Vähän viivästyneet terveiset yhdyskuntalautakunnasta. Tiistain kokouksessa oli esillä muun muassa Iidesjärven puisto, Lentävänniemen täydennysrakentaminen, Tampereen teatterin laajennus ja Ruotulan tornit.
Iidesjärven eteläpuolelle Nekalantien ja rannan väliin on suunniteltu milloin toimintapuistoa, milloin kirsikkapuumetsikköä. Asukasaktiivit ja luonnonsuojeluväki eivät ole noista hankkeista pitäneet.
Nyt ainakin suureellisimmista toimintavisioista on luovuttu ja Iidesjärven rantaa kaavaillaan luontopuistoksi ja suojelualueeksi. Suunnitelmassa on lasten leikkipaikka, ”luontoteemainen liikuntapaikka” ja koirapuisto Nekalantien varressa, mutta muuten valtaosa alueesta säilyisi nykyisellään. Uutta olisi myös esteetön lintutorni. Olemassa olevat niityt, metsiköt ja viljelypalstat jäisivät ennalleen. Linnusto ja muut luontoarvot luvataan ottaa huomioon.
Vanhan kaatopaikan kohdalle tuotaisiin uusia maakerroksia estämään sadevesien valumista Iidesjärveen. Paikalle tulisi niittyjä ja nurmea, kumpareita ja puita.
Suunnitelma näyttää minusta ensisilmäykseltä hyvältä, mutta kuulen kernaasti näkökulmia.
Järven Muotialan puoleinen itäpää olisi suojelualuetta, mikä on tietysti hienoa. Kuten sekin, että Ahlmannin lehmät voivat jatkaa laiduntamistaan kesäisin Iidesjärven rannalla.
Säilyykö Lentävänniemi metsälähiönä?
Lentävänniemeen pääsee pian ratikalla, ja se on yksi alueista, joihin kaavaillaan lisää asuntorakentamista, kun Tampere kasvaa. Myös jotkin taloyhtiöt ovat halukkaita rahoittamaan lisärakentamisella isoja remonttejaan.
Asukkaat ovat kuitenkin huolissaan asuinalueensa muodonmuutoksesta. He ovat koonneet 760 allekirjoitusta adressiin, jolla vaaditaan malttia lisärakentamiseen ja alueen ilmeen säilyttämistä. Huoli on ymmärrettävää. Joidenkin suunnitelmien mukaan asukasmäärä lähes tuplaantuisi, ja moni pelkää, että tonttimaa haetaan metsiköistä, jotka monen mielestä ovat alueen parasta antia.
Täydennysrakentamisesta on tehty kolme vaihtoehtoista mallia, joissa uusia asukkaita tulisi 560–840. Omasta mielestäni luontoarvojen ja viihtyisyyden kannalta parasta olisi hillitty lisärakentaminen osalle nykyisistä parkkipaikoista. Pitäisi myös selvittää lisäkerrosten rakentaminen nykyisiin taloihin, vaikka rakennusliikkeet eivät siitä heti innostuisikaan.
Suurin osa suunnitelluista uusista taloista on 6–8-kerroksisia. Tosin vanhan ostoskeskuksen ympärille olisi tulossa myös yksi 12-kerroksinen torni.
Ongelmaksi saattaa taas kerran muodostua parkkipaikkapakko. Vaikka alue on ratikkareitin varrella, kaupunki vaatii rakentamaan kalliita parkkitaloja tai -luolia parkkinormin mukaisesti.
Kuulen mielelläni lielahtelaisten näkemyksiä siitä, miten aluetta pitäisi kehittää.
Tampereen teatteriin modernin lisäosa
Tampereen teatteri Keskustorin laidalla saa uuden lisäsiiven. Aloite on tullut teatteriväeltä, joka tarvitsee lisää tilaa. Uuden lisäosan ulkonäkö on omaan silmääni turhankin ilmeetön, mutta lopullinen toteutus voi vielä muuttua. Ratkaisu etsitään yhdessä maakuntamuseon kanssa, mikä on tietysti hyvä, kun kyseessä on näin keskeinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.
Ruotulaan lisää betonia
Ruotulan tornien naapuriin tulee kolme uutta 7-kerroksista asuintaloa. Ruotulan tornit ovat viiden 6-kerroksisen talon ryhmä, joka rakennettiin 1963–1966. Ruotula on määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön alueeksi.
Olemassa olevat tornit muutama vuosi sitten kunnostettu, ja niiden julkisivut on rapattu. Silti asemakaava määrää, että uusien talojen julkisivu pitää tehdä betonista. Se on hämmentävää, kun kaavassa muuten todetaan, että rakentamisessa tulee huomioida ”aiemmin käytetyt periaatteet”.
Harmaata betonia on minusta meillä jo kylliksi. Esitin määräyksen muuttamista niin, että uusissa taloissa on sama julkisivumateriaali kuin nykyisissä. Hävisin äänin 9–4.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton valtuutettu ja rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaavan yhdyskuntalautakunnan jäsen Tampereelta. Tällä palstalla hän kertoo kuulumisia lautakunnan kokouksista.
III
Merkintöjä-sarja kokoaa yhteen vasemmistoliiton pirkanmaalaisten luottamushenkilöiden näkökulmia politiikkaan ja päätöksentekoon