Merkintöjä, Näkökulma, Tampere

JOUNI SIRÉN

22.3.2024 klo 08:00

Tuoko ratikka Linnainmaalle uimahallin?

Tampereen ratikka kuljettaa pian yhä kattavammin kaupungin alueella ja suunnitelmien mukaan myös Pirkkalaan. Se saattaa tuoda reippaastikin uusia mahdollisuuksia ja katukuvan muutoksia. (Kuva: Cai Melakoski)

Jouni SirénTerveisiä taas yhdyskuntalautakunnasta. Tiistaina käsiteltiin kantakaupungin yleiskaavaa, ratikan Linnainmaan-Pirkkalan linjaa ja uutta Kaupinlaakson aluetta. Enimmäkseen näyttää olevan hyvää tulossa.

Ratikan laajentaminen Linnainmaalle ja Pirkkalaan alkaa heti ensi vuoden alussa, jos kaikki menee hyvin eli suunnitelmat hyväksytään syksyllä Tampereen ja Pirkkalan kaupunginvaltuustoissa ja valtio antaa lupaamansa osan rahoituksesta.

Ratikka on iso edistysaskel. Bussiliikenteeseen verrattuna matkustusmukavuus paranee ja vuorovälit tihenevät. Silti ratikan rakentaminen myös muuttaa Hatanpään valtatien ja Nuolialantien näkymiä melkoisesti. Vanhat katupuut joudutaan kaatamaan lähes kaikki. Luvassa on onneksi mahdollisimman paljon uutta vihreää.

Ratikalla uimahalliin?

Linnainmaalle ratikka saattaa tuoda bonuksena uimahallin. Linnainmaan uimahallista on ollut puhetta vuosikymmeniä. Nyt näyttäisi siltä, että ensi vuosikymmenellä linnainmaalaisilla on oma halli. Kävijöitä olisi varmasti kauempaakin.

Uimahalli tulisi Heikkilänkadulle ratikkapysäkin viereen. Alustavien suunnitelmien mukaan pysäkki valmistuisi vuonna 2028 ja uimahalli 2030. Se saisi naapurikseen raitiotievarikon ja liityntäpysäköintilaitoksen ehkä vuonna 2040.

Linnainmaan ratikkavarikosta on tarkoitus tehdä arkkitehtonisestikin laadukas ”portti ratikkakaupunkiin” idästä tultaessa. Kuulostaa mahtipontiselta. Toivottavasti kunnianhimo säilyy myös toteutusvaiheessa. Havainnekuva ei lupaa pahinta mahdollista mutta ei järin erityistäkään.

Linnainmaan ratikkareitin varrelle on tulossa myös uusi asuinalue Kaupinlaakso Tampereen yliopistollisen sairaalan ja nykyisen golfkentän väliin. Alueen aikaisempi nimitys oli mystinen Medipark IV.

Suunnitelmissa on asuntoja 2 450 asukkaalle ja 545 työpaikkaa.  Asuinkorttelit on sijoitettu keskelle metsikköjä, jotka on tarkoitus jättää mahdollisimman luonnontilaiseksi. Suunnitteilla on siis eräänlainen moderni metsälähiö ratikan varrelle. Sellaisellekin on tarvetta.

Viitesuunnitelmat ja rakennusmääräykset lupaavat kohtuullisen hyvää: julkisivujen pitää olla puuta, tiiltä tai rapattuja. Toivottavasti tästä pidetään kiinni, kun rakentaminen alkaa.

Nykyisen Tenniskeskuksen naapuriin on tulossa urheiluhalli. Toivottavasti alueelle saadaan myös muita palveluja, esimerkiksi kauppa.

Eteläpuiston asema sai lisävahvistusta

Pisin keskustelu käytiin kantakaupungin vaiheyleiskaavassa. Siinä määrätään eri alueiden yleiset periaatteet, joiden mukaan sitten laaditaan tarkemmat asemakaavat.

Yleiskaavaehdotus oli enimmäkseen varsin hyvä. Siinä on uusia ja kehitettäviä uimapaikkoja ja pienvenesatamia eri puolella kaupunkia, kaupunkivihreää kehitetään lähes kaikkialla, missä sitä nyt on niukasti, ja ekologisia yhteyksiä ja virkistysyhteyksiä (eli katuja, joilla on katupuita ja muuta kasvillisuutta) lisätään.

Ongelmiakin ehdotuksessa kuitenkin oli. Taysin alue oli merkitty arvokkaan kulttuuriympäristön kohteeksi. Merkintä juontuu todennäköisesti vanhasta keskussairaalan B-rakennuksesta, joka aikoinaan oli arkkitehtonisesti merkittävä.

Sittemmin rakennus on päässyt tai päästetty todella huonoon kuntoon. Lisäksi sen ympäristö on vuosien mittaan niin tehokkaasti pilattu surullisen ankealla betonilaatikkotiheiköllä, että merkintä ei enää valitettavasti pidä paikkaansa.

Alueen merkitseminen arvokkaan kulttuuriympäristön kohteeksi voisi vaikeuttaa Taysin uuden sairaalan rakentamista. Siksi kannatin esitystä, että merkintää harkitaan uudestaan.

Kannatin myös esitystä, että Eteläpuiston kohtaa kaavakartalla tarkennetaan niin, että kenellekään ei jää epäilystä siitä, että aluetta kehitetään puistona. Näinhän on jo asemakaavaohjelmassa päätetty.

Sen sijaan en kannattanut ehdotuksia, joilla minun nähdäkseni pyrittiin vähentämään puiden ja muun kasvillisuuden määrää kaupungissa ja heikentämään joukkoliikenteen asemaa. Tämä on minun tulkintani. Ehdotukset oli muotoiltu hyvin moniselitteisesti, eikä niitä kokouksessa tarkennettu. Ehdotukset tulivat kokoomuksesta.

Kirjoittaja on vasemmistoliiton 1. varavaltuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen TampereeltaTällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.

III

Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon.

Lisää aiheesta muualla verkossa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *