Merkintöjä, Näkökulma, Tampere

JOUNI SIRÉN

20.1.2024 klo 09:26

Lentävänniemi kasvaa, Pohjois-Tampere ei

Kolme ihmistä keskustelee talvisessa maisemassa. Taustalla ostoskeskus.
Jouni Sirén raportoi yhdyskuntalautakunnan päätöksistä, kuten Lentävänniemen ostoskeskuksen uudesta kaavasta. Paikka on Sirenille tuttu, sillä vasemmistoliitolla on tapana tavata siellä tamperelaisia. (Kuva: Sinikka Torkkola)

Jouni SirénVuoden ensimmäisessä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa käsiteltiin Lentävänniemen keskustan uutta ilmettä ja pohdittiin, miten ratikka aikanaan kulkee Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksen poikki.

Lentävänniemen keskusta kasvaa. Tulevan ratikkareitin varrelle nykyisen ostoskeskuksen paikalle ja sen ympäristöön nousee kuusi 8-kerroksista ja yksi 12-kerroksinen  asuintalo ja yksikerroksinen liikerakennus. 1970-luvulla rakennettu ostoskeskus ja sen päädyssä oleva metsikkö saavat väistyä. Asuntoja tulee noin 450 uudelle lentävänniemeläiselle.

Uudisrakentaminen varmasti kohentaa ostoskeskuksen ympäristön vähän nuhjuista ilmettä. Toivoa vain sopii, ettei arkkitehtuurin osalta aseteta rimaa liian alas. Hiedanrannan tulevissa asuinkortteleissa on kiitettävän kunnianhimoiset tavoitteet kaupunkikuvan kannalta, ja saman linjan soisi jatkuvan Lentsussakin. Luvassa on ainakin rapattuja julkisivuja, joten tylyintä elementtilaatikkolinjaa ei ehkä ole tulossa. 

Havainnekuvat ovat hyvin ylimalkaisia, eikä talojen lopullista arkkitehtuuria ole vielä päätetty. Itselläni pisti silmään kadunvarsipuiden niukkuus. Hellekesät yleistyvät meilläkin, ja puut varjostaisivat ja viilentäisivät katutasoa ja alimpia asuinkerroksiakin. Samalla ne tietysti toisivat väriä katukuvaan. Toivottavasti vihreää vielä lisätään.

Rakennusten väriksi tulee todennäköisesti valkoinen. Se kyllä sopii alueen muuhun rakennuskantaan, mutta arkkitehdit (ja rakennusliikkeet) voisivat välillä kokeilla myös värikartan muita vaihtoehtoja. Tylsää valkoista, mustaa ja harmaata on Suomen kaupungeissa aika lailla kylliksi.

Ratikka tunnelissa Tampereen valtatien ali?

Kokouksessa käytiin myös alustavaa pohdintaa siitä, miten tuleva Pirkkalan ratikkareitti voisi kulkea Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Risteys on ruuhka-aikaan kaupungin vilkkaimpia. Mitään vaihtoehtoa ei ole vielä päätetty, ja uusiakin ratkaisuja voi vielä tulla. Palloteltavana on kuitenkin ollut kiinnostavia ajatuksia.

Esillä on ollut muun muassa ratikkakiskojen vieminen risteyksen ali tunnelissa tai yli siltaa pitkin. Tunneli tosin vaatisi pitkän kaukalon molemmille puolilleen, mikä kyllä muuttaisi Hatanpään valtatien näkymiä melkoisesti, eikä välttämättä hyvään suuntaan. 

Myös silta vaikuttaa aika massiiviselta ratkaisulta. Tosin esimerkiksi Berliinissä metro kulkee monissa paikoissa sillalla. Ratikkasilta voisi olla berliiniläisittäin urbaanisti rosoisen kotoinen, mutta siitä voisi myös tulla kolkon harmaa teräsbetonimöykky.

Ehkä paras ratkaisu kaikesta huolimatta olisi, että ratikka kulkee katutasossa. Se olisi myös yli 10 miljoonaa euroa halvempi ratkaisu kuin silta tai tunneli. Mutta katsotaan vielä, mitä muita vaihtoehtoja ilmaantuu. Kaikki on vielä avoinna.

Teisko ja Aitolahti eivät kasva muun Tampereen mukana

Kokouksessa myös esiteltiin oli raportti Pohjois-Tampereen kehityksestä. Aitolahdessa ja Teiskossa asukasluku on vähentynyt vuosina 2020–2023. Se on sikäli yllättävää, että Tampereen kuntapolitiikassa on tehty iso numero siitä, että Pohjois-Tampereella loma-asunnot pitää saada muuttaa vakinaisiksi asunnoiksi. Tavoite merkittiin jopa pormestariohjelmaan, ja kaupunki on toiminut sen mukaisesti.

Keskustelun kiivaudesta olisi voinut kuvitella, että Teiskoon ja Aitolahteen on suuntautumassa vilkas muuttoliike. Sellaista ei ole näkyvissä. Osasyy on tietysti se, että rakentaminen on suhdanteiden takia alamaissa, mutta toisaalta Tampereen kantakaupungin kasvua se ei ole estänyt. 

Ehkä tamperelaisia sittenkin kiehtoo enemmän urbaani ympäristö palveluineen. Tai sitten Teisko ja Aitolahti ovat hyviä nykyisellään.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Kommentteja: 1

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *