Näkökulma, Pääkirjoitus, Suomi

SINIKKA TORKKOLA

31.7.2022 klo 12:55

Heinäkuu voisi vapauttaa toimitukset

Eläimet ponnistavat helposti heinäkuussa yli uutiskynnyksen. Valtajournalismissa voisi olla hieman enemmän kunnianhimoakin. Kuivana uutiskuukautena voisi paneutua aiheisiin, jotka jäävät vilkkaimpina aikoina katveeseen. (Kuvamanipulaatio: Cai Melakoski)

Kesä, erityisesti heinäkuu on suosiollinen aika seurata median valintoja. Uutiskynnys madaltuu mediassa kuin mediassa ja julkisuuteen nousee aiheita, jotka muulloin hulahtaisivat saman tien roskakoriin. Heinäkuussa seikkailevat eläimet, karanneista sonneista eksyneisiin mursuihin saavat reippaasti palstatilaa .

Myös yleisön uutisvinkit saavat toimittajat jutun päälle. Esimerkiksi tämänpäiväinen Aamulehti uutisoi nyssekuskin juoneen viinapulloa muistuttaneesta pullosta vettä. Heinäkuussa palstatilaa sai myös sopraano, joka huomasi luvattoman leiriytymisen Tammelassa ja hälytti poliisit paikalle.  Pienestä ravintolamurrosta puolestaan kerrottiin kolmella palstalla kuvan kera.

Kun virallinen Suomi lomailee eikä toimituksen sähköposti pullistele tiedotteita, uutisissa näkyy toisenlaista elämää, joihin normaalin uutisvirran aikaan eivät toimituksen rahkeet riitä. Toimittajien kiinnostuksen kohteille ja luovuudellekin on enemmän tilaa. Tilaa voisi olla myös kansalaisaktivismille, josta muulloin uutisoidaan parilla kappaleella, jos niilläkään.

Heinäkuussa valtamediallakin olisi tilaa ja aikaa paikata mediajulkisuuden katvealueita. Nopeiden kiinnostusten sijaan voisi vaikka etsiä aiheita, joista ei tavata uutisoida. Tahoja, jotka eivät osaa tiedottaa niin, että toimitus niistä kiinnostuisi. Aiheita, jotka eivät kuulu toimituksen vakioteemoihin eivätkä toimittajien elämänpiiriin. Kuivasta uutiskuukaudesta voisikin tulla uusia uomia avaava virta, joka voisi näyttää uusia uria rutiinienkin keskellä. Siinä voisi olla kesätoimittajillekin uudenlaisia näytönpaikkoja.

Kirjoittaja on Vasen Kaista -verkkolehden päätoimittaja.

Kommentteja: 1

  1. Lähiöitä rakennettiin aikanaan aluerakantamissopimuksilla, missä normaalisti kunnan kontolle jäävä infra pantiin asunnon hintaan. Asukkaat maksoivat puistoista ja ovat nyt täydennysrakentamisen ansiosta päätyneet tuijottamaan naapuritalon seinää. Grynderit huijasivat asukkaita ja kunta teki sen saman. Kukaan ei tunnu vastaavat teosta, joka täyttää petoksen tunnusmerkit. Eikä aihe ole vielä koskaan tavoittanut myöskään mediaa, koska se vaatisi asioihin perehtymistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *