Vastapainon julkaisema, Sauli Havun ja Danika Harjun suomentama ja Nancy Fraserin kirjoittama Kannibaalikapitalismi on todella ajankohtainen teos. Se käsittelee kaikkia niitä aiheita, joista maailman ja yhteiskuntamme menosta huolestuneet ihmiset puhuvat ja joista iltauutiset saavat teemansa
Kirjassa käsitellään talouden lisäksi rasismia ja rodullistamista, hoivataloutta ja näkymätöntä naisen työtä, ympäristökriisejä ja demokratian kutistumista.
Kannibaalikapitalismi kuulostaa kirjan nimenä kamalalta, mutta kun Fraser selventää käsitteen syntyä, se tuntuu olevan kohdallaan. Nykyisen kapitalismin piirteenä on se, että se syö omia ennakkoehtojaan, nakertaa siis omia oksiaan himossaan kasvaa, olla tehokas ja saada valtaa.
Nancy Fraserin kirjassa kuvataan muun muassa sitä, kuinka pääomalle luonteisen kasvulogiikan myötä kapitalismi on välttämättä tuhoisa luonnolle.
Fraser kirjoittaa monimuotoisen kriisin synnyttäneen uudenlaisia yhteenliittymiä ja yhteiskunnallisen konfliktin kielioppeja. Merkittävässä roolissa ovat luonnosta, sosiaalisesta uusintamisesta, pakkoluovutuksesta ja julkisesta vallasta käydyt kamppailut, jotka ovat yhteydessä moniin eriarvoisuuden akseleihin, kuten kansallisuuteen, rotuun, etnisyyteen, uskontoon, seksuaalisuuteen ja luokkaan.
Fraserin mukaan nykyjärjestelmä tuhoaa planeettaamme ja tekee tyhjäksi pyrkimykset vapaaseen, demokraattiseen ja hyvään elämään. Kirjan alaotsikkona on ”Miten päästä eroon järjestelmästä, joka syö demokratian, hyvinvoinnin ja maapallon”. Tässä yhteydessä Fraser puhuu kapitalisminvastaisesta yliympäristöllisestä ekopolitiikasta, joka pystyisi taistelemaan ilmastomuutosta vastaan. Erilaisten aktiivisten liikkeiden täytyy kommunikoida, löytää yhteiset tavoitteet ja käydä toimeen.