Terveisiä taas yhdyskuntalautakunnasta. Viime tiistain pitkäksi venyneen kokouksen tärkeimmät asiat olivat Viinikanlahti ja Pyynikintorin ympäristö. Viinikanlahden tulevaisuus näyttää hyvältä. Sen sijaan Pyynikintorin suunnitelmat herättävät epäilyksiä.
Pyynikintorin ympäristön uudistuksen ydin on Heinätorin ja etenkin Heinäpuiston kohtalo. Jos suunnitelmat toteutuvat, puiston paikalle nousee viisikerroksinen asuintalo. Suunnitelmassa talo itsessään näyttää minusta ihan hyvältä. 1920-luvulta inspiraatiota saanut ulkomuoto sopisi torin ympäristön rakennusten jatkoksi hyvin.
Mutta onko talo niin onnistunut, että sen tieltä voidaan jyrätä olemassa oleva puisto? Heinätorin puolustajien mielestä ehkä ei. Puiston säilyttämiseksi on syntynyt kansanliike, joka on myös kerännyt 2 189 allekirjoittajan adressin, jossa vaaditaan puiston säilyttämistä. Kuulen mielelläni näkemyksiä.
Heinäpuiston rakentaminen on kytketty kadun toisella puolella olevan Tampereen taidemuseon laajennukseen. Yli 20 miljoonaa euroa maksava laajennus halutaan osittain rahoittaa myymällä rakennusoikeutta Heinäpuistosta ja Puutarhakadun ja Kortelahdenkadun kulmasta.
Museon laajennus on oikein kannatettava ajatus, mutta onko järkevää sitoa se Heinäpuiston kohtaloon. Kytköstä on kritisoinut muun muassa kaavoituksen laillisuutta valvova elinkeino-, liikenne ja ympäristö (ELY)-keskus. Se on huomauttanut, että rakennusoikeutta voitaisiin myydä myös muualta kuin Heinäpuistosta.
Puutarhakadun ja Kortelahdenkadun kulman osalta en ole kuullut suunnitelmaa kritisoitavan. Siihen kaavailtu nelikerroksinen harjakattoinen tiilitalo kohentaisikin kulman ilmettä huomattavasti.
Viinikanlahden rantaan uusi kaupunginosa
Viinikanlahden vanhan vedenpuhdistuslaitoksen ja parkkipaikkojen tilalle Pyhäjärven rantaan on tulossa uusi asuinalue noin 3 300 asukkaalle. Alueesta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulokset on nyt jalostettu asemakaavaluonnokseksi.
Tulos näyttää omaan silmääni harvinaisen hyvältä. Varsinkin rannan puoleiset tiili- ja puujulkisivuiset asuinrakennukset porraskattoineen ja umpikortteleineen erottuvat edukseen 50 viime vuoden kaupunkiarkkitehtuurista.
Alueelle tulee 12 korttelia, jotka ryhmittyvät keskusaukion ja kahden korttelipuiston ympärille. Hienoa on se, että ranta jää kaikkien käyttöön. Siitä tulee yleinen puisto, jossa on uimaranta, leikkipaikka, soutu- ja melontakeskus ja satama. Alueen länsipäähän tulee koulu, päiväkoti ja liikuntahalli.
Hatanpään valtatien varteen tulevista torneista en ole ihan varma, mutta ilmeisesti 15- ja 17-kerroksiselle hotellille ja toimistorakennukselle on tarvetta. Viihtyisää kaupunkia syntyisi ilmankin. Onneksi asuinkorttelit ovat maltillisempia, 4–6-kerroksisia.
Näyttää ilahduttavasti siltä, että järvimaisemaan ei ole tulossa harmaata betonia. Asemakaava määrää, että asuinrakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla paikalla muurattu tiili, rappaus tai puu. Värityksen pitää olla punaisen ja ruskean sävyistä. Hotelli- ja toimistotornit tosin ovat todennäköisesti lasia ja terästä, mutta ehkä niillekin on paikkansa.
Toivottavasti toteutusvaiheessa ei lähdetä tinkimään estetiikasta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.