Vappupuheissa ympäri Pirkanmaata näytettiin ovea Orpon oikeistohallitukselle ja kurjistamisen politiikalle, vaadittiin rauhaa Ukrainaan ja Gazaan sekä kerättiin tahtoa muuttaa politiikan suuntaa kesäkuun eurovaaleissa.
Tampereen Keskustorin vappujuhlassa aplodit keskeyttivät vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin puheen useasti. Yleisö oli ilmeisen samaa mieltä oikeistohallituksen kansalaisten elämää ja Suomen tulevaisuutta rapauttavasta politiikasta kuin Andersson.
– Samaan aikaan kun leikkaukset rokottavat pienituloisia historiallisen kovaa, hyvin toimeentulevat ja pääomatuloilla elävät suomalaiset saavat nauttia uusista hulppeista verohuojennuksista. Työttömät, sairaat, pienipalkkaiset, pienituloiset lapsiperheet, eläkeläiset sekä pien- ja yksinyrittäjät saavat sen sijaan korotettuja veroja ja rajusti heikennettyjä etuuksia. Kansalaisuuden saantia aiotaan vaikeuttaa, ja joiltakin maahan muuttaneilta aiotaan kokonaan viedä oikeus tehdä työtä, kuvasi Li Andersson Orpon hallituksen politiikkaa, joka on Suomen sodanjälkeisen historian oikeistolaisinta.
Andersson muistutti, etteivät leikkaukset koske koko yhteiskuntaa. Samaan aikaan kun yritystukien maksatukset jatkuvat entiseen tahtiin ja turkistarhoille maksetaan kymmenien miljoonien eurojen tuet, kulttuurin rahoituksesta on katoamassa yli sata miljoonaa ja kirjojen veroja korotetaan. Samaan aikaan kun yksityisille terveysfirmoille lapioidaan puoli miljardia lisää rahaa, ajetaan julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita rahapulan vuoksi alas ympäri maata.
Hallitus pitkittää talouden taantumaa
Sastamalassa puhunut vasemmistoliiton puoluesihteeri Anna Mäkipää kyseenalaisti Orpon hallituksen talouspolitiikan ja sastamalalaisen ministerin Arto Satosen toimet.
– Pääministeri Petteri Orpo sanoo, että työllisyystoimilla Suomen talous paranee. Sastamalan oma ministeri Satonen on pantu näitä toimia toteuttamaan. On vaikea nähdä, miten lapsikorotusten poistaminen työttömyysturvasta lisää työllisyyttä. On vaikea nähdä, miten työttömyysturvan suojaosan poistaminen lisää työllisyyttä. On vaikea nähdä, miten lakko-oikeuden rajaaminen ja työehtojen sanelu lisää työllisyyttä. On vaikea nähdä, miten ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi lisää työllisyyttä, tiivisti Anna Mäkipää
Valkeakoskella ja Kyröskoskella puhunut alue- ja kaupunginvaltuutettu sekä eurovaaliehdokas Mikko Aaltonen (vas.) korosti, etteivät hallituksen toimet edistä talouden nousua vaan leikkauspolitiikalla pitkitetään talouden taantumaa.
– Orpon hallituksen vain ideologiaan nojaava leikkauspolitiikka uhkaa Suomen talouskasvua ja tulevaisuutta. On todellinen uhka, että 90-luvun laman virheet toistetaan, eli ne samat virheet, jotka jo kerran toistettiin finanssikriisin jälkeen. Kohti Eurovaaleja ja käännettä parempaan, tiivisti Mikko Aaltonen.
Kangasalla puhunut eurovaaliehdokas Lauri Lindén (vas.) suomi hallituksen työelämäheikennyksiä.
– Harvinaisen häikäilemätön ideologisuus työntekijöiden aseman murentamiseen tähtäävässä kampanjassa on pysäyttänyt valtaosan suomalaisista. Ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuus. Lakko-oikeuden rajaaminen. Irtisanomisten helpottaminen. Paikallisen sopimisen helpottaminen. Yhdelläkään näistä hallituksen työelämäheikennyksistä ei ole todennettuja työllisyysvaikutuksia, kuvasi Lauri Lindén.
