Vasemmistoliiton Pirkanmaan aluevaltuustoryhmä aloitti työnsä järjestäytymiskokouksella maanantai-iltana. Ryhmä päätti, että puheenjohtajisto valitaan aluksi vuodeksi 2022. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Anna Kontula Valkeakoskelta ja varapuheenjohtajaksi Kukka Kunnari Tampereelta.
– Tänä vuonna tehtävät työt eroavat selvästi laadultaan siitä työstä, joka alkaa vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialue aloittaa varsinaisen toimintansa. Kun asiat ovat monella tavalla levällään, eikä valtuustojen toiminnasta kukaan tiedä vielä kovin paljoa, on tavallistakin perustellumpaa huolehtia matkan varrelle tsekkauspisteitä, perustelee Anna Kontula valintoja vain vuodeksi.
Aluevaltuusto kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa maaliskuun alussa. Puolueiden neuvottelut aluevaltuuston toimielimistä, niiden puheenjohtajista ja jäsenistä alkavat helmikuun alussa. Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä neuvotteluihin osallistuvat Anna Kontula ja Jouni Sirén. Neuvotteluissa on mukana myös Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirijärjestön puheenjohtaja Virva-Mari Rask.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmään kuuluu tarkastamattoman vaalituloksen mukaan yhdeksän jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Tarkastuslaskenta valmistuu keskiviikkona. Valtuustoryhmän sihteeriksi valittiin maanantaina Tiina Jalava.
Onnea matkaan puheenjohtajille ja koko valtuustoryhmälle!
Koko valtuuston työskentelylle olisi mielestäni tärkeää panostaa strategiatyöhön heti alusta lähtien ja sen ohella myös koko valtuuston johtosäännön aikaansaaminen nopeasti on pätevien virkailijoiden valinnan kanssa onnistumisen avaimia.
Anna Kontulalla on tutkijatyönsä sekä eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa hankkimansa kokemuksen kautta strategiatyössä varmaan paljon annettavaa.
Valtuustotyön johtosäännön valmistelussa on käsittääkseni käyty keskustelua kahdesta vaihtoehtoisesta mallista, joita ovat valiokunta- ja lautakuntajärjestelmät. Eli mallia otettaisiin kuntalaista tai eduskuntaa koskevasta toiminnan organisoinnista.
Koska valitun valtuuston jäsenistön lukumäärä on suurin mshdollinen ja sen asiantuntemus sekä substanssien että alueen tuntemuksen ja myös poliittisen harkinnan osalta hyvin riittävä, voisi valiokuntamalli olla lautakuntamallia ekonomisempi tapa valmistella omaa organisoitumista.
Kiinnittäisin huomiota vielä alueen sote- ja pelastustoimen omavalvontaan. Se tarvitsee mielestäni ammatillisesti korkeatasoisen viranomaisvaltuuksin toimivan strategisen toimielimen, joka on valintansa jälkeen riippumaton valtuustosta ja jolla on johtosäännöllä määritelty riittävä budjetti. Tarkoitan nyt siis operatiivisen toiminnan valvontaa hyvinvointialueen sisällä. Valtiolla on ulkoiseen valvontaa ja toiminnan tietovirtojen hallintaa varten valtakunnan tasolla omat kansalliset sekä alueelliset viranomaisensa. Näiden viranomaisten toimivaltasuhteita ja organisaatiota pohtii parhaillaan alivaltiosihteeri Päivi Nergin työryhmä, joka toimeksiantonsa perusteella valmistelee ensi vuoden eduskuntavaalien jälkeisen uuden hallituksen ohjelmaa tältä osin.