Artikkeli: Kulttuuri, Maailma

1.11.2022 klo 11:26

Venäjän ideat ja Putinin utopiat veteraanitoimittajien käsittelyssä

Keskiviikkona 2.11. klo 17:30 on oiva tilaisuus kuulla kahta kovan luokan Venäjän-tuntijaa: pitkän linjan ulkomaantoimittajat Pekka Lehtonen ja Arvo Tuominen kertovat kokemuksiaan Venäjästä ja esittelevät tuoreita kirjojaan pääkirjasto Metson Kuusi-salissa Jukka Peltokosken haastattelemana KSL:n järjestämässä ’Voihan Venäjä!’ -tilaisuudessa. (Kuva: Markku Uusiniemi)

Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 1300 kilometriä. Se on enemmän kuin millään muulla Länsi-Euroopan maalla. Suomi oli autonominen osa Venäjää runsaat sata vuotta. Toisen maailmansodan jälkeen olimme ainoa sodan hävinnyt maa, jota ei miehitetty. Kykenimme luottamuksellisiin suhteisiin ja hyödylliseen kaupankäyntiin Venäjän ja sen edeltäjän Neuvostoliiton kanssa.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022 Viron itsenäisyyspäivänä. Hyökkäys oli useimmille yllätys, kaikille järkytys. Tietenkin oli myös ”mitäs minä sanoin”-porukkaa.

Kollektiivisen ahdistuksen riepottama yleinen mielipide kääntyi NATO-myönteiseksi. Jäsenhakemus jätettiin. Ovi suomalaisten aiemmin vahvasti vierastamaan läntiseen sotilasliittoon avautuu – jos sen epädemokraattisin jäsen Turkki hakemuksen ratifioi.

Olemmeko Venäjä-tuntijoita?

Paasikiven ja Kekkosen ajoista Sauli Niinistöön presidenttejämme on pidetty Kreml-tuntijoina, joiden Venäjä-osaaminen on arvostettu kansainvälisestikin korkealle.

Sodan alusta kuluneet kahdeksan kuukautta ovat tuoneet koronakriisin tilalle energiakriisin ja medioiden päällekäyvän militaristishenkisen spekuloinnin. Vähemmälle on jäänyt sen perusteellinen analysointi, miten tähän on tultu. Onko Venäjä aina ollut pohjimmiltaan tällainen? Voiko se muuttua toivomaamme suuntaan?

Pekka Lehtonen Tampereen Ylävitosessa huhtikuussa 2022 (Kuva: Aarno Karjalainen)

Pekka Lehtonen teki pitkän päivätyön Kansan Uutisten ulkomaan kirjeenvaihtajana Neuvostoliitossa ja Venäjällä, joissa hän asui yli kolmetoista vuotta. Kysyn Pekka Lehtoselta tekevätkö naapuruus, historiamme ja pätevät päämiehet meistä ylittämättömiä Venäjän tuntijoita?

– Suomalainen neuvostosysteemin ja sen jälkeisen Venäjän tuntemus oli ja on mielestäni aika hatara. Se perustui aikamoiseen ylioptimismiin naapuristamme. Ei osattu tai ei haluttu nähdä, että monet myönteisiksi arvioidut taloussuhteet – Fennovoiman atomivoimalahanke, Fortumin Venäjälle meno ja Nord Stream 2 kaasuputki – olisivat tarvittaessa myös kiristyskeino, sanoo Pekka Lehtonen.

– Virossa – jossa olin elokuussa 1991, kun Gennadi Janajevin juntta koetti kaapata vallan seurauksin, jotka välittömästi johtivat Viron itsenäistymiseen – on Neuvostoliitosta ja Venäjästä täysin toinen kokemus. Se on realistisempi ja sellaisena mielestäni parempi kuin suomalainen kokemus.

Venäjän idea – haussa vai hukassa?

Presidentti Mauno Koivisto tiivisti Venäjän idea -kirjassaan maan idean imperiumina: ”Venäjän laajentumisessa yhdistyi kolme tekijää: pyrittiin saamaan haltuun arvokasta maata, pyrittiin levittämään uskoa, pyrittiin yhdistämään slaaveja Venäjän johtoon. Se oli Venäjän idea.” (Mauno Koivisto: Venäjän idea, 2001, s. 50)

Onko näin, Pekka Lehtonen?

– Koiviston tiivistys on hyvä. Hän viittaa varovasti ’vanhaan Venäjään’, Neuvostoliiton edeltäjään. Analogia nykypäivään on kuitenkin ilmeinen. Ukrainan sota osoittaa, että tuontapainen idea on ainakin haussa, mutta näyttää siltä että se on myös hukassa.

– Par’aikaa suomalainen kokemus Venäjästä muuttuu, minkä tunnemme nyt niin sanoakseni nahoissamme esimerkiksi energian hinnan nousuna. Kokemuksen lisäksi me tarvitsemme tietoa Venäjän historiasta. Sieltä saa selitystä moneen, myös Ukrainaan hyökkäykseen.

– Oma panokseni Venäjän-tuntemuksen lisäämiseksi on ’Myyttien ja utopioiden maa’, sanoo Pekka Lehtonen, ja toivottaa kuulijat tervetulleeksi Metson Kuusi-saliin keskiviikko-iltana.

’Myyttien ja utopioiden maa’ tarkastelee Venäjän historiaa 600-luvulta 2020-luvulle asti. Teoksessa avataan erilaisten myyttien ja utopioiden vaikutusta venäläiseen politiikkaan ja maan johtajiin. Utopioiden ja myyttien avulla taustoitetaan myös Vladimir Putinin tekemiä päätöksiä tuoreimpiin tapahtumiin asti.

Sodassa ollaan yleensä omien puolella…

Arvo Tuominen on Ylen emeritustoimittaja, joka on tehnyt lukemattomia suosittuja dokumenttiohjelmia Venäjältä niin radioon kuin televisioon. Keskiviikkona 2.11. hän on yhdessä Pekka Lehtosen kanssa Jukka Peltokosken haastateltavana Metsossa KSL:n järjestämässä Voihan Venäjä! –tilaisuudessa.

Arvo Tuominen Helsingin kirjamessuilla (Kuva: Markku Uusiniemi)

– Sotatoimien aiheuttamien kauheuksien paljastuessa meitä suomalaisia on erityisesti ihmetyttänyt tavallisten venäläisten osoittama tuki Putinin sotapolitiikalle. Kannattaa muistaa, että myös amerikkalaiset tukivat alkuun Yhdysvaltain käymiä sotia Vietnamissa ja Irakissa.

– Kansalaiset haluavat yleensä olla sodassa omiensa puolella aina siihen saakka, kunnes sotatoimet alkavat mennä täysin päin helvettiä. Näin sanoi Arvo Tuominen Ylen haastattelussa 23.8.2022.

Arvo Tuomiselta ilmestyi kesällä uusi kirja, ’Venäjä – Kirjoituksia Venäjästä ja Putinista’. Kirjassa puidaan syitä ja taustoja miksi Ukraina joutui Venäjän hyökkäyksen kohteeksi.

Lisää aiheesta Vasen Kaista-verkkolehdessä:
Lisää aiheesta muualla verkossa:

Kommentteja: 1

  1. Yhdysvaloissa oman maan protestit lopettivat Vietnamin sodan,Venäjällä ei näin käy kuten ei käynyt Natsi-Saksassa. Yhdysvaloissa julkisesti arvosteltiin ja vastutettiin Vietnamin sotaa,venäläiset eivät koskaan uskalla näin tehdä samassa mittakaavassa. On väärin laittaa demokratiat ja diktatuurit samalle viivalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *