Vain annetut äänet lasketaan. Vaalipäivän ilta on kaikille politiikasta kiinnostuneille jännittävä, mutta erityisen jännittävä niille ehdokkaille, jotka laskennan edetessä ovat viimeisenä valittujen tai ensimmäisenä eduskunnan ulkopuolelle jäävien joukossa.
Kansanedustajan paikan voittaa tai menettää usein täpärästi. Vasemmistoliitto menetti vuoden 2015 eduskuntavaaleissa ainoan paikkansa Keski-Suomen vaalipiirissä. Paikasta puuttui 38 ääntä – 0,025 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Vasemmistoliitto sai viime eduskuntavaaleissa takaisin kolmannen paikkansa Oulun vaalipiirissä. Jos puolue olisi saanut 184 ääntä vähemmän, olisi kolmas paikka jäänyt saamatta. Tuo 184 ääntä oli 0,07 prosenttia vaalipiirin hyväksytyistä äänistä.
Kirjoitussarja Vasemmistoliitto vaalipiireissä tutkailee vaalipiiri kerrallaan poliittisia voimasuhteita ja vasemmiston vaalityön asetelmia ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin Manner-Suomen 12 vaalipiirissä. Tänään on vuorossa vaalipiiri numero 03, Varsinais-Suomen vaalipiiri.
Poliittiset voimasuhteet Varsinais-Suomen vaalipiirissä
Varsinais-Suomen vaalipiiri – ennen vuoden 1999 vaaleja Turun läänin eteläinen vaalipiiri – on porvarillisten puolueiden vahvoja tukialueita. Niillä on ollut vankka enemmistö vaalipiirissä vuoden 1979 vaaleista lähtien. Poliittiset voimasuhteet pysyivät pitkään melko vakaina. SDP, keskusta ja kokoomus muodostivat kolmen suuren puolueen ryhmän, jossa kokoomus hivuttautui suurimmaksi. Kokoomus oli vaalipiirin suosituin puolue yhtäjaksoisesti vuoden 1999 eduskuntavaaleista nykyiseen vaalikauteen saakka.
Suurin puolue vaihtui, kun perussuomalaiset nousi vaalipiirin ykköspuolueeksi vuoden 2019 vaaleissa. Varsinais-Suomen vaalipiiri on tällä vaalikaudella ainoa vaalipiiri, jossa perussuomalaiset on eduskuntavaalien perusteella suurin puolue. Perussuomalaiset on vain kerran aikaisemmin ollut vaalipiirin suurin, Satakunnassa vaalikaudella 2015–2019.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaiset kasvatti valtakunnallista ääniosuuttaan 15 prosenttiyksiköllä ja muiden puolueiden paitsi RKP:n ääniosuus laski noin yhdellä tai kahdella prosenttiyksiköllä, keskustan peräti 7,3 prosenttiyksiköllä.
Varsinais-Suomessa puolueiden voimasuhteiden muutos oli samaa luokkaa kuin maassa keskimäärin. Perussuomalaiset nostivat ääniosuuttaan 15,6 prosenttiyksiköllä. Kokoomuksen 4,4 prosenttiyksikön tappio oli muuta maata paljon raskaampi, mutta vastaavasti keskustan 4,2 prosenttiyksikön tappio lievempi kuin keskustan valtakunnallinen romahdus.
RKP:n kannatus pysyi ennallaan ja vasemmistoliiton tappio huomattavasti pienempi kuin muiden puolueiden.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat kasvattaneet kannatustaan ja entisen johtokolmikon puolueet ovat edelleen menettäneet kannatustaan.
Kolmas paikka on kaukana, mutta ei mahdoton
Kansanedustajiksi valitaan ne ehdokkaat, joilla on korkeimmat vertausluvut. Jokaisen ehdokkaan henkilökohtainen vertausluku syntyy siten, että kunkin ehdokaslistan eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen listan koko äänimäärän, toiseksi eniten saanut puolet listan äänimäärästä, kolmanneksi sijoittunut kolmasosan listan äänimäärästä ja niin edelleen. Lopulta kaikki vaalipiirin ehdokkaat asetetaan vertauslukunsa mukaiseen järjestykseen, jonka mukaisesti kansanedustajat poimitaan joukosta.
