Yleisradio kertoo vaalikoneensa esittelevän kuntavaaliehdokkaat, joiden näkemykset ovat lähellä käyttäjän näkemyksiä. Helsingin Sanomien mukaan sen vaalikone kertoo kuka on mielipiteiltään ja arvoiltaan sen käyttäjää lähinnä, kuka kaukana.
Vaalikoneissa on kuitenkin monia kysymyksiä, jotka itse asiassa eivät tuo esille kuntavaaliehdokkaiden keskuudesta löytyvää mielipiteiden kirjoa, vaan ovat tekijöidensä konservatiivisesta arvomaailmasta ja oikeistolaisesta taloususkonnosta kumpuavia väitteitä.
Asiaan ei kannattaisi puuttua, jos kaikki suhtautuisivat vaalikoneiden sisältöön viihteenä. Useimmat kansalaiset eivät tee äänestyspäätöksiään suositusten perusteella. Asiaa on tutkittu paljon. Tampereen yliopistolla viime vuonna valmistuneen tutkimuksen mukaan vain 26 prosenttia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa äänestäneistä piti vaalikoneita sellaisena äänestyspäätösten tietolähteenä, josta arvioivat saaneensa tietoa erittäin paljon tai melko paljon.
Alle 30-vuotiaille vaalikoneet olivat sen sijaan tärkein äänestyspäätöksen tietolähde. Peräti 42 prosenttia ikäryhmään kuuluvista mainitsi vaalikoneen tärkeänä tietolähteenä äänestyspäätökselleen. Aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet samankaltaisen tuloksen. Siksi on tärkeää, että vaalikoneet antavat tilaa hahmottaa poliittisiin kysymyksiin liittyvät vaihtoehtoiset näkemykset, eivätkä pakota ennalta määrättyihin asenteisiin.
Toimitusjohtajako satakertaisesti lähihoitajaa ahkerampi?
Hesarin toimitus osoittaa koronan parissa vietetyn vuoden jälkeen käsittämätöntä arvostelukyvyn puutetta toistamalla vaalikoneessaan kysymyksen Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita. Tuo kysymys on itse asiassa väite, että suurten tuloerojen syyt ovat seurausta ahkeruuden palkitsemisesta. Kuluneen vuoden aikana on kuitenkin noussut esiin se, että yhteiskunnan toimintaa ja kansalaisten terveyttä ylläpitävät ahkerat ammattilaiset ovat palkkahaitarin alapäässä samaan aikaan kun monet yritysjohtajat palkitaan superbonuksin, vaikka yritykset tuottaisivat tappiota.
Rehellisempää olisi muotoilla tämä kysymys seuraavasti: Suuret tulo- ja omaisuuserot ovat hyväksyttäviä, jotta ihmisten onnistuminen sukupuolen ja vanhempien valinnassa voidaan palkita.
”Onko palkan puolittaminen riittävä sanktio uutiskoneen toimittajille?”
Uutiskonejournalisti varmaan huomaisi jotain olevan vialla, jos hän viisiportaisella täysin samaa … eri mieltä -asteikolla joutuisi vastaamaan kysymykseen Onko palkan puolittaminen riittävä sanktio työssään epäonnistuneelle uutiskoneen toimittajalle. Hän huomaisi, että kysymyksenasettelua ei itse asiassa ole. Kysymys sitoo hänet yhden, ennaltamääritellyn mielipiteen lievemmän tai ankaramman asenteen valintaan.
Hesari ei kuitenkaan kainostele asettaa vaaleista toiseen vaalikoneväittämää Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle (HS). Varttuneelle normiporvarille “kysymykseen” on helppo vastata. Enemmistölle ei.
Vastaaja joutuu ‒ vastasi miten vain ‒ sitoutumaan väitteeseen että kyse on perinteisistä arvoista. Kuitenkaan koti, uskonto ja isänmaa eivät ole ensinnäkään ole arvoja. “Koti, uskonto ja isänmaa” on oikeistolainen poliittinen iskulause, jota ovat käyttäneet muun muassa kristillisdemokraatit ja perustuslaillinen oikeistopuolue vaalikampanjoissaan. Vastaaja joutuu ristiriitaiseen tilanteeseen myös, jos hän rakastaa kotiaan mutta ei arvosta uskonnollisuutta tai kansalliskiihkoa.
