Artikkeli: Merkintöjä, Tampere

25.5.2022 klo 17:49

Ihmisoikeudet tulee huomioida Tampereen hankintapolitiikassa

Israelissa rakennetaan jatkuvasti miehitettyyn Palestiinaan israelilaisille tarkoitettuja asuinalueita. Näitä kutsutaan siirtokunniksi ja sellaisten rakentaminen miehitetyille alueille on kansainvälisen oikeuden vastaista. Kuva vuodelta 2016 Givat Hatamarin siirtokunnasta Länsirannalla Betlehemin lähellä. (Kuva: Ronan Shenhav / Flickr. Julkaistu lisenssillä CC BY-NC 2.0.)
(Kuva: Pinja Nikki)

Tampereen kaupunginvaltuusto keskusteli viikko sitten maanantaina aloitteesta taloudellisten kytkösten purkamiseksi Israelin kansainvälisen oikeuden vastaisesti miehittämiin ja apartheid-järjestelmää ylläpitäviin siirtokuntiin. Aloite herätti vilkasta keskustelua.

Aloitteen taustalla on kansalaisjärjestöjen KV-Solid ry:n ja ICAHD Finlandin tekemä avaus kuntavaalien 2021 alla. Kuntavaalilupauksessa ehdokkaita pyydettiin sitoutumaan edistämään politiikkaa, jolla lopetettaisiin sopimuksien solmiminen siirtokunnissa toimivien yritysten kanssa ja purkamaan olemassa olevat sopimukset. Vaalilupauksen allekirjoitti 301 ehdokasta, joista 46 valittiin valtuustoihin ja 43 varasijoille. Aloitteita jätettiin vaalien jälkeen Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän valtuustoihin.

Keväällä 2021 Tampereella jätetty aloite edellyttää, että Tampere selvittää, millaisia kytköksiä sillä on kansainvälisen oikeuden vastaiseen miehitykseen Palestiinassa ja että se purkaa nämä taloudelliset kytkökset sekä sitoutuu sellaiseen hankinta- ja sijoituspolitiikkaan, joka ei edistä apartheidia. Kaupungin vastaus oli kielteinen eikä se tarjonnut pyydettyä tietoa päättäjille.

Israelin siirtokuntapolitiikka on YK:n Kansainvälisen tuomioistuimen, YK:n turvallisuusneuvoston, EU:n sekä Suomen hallituksen mukaan kansainvälisen oikeuden vastaista. Politiikka on jatkumoa kansainvälisten organisaatioiden apartheidiksi kutsumalle eli rodulliseen sortoon pohjautuvalle yhteiskuntajärjestykselle.

Apartheid on rikos ihmisyyttä vastaan. Kyseessä on toisin sanoen tilanne, jossa etnisyyteen pohjautuen väestöryhmiä syrjitään ja heiltä riistetään perusoikeudet. Myös Israelin vuosikymmenien mittaan alueilla toteuttamat alkuperäisväestön siirrot ovat rikos ihmisyyttä vastaan.

Taloudelliset kytkökset tukevat siirtokuntien rakentamista

Apartheidia ja laittomien siirtokuntien miehitystä pidetään yllä väkivaltaisen sorron avulla. Asiasta keskustellaan myös Suomen kunnissa, sillä miehitys ja siihen kytkeytyvät sotarikokset eivät onnistuisi ilman taloudellista hyötyä. Ihmisoikeusjärjestöt Amnesty International ja Human Rights Watch ovat vaatineet yrityksiä lopettamaan siirtokuntien tukemisen.

Kunnat ympäri maailmaa, kuten Irlannin pääkaupunki Dublin, ovat tähän periaatteeseen myös sitoutuneet. Tampere ei tekisi tässä suhteessa siis mitään uutta. Sosiaalisen kestävyyden tulee olla hankintapolitiikkaa vahvasti ohjaava periaate.

Kyse on myös kuntien toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Kaupungin viranhaltijoiden esittämä perustelu siitä, että ulkopolitiikka kuuluu valtiolle eikä sitä voida sekoittaa kuntien talouspolitiikkaan on tässä kohtaa heikosti perusteltu. Argumentti on osoitettu kestämättömäksi viimeistään tänä keväänä. Tampere lahjoitti keväällä 150 000 euroa Ukrainaan. Tämä on arvostettava teko ja hienoa solidaarisuutta hädänalaista kansaa kohtaan. Voimme toimia tällä tavoin solidaarisesti ja eettisesti myös muiltakin osin. Vai onko niin, että kaupunki voi reagoida joihinkin epäkohtiin, mutta ei toisiin?

Aloitteen vaatimus siitä, että Tampereen kaupungin tulee selvittää, millaisia kytköksiä sillä on kansainvälisen oikeuden vastaiseen miehitykseen on myös käytännöllisesti perusteltu. Suomen kunnat tekevät hankintoja noin 35 miljardilla eurolla vuosittain. Hankintojen sosiaalisen kestävyyden painottamisella ja läpivalaisulla on siis merkittävä taloudellinen ohjausvoima.

Samalla kytköksiä kansainvälisen oikeuden vastaiseen yritystoimintaan on havaittu myös Suomessa. Kansalaisjärjestö ICAHD Finland on muun muassa raportoinut Helsingin kaupungin liikennelaitokselle metrojunia toimittavan espanjalaisen CAF-yrityksen olevan kytköksissä Israelin miehittämiin siirtokuntiin.

Tampereen osalta nykytilanteen hahmottaminen vaatisi ennen kaikkea aloitteessa ehdotetun selvityksen teettämistä alihankkijoiden kytköksistä. Olisi siis tärkeää saada edes viitteellinen hahmotelma siitä, millainen tilanne on kaupunkimme hankintojen osalta. Vasta tällöin voimme edistää ihmisoikeuksiin pohjautuvaa päätöksentekoa. Toisin sanoen aloitteen vastauksessa tulisi olla tietoa, joka mahdollistaa poliittisen päätöksenteon. Tästä myös valtuutetut esittivät kritiikkiä.

On selvää, että Tampereen kaupungin ei pidä hankinnoissaan tukea laittomasti miehitettyjen alueiden sortoa, hyväksikäyttöä ja ihmisoikeusloukkauksia. Yritykset eivät voi enää nykypäivänä lakaista toimintansa eettisiä ja oikeudellisia ongelmia maton alle. Sama koskee luonnollisesti myös kuntia, sillä julkisen vallan tulee huolehtia toimintansa eettisyydestä ja vastuullisuudesta.

Kiitän aloitteen palautuksen puolesta äänestäneitä valtuutettuja. Työ ihmisoikeuksien eteen jatkuu.

Kirjoittaja on vasemmiston kaupunginvaltuutettu Tampereella

|||

Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.