Äänikynnys on vertausluvun antama ääniosuus, jolla vaalipiiristä viimeisenä valittu kansanedustaja ylittää riman. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomesta valittiin 17 kansanedustajaa. Viimeisen paikan sai kokoomuksen ehdokas Saara-Sofia Sirén. Hänen vertauslukunsa oli 13091,8. Tuo vertausluku vastaa 4,74 prosenttia vaalipiirin äänistä.
Ensimmäinen valitsematta jäänyt oli vihreiden Elina Rantanen. Hänen vertauslukuaan 12654,5 vastaava ääniosuus oli 4,58 prosenttia. Sijalle 20 tuli vasemmiston Emma Lindqvist. Hänen vertauslukunsa 11827,0 antoi ääniosuuden 4,28 prosenttia.
Varsinais-Suomen vasemmisto on saanut eduskuntavaaleissa aina kaksi paikkaa. Vuosien 2011 ja 2015 vaaleissa vasemmiston toinen paikka oli vaaravyöhykkeessä, vasemmisto sai vaalipiirin viimeisen paikan molemmissa vaaleissa. Viime eduskuntavaaleissa vasemmiston toinen kansanedustaja Johannes Yrttiaho oli yhdestoista. Ensimmäinen valitsematta jäänyt vasemmistoehdokas Emma Lindqvist jäi sijalle 20, 3 795 äänen ja 1,4 prosenttiyksikön päähän valinnasta.
Vasemmistoliiton kannatuksen kasvua Varsinais-Suomessa selittää Li Anderssonin suosio. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 8,9 prosenttia kaikista vaalipiirin äänistä ja 69,2 prosenttia vasemmistoliiton äänistä. Vasemmistoliiton äänimäärä vaalipiirissä kasvoi vuoden 2011 vaaleista vuoden 2019 vaaleihin yli 10 000 äänellä, Li Anderssonin äänimäärä yli 22 000 äänellä.
Kolmas kansanedustajan paikka Varsinais-Suomessa ei ole mahdoton tavoite, jos kaikki ehdokkaat saavat omilla aloillaan ja alueillaan paljon ääniä. Viimeksi viisi ehdokasta sai yli tuhat ääntä.
Kolmanteen paikkaan viimeksi tarvittu lähes 4 000 lisä-ääntä on erittäin suuri äänimäärä. Toisaalta – vasemmisto lisäsi äänimääräänsä viime vaaleissa yli 8 000 äänellä, joten neljän tuhannen äänen lisäystä ei voi pitää mahdottomana ajatuksena.
Liikkuvia ääniä voi aina saada, vaikka niiden löytäminen on vaikeaa. Paikastaan luopuvien kansanedustajien äänissä on aina liikkuvia ääniä. Kansanedustajien äänistä merkittävä osa on kansanedustajalle annettuja henkilökohtaisia ääniä, eikä kansanedustaja voi testamentata ääniä puolueelleen.
Punavihreiden puolueiden kansanedustajista sosiaalidemokraattien salolainen kansanedustaja Katja Taimela (5 736 ääntä 2019) on jättämässä paikkansa. On todennäköistä, että moni Taimelaa äänestänyt kansalainen ennen äänestyspäätöstään tutkii tarkkaan myös vasemmistoliiton ehdokaslistaa.
Vasemmistoliiton kannatuksen kehitys Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen vaalipiiri on parantanut asemaansa yhtenä vasemmistoliitolle tärkeimpänä vaalipiirinä. Vuonna 1991 Varsinais-Suomi oli vasemmistoliiton neljänneksi suurin vaalipiiri sekä mitattaessa suuruutta osuutena kaikista vasemmistoliiton äänistä (9,8 prosenttia) että mitattaessa suuruutta äänimäärällä (26 920). Kun vasemmiston vaalipiirien merkitystä vuonna 1991 vertaillaan käyttämällä ääniosuutta vaalipiirissä, oli Varsinais-Suomen vaalipiiri vasemmiston seitsemänneksi suurin 11,2 prosentin ääniosuudella.
Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Varsinais-Suomen vasemmisto nousi vasemmiston toiseksi suurimmaksi vaalipiiriksi, kun kriteerinä on osuus vasemmistoliiton saamista äänistä (14,1 prosenttia), toiseksi suurimmaksi kun kriteerinä on äänimäärä (35 481) ja kolmanneksi suurimmaksikun kriteerinä on ääniosuus vaalipiirissä (12,8).
Vasemmistoliiton äänet Varsinais-Suomessa ovat aina keskittyneet kahdelle tai kolmelle kärkiehdokkaalle. Kolme kärkiehdokasta on saanut keskimäärin 65 prosenttia vasemmiston äänistä, alimmillaankin 53 prosenttia vuonna 2003. Kaksissa viime vaaleissa kolmen kärki on Anderssonin kansansuosion johdosta saanut yli 80 prosenttia vasemmiston äänistä.
Ääniharavat hyödyttävät koko listaa. Mutta saattaa olla niin, että vasemmiston kolmanteen edustajanpaikkaan tarvittava äänten lisäys syntyy vain jos kampanjassa onnistutaan käyttämään hyväksi myös se potentiaali, jonka kaikki ehdokaslistan jäsenet tarjoavat eri paikkakunnilla ja eri aloilla. Viimeksi mentiin jo tähän suuntaan. Kun vuonna 2015 yli 500 ääntä saanutta ehdokkaita oli vain viisi, oli heitä viime vaaleissa jo kahdeksan.
Varsinais-Suomen vasemmiston ehdokkaat
Varsinais-Suomen vasemmiston 17 ehdokasta eduskuntavaaleissa ovat:
Emma Andersson, Turku (uusi ehdokas); Li Andersson, Turku (24 542 ääntä vuoden 2019 vaaleissa); Paco Mamadou Diop, Turku (uusi); Martti Ervasti, Turku (uusi); Timo Furuholm, Turku (uusi); Katri Kapanen, Kaarina (468); Sara Koiranen, Turku (uusi); Maarit Koivisto, Loimaa (718); Lotta Laaksonen, Parainen (1 206); Emma Lindqvist, Raisio (1 229); Timo Lähteenmäki, Salo (uusi); Jenni Päätalo, Aura (uusi); Reima Esa Rantanen, Nousiainen (uusi); Jarno Silvonen, Kaarina (uusi); Abdullahi Sultan, Turku (uusi); Mervi Uusitalo-Heikkinen, Turku (425) ja Johannes Yrttiaho, Turku (2 636).
Ehdokaslista päivitetty 11.2.2023. Jaakko Lindforsin vetäydyttyä ehdokkuudesta on hänen tilalleen lisätty Martti Ervasti.
Moni kevään eduskuntavaalien ehdokkaista oli ehdokkaana vajaan vuoden takaisissa aluevaaleissa ja sai niistä hyvät lähtökuopat eduskuntavaalityöhön. Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon valittiin Li Andersson, Timo Furuholm, Maarit Koivisto, Lotta Laaksonen, Jaakko Lindfors, Emma Lindqvist ja Johannes Yrttiaho, varavaltuutetuiksi Katri Kapanen, Mervi Uusitalo-Heikkinen ja Timo Lähteenmäki.
Tämä kirjoitus ilmestyi osana Kansan Uutisten ja Vasen Kaista -verkkolehden yhteistyötä samanaikaisesti kummassakin julkaisussa.
Vasemmistoliitto vaalipiireissä on kirjoitussarja, joka kuvaa vasemmiston lähtöasetelmia eduskuntavaalityöhön Manner-Suomen 12 vaalipiirissä.
Lue muut vaalipiirianalyysit:
Helsinki | Uusimaa | Varsinais-Suomi | Satakunta | Häme | Pirkanmaa | Kaakkois-Suomi | Savo-Karjala | Vaasa | Keski-Suomi | Oulu | Lappi