Ylen vaalikoneen väite Koulun on pidettävä yllä kristillisiä perinteitä on edellisen kysymyksen kanssa samaa sukua. Mistä ihmeen kristillisestä perinteestä on kyse? Niitä kun on lukemattomia, monet toisilleen vastakkaisia.
Miten vaalikonetoimittajat reagoisivat, jos törmäisivät vaalikonekysymykseen Tärkeimmät arvot ‒ rauha, ystävyys ja solidaarisuus ‒ muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle ja kouluopetukselle.
Talouskysymykset ovat samaa satua kuin kokoomuksen idealaari
Sekä Ylen että Hesarin vaalikone asettavat talouskysymyksensä aivan kuin oikeistolainen talouspolitiikka olisi ainoa oikea talousoppi. Vaihtoehtoina nousee menojen leikkaaminen tai verojen korottaminen. Asiat ovat näin yksinkertaisia vain oikeiston talousteeseissä ja vaalikoneissa.
Elävässä elämässä leikkaukset esimerkiksi ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta lisäävät perusterveydenhuollon ja kalliin erikoissairaanhoidon menoja. Koulutusleikkauksilla on monia kalliiksi tulevia seurauksia. Ne myös syövät työpaikkoja, koska edellytykset yritysten toiminnalle heikentyvät ammattitaitoisen työvoiman puutteen vuoksi.
Ylen vaalikone nostaa kuntien menojen vähentämisen keinoksi palvelujen myös ulkoistamisen. Kuitenkin palvelujen ulkoistaminen vähentää menoja vain oikeistolaisessa taloususkonnossa, kunnille ulkoistaminen tuo lisäkuluja. Ylen vaalikoneen virheen osoittaa myös Ylen tekemä puoluejohtajien vaalitenttipuheiden faktantarkistus.
Vaalikoneremontti tarpeen
Sekä Yle että Hesari korostavat edustavansa vastuullisia medioita. Valitettavasti ne näyttävät rajaavan vaalikoneensa vastuullisuuden ulkopuolelle. Journalistisesti vaalikoneet ovat liki yhtä huonoa tasoa, kuin näiden julkaisujen puoluekannatusmittausten uutisointi. Toimitukset näyttävät pitävän sekä vaalikoneita että gallup-uutisia viihteenä, jossa journalistisella kunnianhimolla ei ole sijaa.
Tässä kirjoituksessa jäi käsittelemättä monen vaalikonekysymyksen ongelmat. Ylen vaalikone esimerkiksi banalisoi ympäristökysymykset viikottaiseen kasvisruokaan kouluissa. Tämän teeman käsittelyssä Hesari ansaitsee kiitoksen: Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista, kysyy Hesari, ja osoittaa omaavansa potentiaalia pätevien vaalikonekysymysten asettamiseen.
Hesarille ei kuitenkaan voi antaa vaalikoneesta edes tyydyttävää arvosanaa. Vai mitä pitäisi sanoa tästä Hesarin kysymyksestä: Kuntien kannattaa tukea kaupunginteatteria ja -orkesteria, sillä ne lisäävät kaupungin vetovoimaa enemmän kuin kustannuksia. Tarkoitus ehkä hyvä, mutta toteutus limbo. Hesarin toimituksen ulkopuolella kulttuurin merkitys nähdään paljon laajempana ja tärkeänä kysymyksenä kuin kuntien vetovoiman lisääjänä. Miten kulttuurin ystävä selviää tuohon kysymykseen vastaamisesta ilman että aivot menevät solmuun?
Asiasta muualla verkossa:
Käyttöliittymä vaaleihin: Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista (Sami Borg ja Kari Koljonen, Tampereen Yliopisto 2020)
Vaalikoneessa kysymykset muuttuvat väitteiksi (Anu Silfverberg, Long Playn perjantaikirje, 21.5.2021)
Meneekö kolmannes toimeentulotuesta maahanmuuttajille? Yle teki faktantarkistusta puheenjohtajien puheille (Seitsemän tekijää, Yle, 28.5.)