tarvittavaa lisäresursointia.

Rakenteellisen sosiaalityön avulla voidaan tunnistaa ja purkaa ilmiöitä, jotka tuottavat sosiaalityön asiakkaille inhimillistä kärsimystä, sekä ehkäistä ihmisten joutumista pitkäaikaisiin asiakkuuksiin erityispalveluissa. Näin voidaan myös vähentää kunnille koituvia kustannuksia. Toimintatapoja ovat esimerkiksi kehittäjäasiakkaat, asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat.

Noora Tapion aloitteessa puolestaan tavoiteltiin kielipoliittisen strategian laatimista Tampereen kaupungille. Kielipolitiikka kohtaa paraikaa uusia haasteita ja mahdollisuuksia, joiden vuoksi Tampereen kaupungin kielipolitiikan on Tapion mukaan oltava entistäkin aktiivisempaa.  Esimerkiksi vieraiden kielten opiskeleminen on  vähentynyt ja englannin kielen asema on ylikorostunut. Toisaalta tamperelaisten käyttämien äidinkielten määrä kasvaa ja kansainvälisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksien lisääntyessä myös vieraiden kielten käyttöala laajenee.

Tapion aloitteessa korostetaan, että Tampere voi omalla toiminnallaan kaventaa kielitaitoon liittyvää eriarvoisuutta, tukea kielten elvyttämistä, vahvistaa monikielisiä palveluita ja edistää kielellistä yhdenvertaisuutta työelämässä sekä parantaa kansainvälistä vetovoimaansa.

Kommentteja: 1

  1. Meikäläinen, lievästi näkövammainen ei jaksa lukea tämmöistä tekstiä. Olen hengessä mukana, mutta luulisin joukoistamme löytyvän myös tyypin, joka tiivistäisi tekstiä muotoon, joka on tavisäänestäjän luettavissa. Nyt se tuntuu copypaste-lörötykseltä.

    Mutta vaalit tulee!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.