Kun opiskeluaikanani tein perushoitajan ja laitosapulaisen sijaisuuksia Koukkuniemen vanhainkodissa, oli kauhukuva omasta, tai ensin omien vanhempieni, tulevaisuudesta laitoksessa makaava, täysin sänkyyn hoidettava, hädin tuskin hengissä oleva vanhus.
Sittemmin uhkakuvaksi on muodostunut kotona kaatuileva vanhus, joka ei muista syödä eikä peseytyä, unohtaa sähkölieden päälle, jää ulos pakkaseen…
Mitä pitää tapahtua ennen kuin oma äiti tai isä pääsee turvalliseen hoitoon? Haja-asutusalueella naapurit ovat usein huutomatkan ulottumattomissa. Mitä jos on pakkanen ja avaimet jäivät sisälle, kuin myös puhelin?
Kotona asumisen tukeminen on kaunis ja helposti hyväksyttävä ajatus, mutta hoitajia ei riitä nyt eikä tulevaisuudessakaan tähän. Vanhusten kodit voivat myös olla huonosti sopivia huonokuntoisten ihmisten asumiseen.
Hoitajapulaan ratkaisun hakemisessa pidän tärkeänä yhteiskunnan tukemien erilaisten asumispalvelujen järjestämistä niin, että ikäihmiset saisivat tarpeisiinsa parhaiten vastaavat palvelut ja hoidon. Hoivakoti, eli tehostettu palveluasuminen, voi olla jopa houkuttelevampi työpaikka. Kotipalvelussa hoitaja on yksin ja hänellä on liian monta ikäihmistä autettavanaan. Hoivakodissa on sentään työyhteisö, jossa auttavat kädet ovat lähempänä. Myös omaiset voivat olla voivat olla varmoja siitä, että isä tai äiti on turvassa useiden ammattilaisten hoivassa ympäri vuorokauden. On myös tehty laskelmia, että mitä useampi kotikäynti, ja usein eri palveluntuottajilta, sitä kalliimmaksi kotihoito yhteiskunnalle tulee.
Jo nuorena haaveilemani “vaihtoehtovanhainkoti” tuntuu entistäkin ajankohtaisemmalta.
Kalliiden senioritalojen ja omistusasuntojen vaihtoehdoksi toivon kerrostaloa, jossa asutaan vuokralla esimerkiksi omien ystävien, harrastuspiirin jäsenten, entisten kollegojen ja muiden. kanssa. Vaihtoehtovanhainkotiin muutetaan, kun siltä tuntuu, ja omaa aktiivisuutta pidetään yllä yhteisellä toiminnalla. Jokaisella on oma reilun kokoinen yksiö, jonka oven saa kiinni. Alakerrassa on yhteiskeittiö, jossa voi tehdä itse porukalla ruokaa tai jonne tilataan annokset yhteistilauksella. Porukalla lauletaan karaokea, tanssitaan tai tehdään nojatuolimatkoja. Hoitajat ovat lähellä ja lääkäriin pääsee heti, kun tarvetta ilmaantuu.
Hetkinen, ainakin nettisivujen perusteella Tampereellakin on jo useita tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja ryhmäkoteja, joissa tällaista palvelua luvataan. Useimmat niistä ovat ostopalveluyksiköitä eli kaupunki ostaa näitä palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Yritysten tehtävänä on kuitenkin tuottaa voittoa osakkailleen, siksi julkisia palveluita tulee lisätä. Rahallahan saa ja on aina saanut. Mielestäni laadukkaiden hoivapalveluiden tulee olla kaikkien saatavilla, varallisuuteen katsomatta. Aluevaaleissa päätetään näistä asioista.
Kirjoittaja on tamperelainen tutkimuspalvelujen asiantuntija, aluevaaliehdokas Pirkanmaalla. Ehdokasnumero on 84.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)