Terveisiä taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistain kokouksessa tehtiin oikeastaan historiaa. Siellä nytkähti eteenpäin Pispalan II-vaiheen suojelukaava, jonka kanssa on soudettu ja huovattu jo 15 vuotta. Tulos on hyvä kompromissi. Myös Lahdesjärven teollisuusalue on kehittymässä hyvään suuntaan.
Mennään suoraan Pispalaan. Lautakunta hyväksyi näytteille ehdotuksen Pispalan II-vaiheen asemakaavaksi. Näytteilläoloaikana kuntalaiset ja valvontaviranomaiset ja maakuntamuseo voivat kertoa näkemyksensä asemakaavaehdotuksesta. Tietojeni mukaan ainakin maakuntamuseo pitää ehdotusta hyväksyttävänä, joten itsekin kannatin asemakaavan viemistä eteenpäin.
Asemakaava koskee 140:tä tonttia noin 12 hehtaarin kokoisella alueella Ylä- ja Ala-Pispalassa. Alueen nykyinen asemakaava on vuodelta 1978. Siinä ei piitattu ainutlaatuisen rakennuskannan ja kaupunkikuvan suojelusta, vaan rakennusoikeutta säädettiin niin rutkasti, että ilmeisesti tavoitteena oli vanhan Pispalan tuhoaminen.
Sittemmin onneksi yleinen mielipide ja kaavoitusviranomaistenkin näkemykset ovat muuttuneet, ja nyt yritetään pelastaa se, mitä vanhasta Pispalasta on jäljellä. Käytännössä vuoden 1978 asemakaava ei ole ollut voimassa enää aikoihin, koska alueelle on saanut rakentaa vain poikkeusluvalla sitä aikana, kun uutta asemakaavaa on laadittu.
Pispalan suojelusta on käyty kovaa poliittista vääntöä. Välillä yhdyskuntalautakunnan niukka enemmistö jopa patisti kaavoitusviranomaiset tekemään kaavaversion, jonka tiedettiin olevan lain hengen ja kirjaimenkin vastainen. Se hanke onneksi tyssäsi.
Kärjistettynä asetelma on ollut se, että toisten mielestä tontinomistajien pitää saada rakentaa tonteilleen niin paljon kuin sielu sietää ja toisten mielestä Pispalaa pitää kohdella kulttuurihistoriallisena erityiskohteena, jonka ilmeen pitää säilyä.
Kiistassa jotkut suojelun vastustajat ovat esittäneet puhuvansa kaikkien pispalalaisten tontinomistajien puolesta. Asukasyhdistykset ovat olleet toista mieltä. Itsekin saamani palautteen perusteella hyvin moni on valinnut Pispalan kodikseen juuri sen ainutlaatuisen kaupunkikuvan vuoksi.
Rakentamisen rajoittamista ja suojelumääräyksiä kannatetaan, koska pelkona on, että jos jokin tontti päätyy esimerkiksi perikunnalta rakennusliikkeen haltuun, se rakennetaan niin täyteen kuin mahdollista naapureista ja kaupunkikuvasta piittaamatta. Surullisen iso osa vanhasta rakennuskannasta onkin jo hävitetty.
Nyt ehdotettu asemakaava suojelee arvokkaimmat rakennukset ja pihapiirit. Täydennysrakentamista sallitaan maltillisesti. Kaikkiaan alueelle voi tulla 25 uutta asuinrakennusta ja 22 piharakennusta. Suojeltavia asuin- ja piharakennuksia ja pihapiirejä on 107. Niitä on 68 tontilla.
Näytteilläoloaikana muun muassa kaavoituksen laillisuutta valvova ely-keskus ja maakuntamuseo kertovat vielä lopullisen kantansa asemakaavaehdotukseen. Sen jälkeen kaava palaa vielä yhdyskuntalautakunnan hyväksyttäväksi.
Puita teollisuustonteille
Lautakunta hyväksyi myös asemakaavan kolmelle korttelille Vuoreksen puistokadun varteen. Kortteleihin tulee toimitilat neljälle teollisuusyritykselle. Työpaikkoja tiloihin tulee 800–2700.
Alue on entuudestaan teollisuusaluetta, mutta tontit suunniteltiin uudestaan yritysten tarpeiden mukaan. Työpaikat ovat tietysti tervetulleita. Hyvää on sekin, että tonteille on tulossa hyvin myös viheralueita ja kadun varsille tulee puita. Näin saadaan paitsi viihtyisää työympäristöä myös hulevedet paremmin hallintaan.
Asemakaavassa varaudutaan myös raitiotiehen. Toivottavasti Vuorekseenkin tosiaan vielä päästään ratikalla. Siihen asti Lahdenjärvelle pääsee töihin bussilla numero 5.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.