Muutetaan politiikan suunta yhdessä tekemällä
– Suomalaisen politiikan suunnan muutos on välttämätön. Ja se tulee tapahtumaan. Me olemme täällä tänään sen muutoksen takia, tekemässä sitä, yhdessä, tiivisti Li Andersson.
Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mitja Tapio totesi puolestaan puheessaan Pispalan vappujuhlassa jokaisen valppautta tarvittavan nyt, kun hallitus pistää hyvinvointivaltiota palasiksi ja valtio kääntää kansalaisille selkänsä.
– En peräänkuuluta hyväntekeväisyyttä. Yhteiskunnan rakenteita ei voi eikä pidä korvata almujen jakelemisella. Sen sijaan peräänkuulutan solidaarisuutta: ajatusta siitä, että kun me ihmiset löydämme toisemme, löydämme myös keinoja rakentaa hieman helpompaa, parempaa ja reilumpaa elämää myös pimeimpinä aikoina, tiivisti Mitja Tapio.
Myös Anna Mäkipää kutsui kansalaisia toimintaan, liittymään yhteiseen taisteluun oikeudenmukaisemman ja inhimillisemmän maailman puolesta.
– Nyt jos koskaan, on aika vahvistaa rivejä: äänestää vaaleissa, liittyä ammattiliittoon, liittyä puolueeseen ja muistuttaa toisiamme siitä voimasta, joka syntyy yhdessä tekemisestä. Meitä on monta ja yhdessä olemme vahvoja, totesi Anna Mäkipää.
Eurovaaleissa äänestetään ilmastopolitiikasta
– Meillä ei ole varaa odotella ilmastonmuutokseen reagoinnissa. Se on todellisuutta ja uhkaa jo nyt muun muassa ruuantuotantoa monilla alueilla. Talouskuri ja vihreiden investointien viivyttäminen tarkoittaa myös suurten vihreän siirtymän investointien valumista Euroopan ulkopuolelle. Yhdysvaltoja ja Kiinaa ei ideologinen talouskuri rajoita ja teollisuus hakeutuu sinne, missä toimintaedellytykset ovat parhaat, kuvasi Mikko Aaltonen eurooppalaisen talouskuripolitiikka vaikutuksia ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Kesäkuun eurovaalit merkitys politiikan käänteen paikkana nousi esiin useissa vappupuheissa.
– Kesäkuun europarlamenttivaaleissa äänestetään myös reilumman työelämän ja työntekijöiden aseman vahvistamisen puolesta. Meillä ei ole varaa siihen, että tämä työ pysähtyy oikeiston nousun vuoksi, totesi Andersson, joka puhui myös Nokian vappujuhlassa.
Andersson vaati puheessaan EU-tason toimia, joilla turvataan jokaisen työntekijän oikeus kollektiiviseen neuvotteluun ja lakkoiluun. Hän vaati joukkokanneoikeuden turvaamista, jotta kaikilla EU:n ammattiliitoilla olisi mahdollisuus puolustaa heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asemaa.
Rauhan ja vapaan Palestiinan puolesta
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Israelin sotatoimet Gazassa saivat useat vappupuhujat vaatimaan enemmän työtä rauhan puolesta. Puhujat kritisoivat Orpon hallituksen päätöstä lakkauttaa rauhanjärjestöjen avustukset.
– Rauhanliike on vaiennettu Venäjällä, Valkovenäjällä ja Unkarissa. Suomi on valitettavasti liittynyt näiden maiden ryhmään. Myös Suomen hallitus on päättänyt, että rauhantyön valtionavustukset lakkautetaan, totesi Viialan Kitulassa punaisten muistomerkillä puhunut Akaan kaupunginhallituksen jäsen Marjatta Kivi (vas.). Kivi korosti, että rauha on edellytys ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumiselle.
– Euroopassa käydään jälleen sotaa. Venäjä on jatkanut raakalaismaista sotaa Ukrainassa vuosia. Siviilien koteja tuhotaan ja heidät ajetaan pois asuinpaikoiltaan. Lähi-Idässä Israel tuhoaa palestiinalaisalueilla kaikki tieltään ja ajaa palestiinalaiset kodeistaan ja estää sen, että heille saadaan edes välttämätöntä humanitaarista apua perille. Venäjä ja Israel eivät piittaa ihmisten kärsimyksistä tai menetyksistä, totesi Marjatta Kivi muistuttaen, että sodissa suurimpina kärsijöinä ovat perheet, lapset ja vanhukset.
