Euroopan alueiden komitean sosiaalipolitiikka, työllisyys, koulutus, kulttuuri ja tutkimus -valiokunta kokoontui huhtikuussa asunnottomuuden äärelle Tampereella. Vierailun aikana osallistujat kuulivat asiantuntijoita ja keskustelivat asunnottomuuden torjunnasta sekä tutustuivat paikallisiin asunnottomille suunnattuihin ja turvakotipalveluihin. Valiokunta päätyi Tampereelle komitean tamperelaisen jäsenensä Mikko Aaltosen aloitteesta.
– Vierailu on onnistunut erittäin hyvin ja palaute on ollut todella positiivista. Toivoin, että tästä herää inspiraatio tehdä aktiivisesti työtä asunnottomuuden vähentämiseksi, Aaltonen kommentoi vierailua.
Alueiden komiteassa istuu paikallispäättäjiä eri EU-maista. Tampereella he pääsivät tutustumaan Y-Säätiön asunto ensin -mallin mukaan toteutettuun asumisyksikköön Hervannassa, Tampereen asumispäivystys ja asumisyksiköiden, eli Tastun väliaikaismajoitukseen, Kaukajärven turvakotiin sekä Suomen Punaisen Ristin nuorten turvataloon. Nuorten turvatalo teki Aaltosen mukaan erityisen vaikutuksen osallistujiin, ja nuorille suunnatut palvelut puhuttivat.
Aaltonen on työskennellyt aktiivisesti niin paikallisesti kuin kansainvälisellä tasolla asunnottomuuden torjunnassa. Apulaispormestarikautenaan hän vastasi asunnottomuudesta, ja tuolloin asunnottomuus saatiin Tampereella laskuun. Tällä hetkellä Aaltonen edustaa Euroopan alueiden komiteaa asunnottomuuden torjumista käsittelevän eurooppalaisen foorumin johtoryhmässä.
Suomi on Euroopassa harvinaisuus siinä, miten hyvin asunnottomuuden torjunnassa on onnistuttu. Muualla Euroopassa asunnottomien määrä on sen sijaan kasvanut peräti 70 prosenttia kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä Euroopassa on arviolta 700 000 ihmistä vailla asuntoa. Koronapandemian ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan arvellaan pahentaneen ongelmaa.
Keskeisiä tekijöitä Suomen onnistumisessa on useita. Poliittinen yhtenäisyys asiassa on ollut merkittävä edellytys onnistumiselle edullisten uusien asuntojen ja toimivan tukijärjestelmän lisäksi.
– Vahvana vaikuttajana tällä vuosituhannella, jolloin todellinen suunnanmuutos Suomessa on tapahtunut, on ollut poliittinen yksituumaisuus. Tämä jaettu näkemys asunnottomuuden vähentämisen merkityksestä on jaettu läpi poliittisen kentän ja kaikilla tasoilla. Asunnottomuutta on haluttu vähentää, Aaltonen toteaa puheenvuorossaan.
Suomen on oltava inspiraationa asunnottomuuden kitkemisessä
Suomen asunto ensin -toimintamalli saa kiitosta kansainvälisellä tasolla. Malli on asunnottomuustyötä ohjaava periaate, jonka mukaan asunto on ihmisoikeus ja oma koti lähtökohta elämän saamiseen kuntoon. Esimerkiksi päihdeongelma ei siis voi olla este asunnon saamiselle.
– Suomessa saavutetut tulokset ja toimintatavat eivät ole sellaisinaan siirrettävissä muihin Euroopan maihin. Monia niistä kuitenkin voidaan soveltaa myös muissa maissa niin valtiollisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla. Tärkeintä on kuitenkin tahto ja halu auttaa asunnottomia sekä vähentää asunnottomuutta. Tahto ja halu eivät katso paikkaa eivätkä aikaa, vaan toiminta asunnottomuuden vähentämiseksi on mahdollista kaikkialla, kun niin päätetään, Aaltonen tiivistää.
Asiantuntijat haluavat, että muualla Euroopassa otetaan mallia Suomen toiminnasta, jolla on systemaattisesti onnistuttu vähentämään asunnottomuutta. Euroopan asunnottomuustoimijoiden kattojärjestön johtaja Freek Spinnewijn peräänkuuluttaa, että Suomen pitää toimia inspiraationa muille maille, koska Suomessa on muun muassa asetettu selviä tavoitteita asunnottomuuden kitkemiseksi kokonaan. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat myös toimineet.
Paikalliset asiantuntijat tuovat esiin turvaverkkojen merkityksen. Asumistuella on Suomessa suuri asunnottomuutta ehkäisevä merkitys. Suomessa on myös ymmärretty, että edullista asumista täytyy olla tarjolla.
– Usein ilman asuntoa jäävät ovat hakeneet asuntoja onnistumatta sen saamisessa. Myös niiden, jotka ovat haavoittuvimmassa asemassa, on saatava asunto, Y-säätiön toimitusjohtaja Teija Ojankoski kertoo.
Y-säätiö on asunto ensin -periaatteeseen nojaava vuokranantaja, joka rakennuttaa ja vuokraa edullisia vuokra-asuntoja. Säätiöllä on vuokrattavana Y-asuntoja, jotka on suunnattu asunnottomille tai asunnottomuuden uhan alla oleville ihmisille, sekä kohtuuhintaisia M2-asuntoja. Y-asunnot menevät eniten tarvitsevalle.
Asunnottomuudella on monet eri kasvot
Asunnottomuus on ilmiönä laajentunut ja kattaa monet ihmisryhmät. Aaltonen ja Euroopan suurkaupunkien verkoston (Eurocities) virkailija Soléne Molard korostavat molemmat, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät täytyy huomioida asunnottomuuskysymyksessä.
Molard huomauttaa, että asunnottomien joukossa on paljon nuoria, naisia sekä vähemmistöjä, jotka tulisi huomioida. Aaltonen tuo esiin, että haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät voivat olla muita ryhmiä alttiimpia esimerkiksi väkivallalle ja hyväksikäytölle.
Berliiniä edustava vasemmistopoliitikko Gerry Woop näkee asunnottomuuden erityisesti isojen kaupunkien kasvavana ongelmana. Hänen mukaansa Berliinissä maahanmuuttajat ovat haavoittuvassa asemassa asunnottomuuden suhteen. Asunnottomuus on Saksassa monimutkainen ongelma, johon on haastavaa puuttua. Eri poliittisissa puolueissa ongelmaa lähestytään eri tavoin, minkä vuoksi yhteneväistä linjaa on vaikea muodostaa. Asunnoista on myös pulaa. Woop myös huomauttaa, että asunnottomuutta on erilaista, mikä tekee sen kitkemisestä monimuotoisen haasteen.
Suomen esimerkkiä on kuitenkin seurattu Saksassa ja asunto ensin -periaate on omaksuttu myös siellä. Paljon olisi kuitenkin vielä tehtävää ja monella vaikuttamisen tasolla. Tampereen vierailulta Woop kokee saaneensa paljon irti.
– Tutustumiskohteissa Tampereella odotukset kohtasivat todellisuuden. Sosiaalityöntekijöillä on raskas työnkuva ja perheväkivalta järkytti. Nämä ovat tärkeitä asioita ymmärtää. Asiantuntijapuheenvuoroissa on tullut myös paljon tärkeää asiaa ja kerrottavaa kollegoille. Yhteistyön merkitys ja vastuu paikallistasolla ovat kirkastuneet, hän kommentoi vierailua.