Myös pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille. Tämä ei ole ensimmäinen iso muutos pelastustoimen lähihistoriassa. Vuonna 2004 pelastustoimi siirtyi kunnilta aluepelastuslaitoksiin. Pirkanmaalla muutos tehtiin muuta maata aikaisemmin jo edeltävänä vuonna. Toimin itse muutoksen aikana sammutusmiehenä sopimuspalokunnassa.
Pirkanmaalla pelastustoimen alueellisuudella on pitkät taustat, sillä aluepelastuslaitos aloitti jo vuonna 1994 hoitamaan Kangasalan, Pirkkalan ja Tampereen pelastustointa. Nokia liittyi aluepelastuslaitokseen vuonna 2003, vuotta ennen muuta maakuntaa.
Merkittävin asia muutoksessa oli kuntarajojen poistuminen. Hälytettäviin yksiköihin ei vaikuttanut enää kuntarajat. Voidaan ajatella että kaksikymmentä vuotta sitten pelastustoimessa tehtiin se muutos, mikä nyt tehdään sosiaali- ja terveyspalveluissa, poistettiin kuntarajat. Maantieteelliset rajat eivät enää vaikuttaneet avun saamiseen.
Muutos herätti kuitenkin epäilyksiä siitä, miten sovittaa eri kunnissa olleet käytännöt, palokuntien sopimukset ja pelko hallinnon kasvamisesta. Osa epäilyksistä oli aiheellisia, ei kaikki kivuttomasti mennyt.
Silloisena palokuntalaisena muistan, miten keskustelua käytiin siitä, siirtyykö Ylöjärven paloasema Tampereen kupeeseen. Näin on lopulta käynyt, päätoimiset paloasemat ovat siirtyneet parempien yhteyksien päähän, valtateiden varsille. Mutta samalla ne ovat myös poissa vanhoista kuntakeskuksista. Näin on käynyt Ylöjärven, Nokian ja Kangasalan päätoimisten paloasemien kohdalla. Pirkkalan paloasemakin siirtyi lentoasemalta kehätien varteen. Isona syynä muutokseen oli paloasemien toiminta-alueiden laajentuminen.
Sopimuspalokunnista on pidettävä huolta
Pelastustoimen palvelutaso ja resurssit eivät saa laskea tulevilla hyvinvointialueilla. Niiden rahoitus tulee turvata vähintään nykyiselle tasolle. Lisärahoitukselle on myös tarvetta. Erityisesti kasvava kaupunkiseutu tarvitsee painopistettä myös ennaltaehkäisevään toimintaan.
Pelastustoimea haastaa henkilöstöpula. Päätoimisia pelastajia tarvitaan lisää, mutta myös sopimuspalokunnat tarvitsevat uutta väkeä riveihinsä. Sopimuspalokunnilla on merkittävä rooli pelastustoimessa myös koko Pirkanmaalla. Valtaosa Pirkanmaan sopimuspalokunnista on ensilähdön palokuntia, jotka voivat osallistua kaikkiin pelastustoimen tehtäviin.
Edellisen muutoksen aikana suurta huolta herätti myös sopimuspalokuntien tulevaisuus, rooli, sopimukset ja rahoitus. Huoli on aiheellinen edelleen aiheellinen. Sopimuspalokunnista on pidettävän erityistä huolta, sillä sellaisen lopettaessa sen korvaaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Nykyisen pelastuslaitoksen aikana Pirkanmaalla on lopettanut yksi sopimuspalokunta. Olemme kuitenkin saaneet yhden uuden sopimuspalokunnan Valkeakoskelle. Tätä voidaan pitää erittäin poikkeuksellisena koko Suomessa.
Hälytystoiminnan lisäksi palokunnilla on myös muuta toimintaa ja erityisesti haja-asutusalueilla ne ovat monesti alueen aktiivisimpia vapaa-ajan toimijoita. Paloaseman letkutorni voi olla kirkontorniin verrattava kylän sydän. Palokuntien nuoriso-osastot tarjoavat sadoille lapsille ja nuorille yhteiskunnallisesti merkittävää ja hyvin organisoitua tekemistä. Monilla palokunnilla on myös muuta aktiivista toimintaa, kuten naisosastoja ja tapahtumia. Esimerkiksi Pirkanmaalla maamme vanhinta musiikkifestaria, Aitoon kirkastusjuhlia, järjestää palokuntayhdistys.
Pelastustoimi on yhteiskunnan muutosten mittari
Pelastustoimi on myös isossa roolissa muun yhteiskunnan muutosten mukana. Kaupunkiseudun kasvaessa ja tiivistyessä myös riskit ja tehtävämäärät kasvavat. Kasvava kaupunkiseutu haastaa saavutettavuutta liikenteen, rakennusten ja tehtävämäärien kasvaessa. Myös ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiot, kuten tulvat sekä äärimmäisen kuumat ja kuivat ajat muuttavat tehtäväkenttää.
Pelastushenkilöstön koulutus vaatii myös jatkuvaa päivitystä. Enää ei riitä moottoriruiskulta vedetty perusselvitys, vaan edessä voi olla monimutkainen sähköautopalo tai vaarallisten aineiden aiheuttama suuronnettomuus.
Kaupunkiseudun lisäksi myös sen ulkopuolisen alueen turvallisuudesta pitää ottaa vastuu. Onnettomuuksia voi sattua missä vain, ja myös virka-ajan ulkopuolella. Kun apua tarvitaan, sitä tarvitaan heti.
Kirjoittaja on ylöjärveläinen kaupunginvaltuutettu, lähihoitaja ja pääluottamusmies. Aluevaaleissa hänen ehdokasnumeronsa on 48.
Vasemmistoliiton aluevaaliehdokkaat 2022 Pirkanmaalla
Lue kaikki ehdokkaan puheenvuoro -sarjan kirjoitukset:
Sote-palveluiden kilpailutus ajaa resurssit ja työntekijät ahtaalle (Minna Minkkinen 22.1.2022)
On aika unohtaa myytti kutsumusammatista (Mirja Juusola 22.1.2022)
Tieto vähentää kärsimystä (Anna Weckström 21.1.2022)
Tehdään hyvinvointialueesta hyvä työpaikka (Anna Haaponiemi 21.1.2022)
Digipalveluiden rinnalla tarvitaan perinteisiä palveluita (Sinikka Torkkola 20.1.2022)
Pelastustoimi hyvinvointialueille – apua on saatava minne vain milloin vain (Aki Leppänen 18.1.2022)
Hyvinvointialueet ratkaisemaan mielenterveyskriisiä (Minna Malkamäki 16.1.2022)
Rautalankaversio lähipalveluista (Hannu Tiainen 14.1.2022)
Seis työn silppuamiselle ja kyllä palkkaamiselle (Katja Kotalampi 12.1.2022)
Sosiaalityötä soteen (Anu Ropponen 5.1.2022)
Kotihoidosta vaihtoehtovanhainkotiin (Leena Sulkanen-Rodriguez 4.1.2022)
Hyvinvointialue ja kunta (Hannu Tiainen 3.1.2022)
Tympeä johtaminen karkottaa työntekijät (Katja Kotalampi 30.12.2021)
Salaperäiset vaalit (Hannu Tiainen 21.12.2021)
Tule, tule hyvä sote, älä tule paha sote! (Rauno Jääskeläinen 20.12.2021)