Pirkanmaan hyvinvointialue piti lokakuussa tiedotustilaisuuden koskien Pohjois-Pirkanmaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Olin ällistynyt. Pirha aikoo yhdenmukaistaa alueemme ulkoistamalla palvelut. Mänttä-Vilppulan, Juupajoen Mäntänvuoren Terveys Oy sekä Parkanon ja Kihniön Kolmostien Terveys Oy palvelut on järjestänyt Pihlajalinna. Virtain Keiturin Sote Oy, johon Ruovesi kuuluu, ajetaan alas.
Pirhan talousarvio on 2,7 miljardia, josta 1,5 miljardia on ulkoistettuja ostopalveluita. Yhtälö, jossa Pirha aikoo karsia ostopalveluita tulevaisuudessa ja nyt kuitenkin iso alue kilpailutetaan, ei kuulosta mairittelevalta. Konsernipalvelujohtaja Juhani Sadin mukaan Pirha ei ainakaan aluksi ole mukana kilpailutuksessa mukana. Hän kertoi tiedotustilaisuudessa, suunnitelmaa katsottavan kustannusnäkökulmasta.
Hälytyskellot alkoivat heti soimaan, luettuani sanan ”kustannusnäkökulma”. Yleensä kustannuksista puhuminen ja toteuttaminen ei ole tiennyt hyvää henkilöstölle ja palveluiden tarvitsijoille. Kilpailutus miljoonista taas tarkoittaa ankaraa vääntöä. On varmaa, kuka sitten palvelut tuottaa, kustannusten kiristysruuvia väännetään mahdollisimman tiukalle.
Aikanaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta perustettaessa uumoiltiin sen olevan kunnille elinvoiman kannalta hyväksi. On totta, että hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kunnille ensiarvoisen tärkeitä, uusien asukkaiden ja yritysten houkuttelevuuden näkökulmasta. Hyvinvointialueiden uudistuksessa, elinvoima näkökulma on tähän asti tyystin sivuutettu.
Maanantaina 28.10 kokoontui aluehallitus. Hieman lisäaikaa tuli alueen kehittämiselle.
Pohjois-Pirkanmaan alueen suunnitelmassa on edelleen tarkastella sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamista yhtenä kokonaisuutena. Parkanon ja Kihniön Pihlajalinnan/ Kolmostien Terveys Oy:n sopimus sanotaan irti.
Viranhaltijat valmistelevat kolme erilaista vaihtoehtoista mallia palvelutuotannon uudistamiseksi. Poliittiseen päätöksentekoon vaihtoehdot tulevat joulukuussa. Yllättäen Pirhan mukanaoloa kilpailutuksessa ei kokonaan suljettu pois. Itse pitäisin parhaana vaihtoehtona julkisen sektorin (Pirhan) tuottavan palvelumme.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Hieman tuli jatkoaikaa. Ehtivätkö viranhaltijat tutustua perin pohjin alueemme tilanteeseen ja saadaanko aikaan yhdenvertaiset palvelut alueellemme? Aikovatko todella paneutua ja jalkautua, nähdäkseen ja kokeakseen Pohjois-Pirkanmaan kokonaisuutena? Onko lääkäri- ja hoitajapula todellista, vai luoko epätietoisuus epävarmuutta hakeutua hoiva-alalle? Työntekijöiden ja asiakkaiden tai potilaiden rasituksia paikkakunnilta siirrellessä toiseen huomioida tarkkaan. Työuupumusta on jo nyt ihan liikaa. Haluaisin kunnilta painavaa viestiä, että terveysasemat tulee säilyttää ja näin kuormitusta vähentää esimerkiksi Virroilla ja Parkanossa.
Jos ja kun Pohjois-Pirkanmaan suunnitelmasta päätetään, pitäisi työryhmään saada ehdottomasti mukaan alueen hoitoalan luottamushenkilöt mukaan. Samoin myös kuntien edustajia täytyisi olla edustettuina, vaikka se kuinka Pirhan näkökulmasta olisikin ”myrkkyä”.
Alueen kuntien on myös lyötävä ystävyyden kättä. Nyt yhdenkään kunnan ei pidä alkaa sooloilla. Yhteisvoimin voimme saada parhaat mahdolliset palvelut. On yhdessä kartoitettava eri mahdollisuuksia palveluiden laajassa kokonaisuudessa. Sen pohjalta on hyvä lähteä liikkeelle.
Nyt oikeasti hihat heilumaan, yhdistykset, järjestöt ja hyvät kuntalaiset, on aika aktivoitua ottaa kantaa, tehdä ehdotuksia. Kyse on meidän palveluistamme ja kuntien olemassaolosta.
Kirjoittaja on Pirkanmaan hyvinvointialueen vähän palveluja käyttävien valiokunnan varajäsen (vas.) sekä vasemmistoliiton aluevaaliehdokas.