Aluevaltuuston kokouksessa helmikuussa vasemmiston valtuustoryhmä sai läpi kaksi esitystä. Lisäksi valtuutettu Kukka Kunnari jätti aloitteen kansainvälisen rekrytoinnin laajentamisesta perhekohtaiseksi.
Kokouksessa käsiteltiin vasemmiston työvuorosuunnitteluun liittyvään aloitteeseen tullutta vastausta, jota ryhmä esitti palautettavaksi valmisteluun. Palautus meni läpi yksimielisesti. Myös aloitevastaukseen liittyvä vasemmiston tekemä ponsiesitys sai enemmistön kannalleen.
Vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmä jätti joulukuun aluevaltuuston kokouksessa ryhmäaloitteen, jossa vaati keskitettyyn, ohjelmistoavusteiseen työvuorosuunnitteluun siirtymisen keskeyttämistä. Aloitteen allekirjoitti 45 aluevaltuutettua, mikä kattaa kokonaisuudessaan yli puolet valtuutetuista. Aloitteeseen saadun vastauksen mukaan aloite ei kuitenkaan edellytä toimenpiteisiin eikä työvuorosuunnittelun uudistusta siten aiota keskeyttää. Vasemmiston ryhmä teki aloitevastauksesta palautusesityksen, jonka aluevaltuusto hyväksyi yksimielisesti.
Vasemmiston aluevaltuustoryhmä on ollut huolissaan, että uudistus tehdään ilman, että henkilökuntaa kuullaan asiassa. Ohjelmistoavusteinen työvuorosuunnittelu voi tarkoittaa merkittäviä heikennyksiä hyvinvointialueen työntekijöiden työoloihin, sillä se toteutuessaan hankaloittaisi henkilökunnan mahdollisuuksia vaikuttaa työvuoroihinsa.
– Aloitevastauksessa sivuutetaan aloitteen ytimessä oleva henkilöstöltä tullut kritiikki. Siinä ei kerrota, millä tavalla työvuorosuunnittelu-uudistuksessa on reagoitu henkilöstöltä tähän asti tulleeseen palautteeseen, tai kuinka uudistuksessa aiotaan tulevaisuudessa ottaa kritiikki huomioon, eikä sitä, kuinka uudistuksessa tullaan osallistamaan työntekijöitä tai kuinka sen etenemisestä tiedotetaan. Lisäksi aloitevastausta ei ole käsitelty henkilöstöjaostossa, mikä on hallintosäännön hengen vastainen käsittelyjärjestys, ellei aivan suora menettelytapavirhe, valtuustoryhmän puheenjohtaja Milka Hanhela toteaa palautuspuheenvuorossaan.
Valtuutettu Leena Saarela toi esiin kuulemaansa huolta ja palautetta työvuorosuunnittelun uudistuksesta sekä ohjelmistoavusteisen työvuorosuunnittelun pilottikokeilusta.
– Olemme saaneet valtavan paljon yhteydenottoja hyvinvointialueemme hoitohenkilökunnalta ohjelmistoavusteiseen malliin siirtymiseen liittyen. Heillä on valtava huoli siitä, miten arjesta kotona selviydytään tulevaisuudessa. Yhteydenottoja on tullut myös jo ohjelmistoavusteisessa työvuoropilotissa mukana olevista työyksiköistä. Viesti pilottiyksiköistä on ollut se, että työntekijät kokevat, että eivät ole tulleet kuulluksi, eivätkä ole voineet vaikuttaa työvuoroihin tai työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen ja sitä myötä työssäjaksamiseen. Heidän antamansa palaute ja kehittämisesitykset eivät ole näkyneet missään, Saarela kommentoi.
– Haluan, ettei henkilöstön hyvinvointi ja työn ja perheen yhteensovittaminen jää vain juhlapuheisiin tai meidän hyvinvointialueemme strategiaan. Haluan kysyä, onko meillä varaa oikeasti menettää yhtäkään hoitajaa? Entä onko meillä, varaa maksaa rekrytointifirmoille moninkertaisesti se, mitä maksaisimme omille hoitajille? Nämä firmathan maksavat parempaa palkkaa ja antavat myös valita omat työvuoronsa, valtuutettu Anne Nyman huomauttaa.
Hanhela jätti aloitteen käsittelyyn myös ponnen, jossa esitetään, että työvuorosuunnittelun tulee toteuttamistavasta riippumatta mahdollistaa autonominen eli yhteisöllinen sopiminen työvuoroista ja tukea työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Ponnessa myös edellytetään, että aloitevastaus käsitellään henkilöstöjaostossa. Ponsi hyväksyttiin äänin 43–35 ja yksi tyhjä ääni.
Kansainvälisille työntekijöille mahdollisuus ottaa perhe mukaan
Kukka Kunnarin ja muiden vasemmistoliiton valtuutettujen valtuustoaloitteessa kansainvälisen rekrytoinnin laajentamisesta perhekohtaiseksi ehdotetaan, että Pirkanmaan hyvinvointialue ryhtyy valmistelemaan kansainvälisen rekrytoinnin laajentamista perhekohtaiseksi. Perheen mukaan ottaminen olisi vapaaehtoista. Mikäli perhe ei halua tai voi muuttaa kokonaisuudessaan, tulee yhteydenpitoa lähtömaahan tukea.
– Perheellisyys ei saa olla sen enempää haittaava tekijä kuin vaatimuskaan halukkaiden rekrytoiduksi tulemiselle, aloitteessa painotetaan.
Perherekrytointi perustellaan aloitteessa sillä, että se lisäisi yksilöiden ja perheiden hyvinvointia. Lisäksi se nostaisi todennäköisyyttä, että työntekijät myös jäisivät Suomeen sen sijaan, että palaisivat nopeasti kotimaahansa tai muuttaisivat valmistuttuaan sellaiseen maahan, jossa perheenyhdistäminen on helpompaa. Osaavien ja kieltä oppineiden työntekijöiden jääminen Suomeen ja Pirkanmaalle on varmasti työnantajankin tarkoitus ja etu.
