– Ennen oli utopioita. Nyt puhutaan, että jos kaikki tehdään oikein, ihmiskunta ei täysin tuhoudu. Tämä on näköalatonta aikaa, kansanedustaja Anna Kontula kuvailee käsityksiään nykyajan tulevaisuuskuvista keskustelutilaisuudessa Tampereen Kirjafestareilla.
Kontula korostaa, että politiikassa kyky kuvitella, että asiat olisivat toisin, on tärkeä taito. Tulevaisuuteen vaikuttavista valinnoista ei nimittäin voi olla varma. Kontulan mukaan poliitikolle juuri kirjallisuus on tärkeä työväline, sillä politiikka on tulevaisuuteen kohdistuvaa toimintaa.
– On vaikeaa nähdä utopioita uhkakuvien keskellä. Pahimpaan pandemia-aikaan vaikuttikin siltä, että uhkakuvat ovat käyneet toteen. Pitäisi kyetä näkemään, että asioiden täytyy muuttua. Ratkaisuja moniin ongelmiin olisi, mutta kuitenkin meillä on psykologisia esteitä tarttua näihin löydettyihin ratkaisuihin, aktivisti Katariina Aakus tuumaa.
Aakus ja Kontula tunnustautuvat molemmat ahkeriksi kirjallisuuden kuluttajiksi. Aakus kertoo kirjoittamisen olevan hänelle lisäksi tärkeä harrastus. Kontula taas kirjoittaa tietokirjoja. Heitä haastattelemaan Kirjafestareilla pääsi kirjallisuudentutkija ja tietokirjailija Maria Laakso. Keskustelutilaisuuden aiheena oli tulevaisuus ja kirjallisuuden merkitys poliittiselle mielikuvitukselle.
Myös Aakus pitää kirjallisuutta poliitikolle tärkeänä. Hän toivoo, että poliitikot lukisivat enemmän ja katsoisivat asioita eri näkökulmista. Uteliaisuus on hänen mukaansa tärkeä ominaisuus, joka auttaa laajentamaan käsityksiä maailmasta.
Ihmiskeskeisen maailmankuvan aika on päättymässä
Sekä Aakuksen että Kontulan puheenvuoroissa ihmiskeskeisyys, nykyajan elämäntapa ja luonnon kuluttamisen tahti näyttäytyvät suurina uhkina. He uskovat, että siirtyminen pois ihmiskeskeistä maailmankuvasta, joka mahdollistaa luonnon tuhoamisen, saastuttamisen sekä eläinten hyödyntämisen massiivisessa mittakaavassa, on välttämätöntä tulevaisuuden kannalta.
– Elämme mentaalista murrosvaihetta, jossa olemme siirtymässä pois ihmiskeskeisestä maailmankuvasta huomioimaan luonnon ja ympäristön. Tämä on iso muutos, ja uskon, että se tapahtuu nimenomaan kirjallisuuden puolella eikä lakeja muuttamalla, Kontula arvioi.
– Kirjallisuudessa nousevat esiin tietyt näkökulmat ja ryhmät. Ihminen on nostanut itsensä itseoikeutetusti luonnon ja muiden eläinten yläpuolelle siten, ettei enää edes tiedä olevansa eläin, Aakus kommentoi kysymykseen aktivismin ja tarinoiden roolista yhteiskunnassa.
Aakus huomauttaa, kuinka kautta historian tietyt äänet ovat saaneet tilaa, mikä vaikuttaa paljon siihen, millaisia tarinoita ja näkökulmia on kerrottu. Monia keskeisiä saavutuksia myös siirrettiin miesten nimiin, jotta esimerkiksi naiset eivät saisi kunniaa. Tämä on yksi osoitus siitä, kenellä on ollut vakavasti otettavan yhteiskunnallisen toimijan rooli yhteiskunnassa.
Positiivista Aakuksen mukaan kuitenkin on, että taiteessa ja muun muassa sitä kautta yhteiskunnallisessa keskustelussa myös marginalisoidut ryhmät ovat pääsemässä ääneen. Muutos on ollut hidas ja vaatii tosin vielä paljon työtä. Aakus näkee vammaispolitiikan yhtenä tärkeänä osa-alueena, joka tarvitsee enemmän tilaa julkisessa keskustelussa.
– Vammaispolitiikka on edelleen huonolla tolalla. Vammaisten asioista ei puhuta. Tarvitaan politiikkaa, joka tarttuu näihin haasteisiin aidosti, Aakus toteaa.
Yhteiskunnallinen oleminen määrää yhteiskunnallisen tajunnan.