Virtain kaupungissa on tehty viime vuosina isoja elinvoimapäätöksiä, joiden tarkoituksena on ollut lisätä kaupungin vetovoimaisuutta. Päätökset eivät ole olleet halpoja, kuten vauvaraha tai ilmainen varhaiskasvatus kaikille. Niiden tärkeimpänä ajatuksena on ollut luoda mahdollisuus ihmisille muuttaa pienemmälle paikkakunnalle esimerkiksi töiden perässä ja tuoda perheensä mukanaan.
Virtain kaupunki maksaa vauvarahaa Virroilla syntyneille vauvoille 500 euroa vuodessa kahdeksan vuoden ajan eli yhteensä 4 000 euroa. Kaupunkiin muuttavat uudet työntekijät saavan asumisen tukea vuokra-asuntoon. Lisäksi kaupunki maksaa uuden työntekijän vuokrasta kuuden kuukauden ajan 50 prosenttia. Päätökset ovat olleet rohkeita askelia siihen suuntaan, että tämänhetkisestä vaikeasta tilanteesta selvittäisiin.
Samaan aikaan joudumme myös painimaan samojen ongelmien parissa kuin isommatkin kaupungit: lapsimäärä vähenee, taloustilanne on yleisesti heikko ja valtion tekemät päätökset huonontavat edelleen taloudellista sekä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta kokonaisuutena. Lapsimäärän väheneminen ajaa kunnan tiivistämään verkostoaan siltä osin kuin se on järkevää ja talouden tilanne miettimään entistä tarkemmin, mihin rahoja voidaan jatkossa käyttää.
Kouluverkko supistuu lapsimäärän vähentyessä
Sivukoulujen osalta Virtain kaupungilla on onneksi ollut pitkään selkeä linja, jossa koulun oppilasmäärän tippuessa pysyvästi alle kahteenkymmeneen (myös esioppilaat lasketaan) alkaa koulun tilanteen selvitys. Käytännössä selvitys tarkoittaa koulun sulkemisen valmistelua. Pienten koulujen sulkemista on perusteltu pääsääntöisesti oppimisen laadulla, sillä yhdistelmäluokkien opettaminen on haastavaa, eikä lapsella välttämättä ole lainkaan oman ikäluokan kaveria.
Tuulivoimaa vai ei
Virroilla painitaan myös tuulivoimakysymysten kanssa. Virrat on pinta-alaltaan suuri, mutta vakituisia asukkaita on vain noin 6200. Samaan aikaan ei alueelta kuitenkaan löydy kovinkaan paljon sellaisia paikkoja, joissa tuulivoima ei tulisi lähelle asutusta. Virrat on asettanut omaksi periaatteekseen, ettei tuulivoimaa saa olla 1,5 kilometriä lähempänä asutuksesta. Käytännössä alueelle kaavailtuja tuulivoimaloita ei ole vielä olemassakaan, ja niiden korkeudeksi ehdotetaan jo yli 300 metriä. Tällaisten tuulivoimaloiden haittoja ei pystytä nykyisillä selvityksillä täysin varmentamaan, koska kokemusta niiden aiheuttamista haitoista ei ole.
Ymmärrän että, tarvitsemme erilaisia energiantuotanto muotoja. Ja vaikka tuulivoima luokitellaan uusiutuvaksi energiaksi, on se silti energiateollisuuden muoto, jolla on hyötyjä sekä haittoja. Emme voi vähätellä tuulivoiman rakentamisesta esimerkiksi aiheutuvia ympäristöhaittoja. Siksi tuulivoimaloiden kaavoja arvioitaessa pitää niiden aiheuttamia hyötyjä sekä haittoja punnita tarkkaan. Esimerkiksi lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife on, arvoinut tuulivoimalan aiheuttavan haittaa suurikokoisille uhanalaisille petolinnuille ja erityisesti niiden pesimäpaikoille. Jopa Vattenfall on sivuillaan kertonut tuulivoiman haitoiksi ympäristö-, näkö- ja äänihaitat. Virroilla tuulivoimala alueet sijoitetaan myös lähelle tärkeitä luontokohteita.
Tuulivoimakysymyksestä haasteellisen tekee myös se, että nykyinen hallitus on esittänyt tuulivoimasta saatavien verotulojen jakamista muiden kuntien kanssa. Käytännössä yksi kunta kärsisi kaikki haitat, mutta ei saisi kohtuullista korvausta näistä haitoista. Tuulivoimaloiden lainsäädäntö on myös jäänyt jälkeen, koska rakentamisen jälkeen aiheutuvia haittoja voi olla erittäin vaikea saada osoitettua tai saada niihin muutosta aikaan.
Taloustilanteen huonontuessa myös tulevaisuudessa tulevat eteen myös arvokysymykset sen suhteen, että mitä olemme valmiita korjaamaan tai uudistamaan. Näen haasteena sen, että yleensä korjausinvestoinneista herkästi säästetään ja ne tehdään sitten ”ensi vuonna”. Huonoina aikoina olisi tärkeää huoltaa kiinteistöjä, erilaisia kriittisen infran verkostoja tai vaikka teiden kuntoa. Sillä mitä pidemmälle lykkäämme näitä investointeja, sitä kalliimpia niiden investoinnit ovat tulevaisuudessa. Yksittäinen korjaus voisi riittävän hyvin ennakoiden maksaa esimerkiksi 10 000 euroa mutta hätätyönä sen hinta voi nousta jopa kuusinkertaiseksi.
Tulevat vuodet tulevat siis päätöksenteon kannalta olemaan haastavia.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton Virtain kaupunginvaltuutettu sekä kaupunginhallituksen jäsen ja varavaltuutettu Pirkanmaan hyvinvointialueella.
