Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

8.2.2022 klo 13:45

Rongankadun pulma: väistääkö pyöräväylällä bussi vai pyörä?

Yhdyskuntalautakunnan ajankohtaisissa asioissa käsiteltiin Rongankadun kehittämistä. Viime kaudella esitelty ja hylätty suunnitelma olisi hävittänyt kadun komeat lehmukset. Uusi suunnitelma säästää ne. (Kuva: Cai Melakoski)

Yhdyskuntalautakunta kokousti tiistaina pitkän kaavan mukaan. Keskustelua nostattivat viheralueiden määrä, rakentamisen ilmastopäästöt ja Kaupin metsät Alasjärvellä. Myös Juhannuskylä ja Pyynikintorin ympäristö olivat esillä. Lähitulevaisuuden kohteista hankalin taitaa silti olla Rongankadun pyöräväylä. Myös purkuhanke Puu-Tammelan naapurissa kummastuttaa.

Kosketaanko Kaupin metsiin?

Viheralueita käsiteltiin yleiskaavoituksen työsuunnitelmassa. Siinä korostetaan monessa kohtaa viheralueiden ja kaupunkivihreän tärkeyttä. Se on tietysti hienoa. Sekin on hienoa, että kaupunki alkaa valmistella alueellista viherkerrointa. Se on kaava, jolla määrätään minimimäärä puita ja muuta kasvillisuutta rakennettaville alueille. Toivottavasti minimi saadaan suureksi.

Alasjärven itäpuolen tilanne hitusen arveluttaa. Sieltähän etsitään tilaa leirintäalueelle, kun Härmälän leirintäalue aiotaan pormestariohjelman mukaan muuttaa asuinalueeksi. Paikan valinnassa pitää olla todella tarkkana, sillä Alasjärven itäpuoli liittyy Kaupin metsäalueeseen, johon ei minusta pidä kajota.

Korpilähiö kuormittaa ilmastoa

Meille esiteltiin myös vuosien 2022–2026 kaavoitusohjelmaa. Siinä oli ensimmäistä kertaa esitetty myös eri alueiden rakentamisen ilmastokuormitus. Yksi alue korostui karulla tavalla. Kangasalan rajalla sijaitseva Ojalan alue, johon on tulossa 350–400 omakotitalotonttia – ja toki myös pienkerrostaloja – tuottaa lähes 2,5 kertaa niin suuret päästöt kuin Viinikanlahden alue, jonne tulee yhtä paljon eli reilut 3 000 asukasta.

Omakotitonttejakin tarvitaan, mutta pitäisi silti harkita tarkkaan, kannattaako uusia asuinalueita raivata korpeen kauas kunnallistekniikasta ja liikenneyhteyksistä.

Positiivista ohjelmassa on tämän vuoden osalta muun muassa Iidesjärven rannan kunnostaminen luonnontilaiseksi puistoksi. Myös Juhannuskylän suojelukaavan pitäisi valmistua tänä vuonna. Siellä selvitetään myös täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Se ei kyllä saa tarkoittaa vanhojen hienojen puutalojen hävittämistä. Sellaisiakin aikeita valitettavasti on.

Myös Pyyninkintorin ja taidemuseon ympäristön lisärakentamista aiotaan viedä eteenpäin, vaikka kalliille pysäköintiluolalle Pyynikintorin alle ei tiettävästi ole vielä löydetty maksajaa. Myös Heinätorin umpeenrakentaminen herättää vastustusta.

Uusi pulma Rongankadulla

Sitten hankalin kohta eli Rongankatu. Siitä on tarkoitus tehdä keskustan pyöräilyn pääväylä. Sitä varten aiottiin ensin kaataa pois kadun keskellä oleva komea lehmusrivistö. Avohakkuusuunnitelma saatiin onneksi kaadettua viime kauden yhdyskuntalautakunnassa. Nyt on tehty uusi ehdotus, joka säästää puut. Ongelmaksi nousee kuitenkin pyöräilijöiden asema Rongankadun ja Pellavatehtaankadun risteyksessä.

Alun perin oli suunniteltu, että pyöräilijöillä olisi tien ylityksessä etuajo-oikeus. Se olisi kohtuullista, koska kyseessähän on pyöräilyn pääväylä. Joukkoliikenne ja pelastuslaitos pitävät kuitenkin ratkaisua liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisena. Bussien ja paloautojen kuljettajien olisi kuulemma vaikeaa nähdä pyöräilijöitä, jotka etenkin Koskipuiston puolelta alamäkeä tullessaan voisivat kääntyä Rongankadulle aika vauhdikkaastikin. Suunnitelmien mukaan Rongankadulla kulkisi enimmillään yli 20 bussia tunnissa.

Tilanne on hankala. Pyöräväylällä pitäisi mennä pyöräilyn ehdoilla. Liikenneturvallisuus on kuitenkin painava perustelu. Itse poljen Rongankatua kesäkaudella lähes päivittäin. Voisin ehkä elää sen kanssa, että joudun väistämään busseja. Mutta kuulen erittäin mielelläni muitakin näkemyksiä ja ideoita ongelman ratkaisemiseksi.

30-vuotias kerrostalo purettavaksi

Lopuksi vielä Tammelaan. Salhojankadun varrelta Puu-Tammelan naapurista ollaan purkamassa 3-kerroksista nuorisoasuntotaloa. Purkaminen vähän hämmästyttää, sillä talo on asuntomessutalo vuodelta 1990 ja vaikka se on päästetty huonoon kuntoon, se voitaisiin

Salhojankadulle Terästalon naapuriin rakennettavan kerrostalon havainnekuvan mukaan tulossa on tuttua, mielikuvituksetonta laatikkoarkkitehtuuria. (Kuva on kaapattu hankkeen viitesuunnitelmasta.)

kunnostaa. Ankea betonielementtijulkisivu voitaisiin korvata esteettisemmällä ratkaisulla. Uusi talo olisi 6-kerroksinen, eli asuntoja toki saataisiin lisää. Toisaalta nykyinen ympäristö väkisinkin kärsii. Muun muassa puut Salhojankadun varrelta aiotaan kaataa.

Asemakaava määrää, että uuden talon julkisivumateriaalien sekä ”julkisivun rakennustaiteellisen käsittelyn” tulee sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen. Ympärillä on muun muassa Annikinkadun hieno puutalokortteli ja Puu-Tammela. Meille esiteltyjen havainnekuvien mukaan luvassa on kuitenkin jokseenkin mielikuvituksetonta laatikkoarkkitehtuuria.

Tässä vaiheessa kokouksessa ei enää ollut paikalla viranhaltijaa vastaamassa kysymyksiini, joten pyysin, että asia jätetään pöydälle. Äänestyksen jälkeen pöydälle jättäminen hyväksyttiin. Asiaan palataan siis seuraavassa kokouksessa.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

 

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.