Sanoilla on väliä

Monet meistä ymmärtävät, mikä voima sanoilla voi olla. Sanojen käyttö sopivalla tavalla muuttaa ajatteluamme ja asenteitamme joko positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan. Sanoilla onkin valtava merkitys niin yhteiskunnallisessa keskustelussa kuin arkipäivän toimissa. Tässä muutama esimerkki siitä, miten sanoja käyttämällä muuttuu ja usein myös hämärtyy itse asia, josta puhumme.

Metsänhoito on usein viljelty termi, jota kuulee jatkuvasti mediassa. Metsänhoito terminä on kuitenkin hyvin ongelmallinen ja johtaa ajatukset harhapoluille. Kun puhutaan metsänhoidosta, kuulijassa syntyy ajatus, että jeeesss, tämän täytyy olla hyvä juttu. Kun puhutaan hoitamisesta, syntyy ymmärrys siitä, että asiat paranevat ja kehittyvät positiiviseen suuntaan. Tässä kohtaa kuitenkin puhe johtaa meidät harhaan.

Metsää ei tarvitse hoitaa

Metsänhoidosta puhuttaessa puhutaan vain siitä, että metsästä tulee loistava rahantekoväline. Metsää hoidetaan, jotta metsän omistaja tienaa mahdollisimman paljon rahaa, kun hän myy puuta metsä- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Se mikä muuttaisi ihmisten ajattelua metsänhoidosta todellisuuden äärelle, olisi ymmärrys siitä, että metsää ei tarvitse hoitaa.

Metsästä tulee pakostakin metsä ilman, että ihminen puuttuu sen kehitykseen. Metsä ei tarvitse ihmisen käden jälkeä tullakseen metsäksi. Tietenkin tässä on ajatuksena se, että metsiin suhtaudutaan toisin kuin bisneksen tekemisen välineenä. Se, mitä meidän tulisi metsiltämme vaatia, on se, että näemme ne tärkeinä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä ja ilmastonmuutoksen hidastajina, emmekä bisnesmahdollisuutena.

Kukaan ihminen ei ole laiton

Toinen termi, mistä kuulee mediasta usein puhuttavan ja johtaa ajatuksena harhaan, on laiton maahanmuuttaja. Tästä termistä on keskusteltu mediassa ja erityisesti vasemmiston kansanedustajien suusta on saanut toistuvasti kuulla, kuinka harhaanjohtava termi laiton maahanmuuttaja on. Perusajatuksena on, ettei kukaan ihminen ole laiton. Tuskin minkään maailman valtion lainsäädännössä on käsitettä laittomasta ihmisestä. Ihmisen teot voivat olla laittomia, mutta ihminen ei koskaan ole laiton.

Kun ihminen tulee maahan ilman hyväksyttäviä matkustusasiakirjoja, hän ei ole laiton maahanmuuttaja, vaan hän on paperiton ja mahdollisesti turvapaikanhakija. Laiton maahanmuuttaja on perussuomalaisten keksimän maahanmuuttovastaisen politiikan jargonia. Ikävää on se, että myös valtavirtamedia käyttää toisinaan tätä termiä. Tämä on varsin hyvä esimerkki siitä, miten sanojen käyttö muuttaa ihmisten asenteita ja ajattelua.

Toista ja perustele

Kolmas asia liittyy sanojen käytön tekniseen puoleen. Kun Petteri Orpon hallitus aloitti viime kesänä touhottamisensa, toistui jatkuvasti sanat siitä, kuinka Suomi on kriisissä ja velkaa ei saa ottaa ja kuinka Suomeen on saatu loistava hallitusohjelma. Silloin harvoin, kun valtavirtamedia viitsii haastaa pääministeri Orpoa, toistuu kuin papukaijan suusta Suomen taloudellinen velkakriisi ja upea hallitusohjelma. Tämä on tuttu keino puhelinmyyjien myyntivalttina. Kun kallista puhelinliittymää yritetään myydä, tulee mahdolliselle ostajalle toistaa liittymän hintaa niin usein kuin mahdollista ja tukea ostopäätöstä sillä, kuinka tärkeä tämä liittymä on juuri teille. Kalliskin liittymä alkaa lopulta tuntua kohtuuhintaiselta ja lopulta myyjä saa provikat.

Asian toistamisella saa ajan kanssa myytyä vaikka rekallisen hiekkaa Saharan autiomaahan. Ihmisen psykologiaan kuuluu, että hän alkaa uskoa asioita, joita toistetaan ja toistamisen ohessa perustellaan, miksi juuri tämä asia on äärettömän tärkeä. Kuten tiedämme, mitään pakkoa Suomessa ei ole toteuttaa politiikka, jota pääministeri Orpon hallitus ajaa. Kyse on valinnoista ja niiden läpiajamisesta kansalle.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton jäsen Kangasalta.