Tampereen kaupunginvaltuusto näytti jälleen kerran taituruutensa tekojen ja sanojen ristiriidan luojana. Ohjelmissaan ja tavoitteissaan Tampere kertoo tavoittelevansa hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on hyväksytty pormestariohjelmassa ja tavoitetta on päätetty edistää Tampereen kaupungin Hiilineutraaleja tekoja -kehitysohjelmalla.
Maanantaisessa valtuuston kokouksessa päätökset hiilineutraalisuuden edistämisestä jäivät kuitenkin pelkiksi kirjaimiksi. Aloitteeseen annetussa vastauksessa katsotaan, ettei Tampere voi rajoittaa ilmastohaitallista mainontaa. Vastausta perustellaan ennen muuta ilmastohaitallisen mainonnan määrittelyn ongelmallisuudella.
Vasemmistoliiton Mitja Tapio esitti aloitteen palauttamista valmisteluun, sillä aloitevastauksessa luetellaan ainoastaan ilmastohaitallisen mainonnan rajoittamisen haasteita eikä lainkaan käsitellä niitä reunaehtoja, joiden puitteissa tämän toteuttaminen olisi mahdollista.
Mitja Tapio muistutti puheenvuorossaan, että vaikka ilmastonmuutosta ei ratkaista yksilöiden toimin, niin rakenteellisin ratkaisuin voidaan ohjata yksilöiden kulutusta ja muuta toimintaa. Mahdollistamalla ilmastohaitallisen mainonnan Tampereen kaupunki kannustaa kaupunkilaisia toimiin, joilla ei vähennetä hiilidioksidipäästöjä vaan kasvatetaan niitä. Tampereen tulisikin ottaa esimerkkiä muun muassa Amsterdamista, Lontoosta ja Pariisista, joissa ilmastohaitallista mainontaa on rajoitettu.
Milka Hanhela (vas.) kannatti Tapion palautusesitystä. Kannatuspuheenvuoronsa aluksi hän totesi suomalaisten kuluttavan yli neljä kertaa enemmän luonnonvaroja kuin mihin olisi aidosti varaa. Tarpeettoman kulutuksen karsiminen taas olisi Hanhelan mukaan helpointa, mukavinta ja pehmoisinta aloittaa lopettamalla haitalliseen kulutukseen kannustaminen.
– Tämän matalammalla roikkuvaa hedelmää ilmastotoimien edistämiseksi on äärimmäisen vaikea keksiä. Bonuksena tällä fossiilimainonnan rajoittamisella voisi olla se sivuvaikutus, että kulutusta saattaisi sitten ohjautua paikalliseen kestävään talouteen ja tuotteisiin, totesi Milka Hanhela.
Keskustelussa useissa, palautusta kannattaneissa puheenvuoroissa korostettiin, ettei ilmastohaitallisen mainonnan määrittely ole niin mahdotonta kuin aloitevastauksessa oli kuvattu ja siksi aloitevastaus olisi syytä valmistella uudelleen. Valtuuston enemmistö päätti kuitenkin äänin 38–27, kaksi tyhjää, jatkaa päätösten ja tekojen ristiriitaa.
Digitaalisista palveluista pitää voida kieltäytyä
Maanantain valtuustossa oli käsittelyssä myös toinen vasemmistoliiton valtuutetun aloite. Ulla-Leena Alpin aloitteen digisyrjäytymisen ehkäisystä oli allekirjoittanut Alpin lisäksi 28 valtuutettua.
Puheenvuorossaan Ulla-Leena Alppi muistutti, että merkittävä osa tamperelaisista ei käytä digitaalisia palveluita.
– Aivan tuoreiden Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 35 prosenttia yli 75-vuotiaista ei ole lainkaan käyttänyt internetiä. Iäkkäiden ihmisten lisäksi on paljon muita, jotka eri syistä tarvitsevat tukea siihen, että digitaalisuus voisi olla arjessa apuna, ei sitä hankaloittavana asiana, totesi Ulla-Leena Alppi.
Aloitevastauksen mukaan kaupungilla on tarjolla runsaasti digitaalisten palveluiden käyttötukea. Tukipalvelut ovat kuitenkin hajallaan, joten niin kokoaminen yhdelle sivustolle on yksi aloitteeseen annettu vastaustoimenpide.
Ulla-Leena Alppi muistutti Suomen vanhusasiavaltuutetun Päivi Topon digipalvelu-lausunnosta, jossa pidetään tärkeänä toisen puolesta asioinnin mahdollisuutta. Toisen puolesta asiointi edellyttää valtuutusta, jonka käytännöt vaihtelevat. Kaikilla ei kuitenkaan ole useimpien valtuutusten edellyttämää sähköistä tunnistautumista, joten valtuuttaminen pitäisikin mahdollistaa ilman sähköistä tunnistautumista.
Valtuustoaloitteeseen annetussa vastauksessa yhdytään vanhusasiamiehen lausuntoon, jossa myös ehdotetaan kansallista asiointikanavaa. Kanavan kautta vuoisi ilmoittaa ettei käytä lainkaan digitaalisia palveluita.
– Vanhusasiain valtuutetun ehdotukset ovat tärkeitä kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta senkin vuoksi, ettei yhteiskunnan digitalisaatio tulevaisuudessa vähene vaan lisääntyy. Molemmat ehdotukset vaativat kansallisen tason päätöksentekoa, mutta Tampere voisi olla aloitteellinen esimerkiksi kuusikkokuntiin päin edistääkseen vanhusasiavaltuutetun esiin tuomia ehdotuksia, tiivisti Ulla-Leena Alppi ja korosti, että palvelut pitää saada aina myös lähipalveluna.