– Rauhantyötä tarvitaan kovemmin kuin aikoihin, mutta työ rauhan puolesta ei voi olla vain työtä aseita vastaan. Rauhantyön on oltava työtä vapauden puolesta. Sodan poissaolo takaa turvaa vain tiettyyn pisteeseen asti, mutta pysyvä rauha vaatii vapautta. Ei riitä, että Israel pysäyttää sotatoimet Gazassa, vaan Palestiinan kansa ansaitsee vapautensa Israelin sortojärjestelmän ikeestä. Eikä riitä, että Venäjä vetäytyy Ukrainasta, vaan Venäjän autoritaarisen hallinnon on kaaduttava, jotta ihmiset Venäjällä ja sen lähialueilla saavat vapautensa, vaati Mitja Tapio.
Hämeenkyrössä puhunut Jussi Niinenmaa käänsi puheessaan katseet rauhantyöhön ja työväenliikkeessa vaienneeseen keskusteluun asevelvollisuuden lakkauttamisesta ja pasifismista.
– Kuitenkin jokaisessa sodassa juuri työväenluokka on ollut pahin kärsijä. Militarismista hyötyy vain ja ainoastaan kapitalistinen aseteollisuus, tiivisti Jussi Niinenmaa.
Sisällissodan julmuuksista vaietaan yhä
Useilla pirkanmaalaisilla paikkakunnilla vapun vietto alkoi kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Puheissa esiin nousivat työväenliikkeen historiallinen merkitys demokratian ja hyvinvointivaltion rakentajana sekä kansalaisvapauksien ja työntekijöiden oikeuksien turvaajana.
– Työväenliike sai neuvotteluaseman pitkällisen tavoittelun jälkeen. Se, että meidän puoli hävisi maailmansodassa vasta toi mahdollisuuden oikeasti neuvotella vaikkapa työsuhteen ehdoista Nyt noita oikeuksia ollaan ankaralla kädellä rajoittamassa. Niiden oikeuksien rajoittamisesta kärsivät ensin ja pahimmin kaikkein huono-osaisimmat, totesi Jussi Niinenmaa.
Kitulassa, Akaan Viialassa puhunut Marjatta Kivi muistutti, etteivät nykytutkimukset puolla näkemystä, jonka mukaan sisällissodan aikaiset ja jälkeiset teloitukset sekä muut väkivallanteot olisivat suurimmalta osaltaan olleet yksittäisiä kostotoimia.
Tampereen kaupunginvaltuuston ja Pirkanmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu Sinikka Torkkola (vas.) muistutti, että vaikka sisällissodasta on jo kauan, niin yhä edelleen on monia kiviä kääntämättä. Hänen mukaansa yksi näistä kivistä on punaisten perheiden lasten kohtalo. Sinikka Torkkola esitti puheessaan, että Suomen valtio pyytää anteeksi punaisten perheiden lapsilta, jotka väkisin erotettiin perheistään.
– Olisiko nyt aika tunnistaa ja tunnustaa Suomen valtion toiminta, jonka seurauksena sadat, jopa tuhannet lapset erotettiin väkipakolla perheistään? Olisiko nyt aika tunnistaa sisällissodan jälkeisen lastensuojelun väkivaltaiset puolet ja tunnustaa valtiollinen väkivalta ja punaisten lasten erottaminen väkisin perheistään, kysyi Torkkola.
– Vaikka perheistään pakkoerotetut lapset eivät ole anteeksipyyntöä kuulemassa, monet meistä heidän jälkeläisistään ovat. Sisällissodan muistot elävät yhä ja ovat osa kymmenien tuhansien suomalaisten sukujen ja perheiden menneitä muistoja. Meille, näiden perheiden ja sukujen jäsenille on yhä tärkeää tietää, mitä oikein tapahtui ja ennen kaikkea kuulla, että kaikki tehty ei ollut oikein eikä kohtuullista, totesi Sinikka Torkkola.