Yle uutisoi tammikuussa, että yhä useampi joutuu luopumaan lemmikistään rahapulan vuoksi, ja että myös viranomaiset joutuvat aiempaa useammin ottamaan lemmikkieläimiä haltuun ihmisiltä, jotka eivät ole taloudellisista syistä kyenneet huolehtimaan niistä. Elämäntilanteet muuttuvat toisaalta harjoitetun politiikan seurauksena, toisaalta inhimillisistä syistä ja toisinaan varsin äkillisesti. Kiintyminen on kuitenkin usein elinikäistä ja molemminpuolista, eikä kodin vaihtaminen välttämättä ole kenenkään etu.
Mahdollisuus saada tapauskohtaisesti sosiaalihuollon tukea eläinlääkärikustannuksiin on käytännössä olemattoman pieni, eikä lemmikkien välttämättä tarvitsemaa hoitoa siksi ole kestävää jättää tämän varaan. Myös muunlajisilla eläimillä on oikeus riittävään hoitoon, ja tämän oikeuden tulisi toteutua hoitajien kulloisestakin varallisuustilanteesta riippumatta.
Lakimuutos lisää maksuja
Eläinlääkintähuoltolaki on muuttunut vuoden 2026 alussa, ja lakimuutoksen myötä monet asiakasmaksut ovat nyt nousseet tai ovat kokonaan uusia maksuja. Uusi laki velvoittaa kuntia huomioimaan sen, missä määrin yksityisiä palveluita alueella on saatavilla. Jatkossa kuntien järjestämisvastuuseen kuuluu varsin rajattu määrä palveluita ja ne palvelut, jotka eivät kuulu järjestämisvastuuseen, on hinnoiteltava markkinaperusteisesti. Kunta ei siis voi kilpailla yksityisen kanssa. Lisäksi klinikkamaksujen perimisestä tulee pakollista.
Lain mukaan kunnan on järjestettävä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kansanterveyden kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut ainakin elintarvike- tai turkistuotantoa varten pidettäville eläimille. Lisäksi tulee järjestää kiireellinen eläinlääkäriapu. Muita lain mahdollistamia palveluita ovat muun muassa kissojen ja koirien tunnistusmerkintä, suun terveydenhuolto, kissojen sterilisaatio ja kastraatio sekä koirien kastraatio.
Uusille keinoille tarvetta
Alueellisen ympäristöterveydenhuollon jaosto on loppuvuodesta 2025 päättänyt, että Tampereen seudulla tarjotaan kaikkia lain mahdollistamia palveluita. Tämä on tarpeen riittävän saatavuuden, kohtuuhintaisuuden ja oman palvelutuotannon turvaamiseksi. Jaosto päätti myös sisällyttää valikoimaan täydentävinä – eli markkinahintaisina – palveluina muun muassa joitakin kuvantamistutkimuksia, leikkauksia henkeä uhkaavissa hätätilanteissa sekä lisääntymiseen liittyviä palveluita. Lisäksi pieneläinpäivystys on kilpailutettu. Jatkossa päivystyspalveluita tuottaa Papuvet Oy, jonka tarjoamat palvelut ovat sekä kunnalle että yksityishenkilöille päivystyksen aiemmin tuottanutta Evidensiaa edullisempia.
Tampereella siis niin sanotusti tehtiin mitä piti, mutta rahavaikeuksien kanssa kamppailevien lemmikkitalouksien tilannetta ei kuitenkaan ole tällä ratkaistu. Kaupungin olisikin syytä selvittää uusia, lain mahdollistamia tapoja kriittisten eläinlääkäripalveluiden turvaamiseksi. Voisiko Tampere esimerkiksi avustaa järjestöjä eläinlääkärin työpanoksen hankkimisessa tai edellyttää ostopalvelulta korottomia maksujärjestelyjä? Vähintäänkin erilaiselle neuvonnalle ja ohjaukselle on tarvetta, ja hyviä käytäntöjä kannattaa jakaa muiden suurten kaupunkien kanssa.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varavaltuutettu Tampereen kaupunginvaltuustossa sekä Pirkanmaan hyvinvointialueella.
III
Valtuustokolumneissa vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän jäsenet kommentoivat kuntapolitiikkaa ja ajankohtaisia poliittisia aiheita.
