Vasemmistoliitto aloittaa sisäisen keskustelun Nato-jäsenyydestä

 Puheenjohtaja Li Andersson avasi linjapuheellaan vasemmistoliiton sisäisen keskustelun Nato-jäsenyydestä. Puoluevaltuustossa lauantaina puhunut Andersson korosti keskustelun ja harkinnan tärkeyttä Suomen turvallisuuspolitiikasta päätettäessä.

– Ne periaatteet, joiden varaan Suomi on rakentanut oman ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa vuosikymmenten ajan, on tehty kestämään niin rauhan kuin kriisien, niin hyvien kuin huonompien suhteiden aikaa. Jos maamme turvallisuutta koskevia isoja periaatteita aiotaan muuttaa, sitä ei kannata tehdä hetkellisenä reaktiona, vaan ainoastaan huolellisen harkinnan pohjalta. 

– Harkintaa tehdään nyt Suomessa ensin analysoimalla tätä muutosta, ja mitä se tarkoittaa niin kansallisen turvallisuuden, huoltovarmuuden kuin energiapolitiikankin näkökulmasta. Vasta analyysin jälkeen on mahdollista pohtia johtopäätöksiä, arvioi puheenjohtaja Li Anderssonin Venäjän hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vaikutuksia Suomen turvallisuuspolitiikkaan lauantaina puoluevaltuuston kokouksessa pitämässään puheessa.

Nato-päätöksissä kansalaisten näkemykset keskeisiä

Andersson totesi pitävänsä kansalaisten mielipiteiden selvittämistä keskeisenä. Hänen mukaansa suurten päätösten, kuten päätöksen Naton jäsenyyden hakemisesta tai hakematta jättämisestä, tulee nauttia mahdollisimman suurta oikeutusta kansan keskuudessa.

– Olkoon päätös mikä tahansa, niin se pitää pystyä hyväksymään ja sen kanssa pitää pystyä elämään myös niiden suomalaisten, jotka olivat asiasta eri mieltä.

Nato-jäsenyys keskusteluttaa vasemmistoliitonkin jäseniä. Aiemmin kielteinen kanta Nato-jäsenyyteen on ollut vasemmistoliittoa yhdistävä tekijä. Ukrainan sodan seurauksena myös vasemmistoliiton jäsenten näkemys Nato-jäsenyydestä on muuttunut. Vasemmistoliiton käynnistää sisäisen keskustelun, jossa arvioidaan miten puolueelle tärkeistä arvoja ja periaatteita rauhasta, demokratiasta ja ihmisoikeuksista voidaan uudessa tilanteessa edistää.

Jäinen tulevaisuus

Andersson totesi Nato-jäsenyyDEN pohdintaan vaikuttavan eniten juuri nyt se, milloin ja millä ehdoilla sota Ukrainassa loppuu.

– Sodan ollessa käynnissä on eskalaation välttäminen ymmärrettävästi koko kansainvälisen yhteisön keskeisimpiä tavoitteita. On selvää, että Suomen ei tule toimia tavalla, joka riskeeraa sodan laajentumista, ja siksi ei asiassa pidä hätiköidä. 

­ – Suomen kannalta olennaista on ymmärtää, että riskittömiä tai ongelmattomia vaihtoehtoja ei ole. Juuri näiden eri vaihtoehtojen ja riskien punninta ja arviointi on se, mitä meidän nyt pitää tehdä.

– Ukrainan sodassa ei siksi ole kyse vain siitä, miten saamme sodan loppumaan, vaan myös sen ymmärtämisestä, että varsinaisen sodan jälkeenkin seuraa erilainen aika, pitkä jäisten suhteiden aikakausi. Venäjä on kansainvälisesti tällä hetkellä hylkiö, ja tästä roolista se ei nopeasti pääse eroon. Tilanne voi muuttua ainoastaan maan demokratisoitumisella ja todellisella tilinteolla näistä hirvittävistä teoista. Valitettavasti tällaisen suhteen on vaikea olla optimistinen, arvioi Andersson.

– Sodan jälkeisessä tulevaisuudessa, joka on turvattomampi ja jännitteisempi kuin aika ennen Putinin hyökkäyssotaa, Nato-jäsenyys tarkoittaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisten jännitteiden lisääntymistä Suomessa. Venäjä on hyvin selväsanaisesti todennut, miten se suhtautuu Natoon, eikä tämän tunnistaminen ole uhkailun edessä periksi antamista, vaan osa sitä arviota mitä tässä keskustelussa myös on kyettävä tekemään, totesi Andersson.