Artikkeli: Merkintöjä

29.9.2023 klo 11:20

Hämeenpuisto saa ehkä pyörätien, Pispalan suojelu taas esillä

Hämeenpuistoa aiotaan kunnostaa paremmin pyöräilyyn sopivaksi. Suunnitelmaa esitellään paikan päällä kaavakävelyllä 9.10. kello 16.30. (Kuva: Jouni Sirén)

Jouni SirénTiistain yhdyskuntalautakunnassa puhuttiin Hämeenpuistosta, Pispalasta, Kaukajärvestä ja Kurilankadusta. Niille kuuluu hyvää – paitsi ehkä Pispalalle.

Aloitetaan iloisista uutisista. Hämeenpuisto aiotaan kunnostaa. Historiallinen ilme aiotaan säilyttää, mutta pyöräilyn sujuvoittaminen vaatii uusia ratkaisuja, Hämeenpuisto on yksi pyöräilyn pääväyliä keskustassa, mutta nyt pyöräilijät polkevat jalankulkijoiden seassa yhdellä ainoalla puistokäytävällä. Lisäksi Hämeenpuistossa pidetään usein markkinoita, jolloin pyöräily ei ole mahdollista. Ratkaisuksi ehdotetaan pyöräväylää itäisen puolen puurivien väliin. Ajoväylän reunaan ei kuulemma pyöräväylää saa mahdutettua.

Meille vakuutettiin, että puiden väliin mahtuu 2,5–3 metriä leveä kaksisuuntainen pyörätie eikä sen rakentaminen vahingoita puita. Lisäksi samalla kohdalla kulkee kaukolämpöputki, joka pitäisi pyöräväylän sulana ainakin suuren osan talvea. Väylän pinta olisi kivituhkaa tai muuta vettä läpäisevää ja puistomaisemaan sopivaa ainetta.

Samalla Hämeenpuiston molemmin puolin kulkevia autoväyliä remontoitaisiin niin, että jalkakäytäviä levennetään ja bussipysäkkejä kohennetaan. Vaihtoehtoisessa suunnitelmassa pyöräily pysyisi puistokäytävällä.

Äkkiseltään pyöräväylä tuntuisi sopivan puiden väliin ja helpottaisi pyöräilyä Hämeenpuistossa, mutta kuulen mielelläni näkemyksiä.

Suojelu ja markkinat vastakkain Pispalassa

Vääntö Pispalan kakkosalueen suojeluasemakaavasta jatkuu taas. Kaksi vuotta sitten elokuussa yhdyskuntalautakunta päätti äänin 6–7, että alueelle sallitaan roisi lisärakentaminen myös niissä kohdissa, joissa kaavoitusarkkitehdit ja Museoviraston edustajat ovat arvioineet, että runsas lisärakentaminen pilaa kulttuurihistoriallisen maiseman. Sen jälkeen suojelukaava on ollut jumissa, koska viranhaltijat ja kaavoittamisen lainmukaisuutta valvovan ely-keskuksen mukaan niin raju lisärakentaminen olisi lain vastaista.

Kiista koskee kolmeakymmentäkolmea alueen reilusta 150 tontista. Nyt kaupunki on teettänyt konsulttiyhtiöllä selvityksen siitä, mitä ehdotettu lisärakentamisen määrä tarkoittaisi käytännössä. Tulos on se, että monissa kohtaa etenkin Rimminkadun ympäristössä ja niin sanotun Punaisen tukkitien korttelissa katunäkymät muuttuisivat täysin. Uutta rakennusoikeutta tulisi niin paljon, että lisärakentaminen peittäisi täysin historialliset suojeltavat rakennukset.

Museoviranomaiset eivät ole vielä ottaneet kantaa ehdotukseen. Toivon, että tolkku voittaa ja ainutlaatuista Pispalaa ei pilata lyhytnäköisillä päätöksillä, jotka jättäisivät Pispalan markkinoiden armoille. Vaikka tonttien nykyiset omistajat haluaisivatkin vaalia historiallista ympäristöä, tilanne muuttuu, jos tontti joskus päätyy rakennusliikkeen haltuun. Se rakentaa tontin niin täyteen kuin asemakaava sallii.

Järki voitti Kurilankadulla

Legendaksi nousseen Pyynikin Kurilankadun katusuunnitelma hyväksyttiin. Kokoomuksen vaatimia kahtakymmentäkolmea parkkipaikkaa ei saada mahdutettua historialliselle kadulle, vaan katu remontoidaan alkuperäisen suunnitelman mukaan. Lähialueille tulee kaksitoista uutta parkkipaikkaa. Toivottavasti veronmaksajille kalliiksi tullut show nyt loppuu.

Kauksu ja Annala saavat kehitysohjelman

Kaukajärven ja Annalan kehitysohjelma on alkanut hyvin ja jatkuu vuoteen 2025. Kaupunkiosaohjelmassa selvitetään asukkaiden mielipiteitä asuinalueestaan ja sen kehittämisestä.

Annala ja Kaukajärvi – eli Kauksu – ovat nuoruuteni kotiseutu ja monella tapaa hienoa seutua. Luonto on lähellä, ja varsinkin Kaukajärven rannat ja Haiharan kartanon ympäristö ovat aivan ainutlaatuisia. Toisaalta joissakin kohdissa rakennuskanta ja kaupunkikuva kaipaisivat piristystä. Tähän tarvitaan toimenpiteitä kaupungin puolelta.

Kauksulaisten kannattaa nyt osallistua ja kertoa kantansa. Tähän mennessä osallistuminen onkin ollut vilkasta.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *