Vasemmistoliiton valtuutetut pureutuivat väkivaltaan ja sen ehkäisyyn Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa, jossa hyväksyttiin hyvinvointisuunnitelma vuosille 2026–2029. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän kaksi täydentävää muutosesitystä lapsiin kohdistuvan väkivallan, lähisuhdeväkivallan ja kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisyn vahvistamiseksi menivät yksimielisesti läpi.
Valtuustoryhmän puheenjohtaja Mitja Tapio korosti puheessaan, että Tampereella tarvitaan enemmän puhetta ja tekoja lähisuhdeväkivallan eri muotojen vähentämiseksi. Hän nosti esiin lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan, kaupungin roolin lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyssä sekä kunniaan liittyvän väkivallan.
– Kunniaan liittyvää väkivaltaa palvelujärjestelmä tunnistaa erityisen heikosti, ja siihen liittyvä häpeäleima on poikkeuksellisen vaikea. Kunniaan liittyvää väkivaltaa kokeneet ovat toistuvasti kertoneet, että viranomaisjärjestelmä ei tunnista ilmiötä ja pahimmillaan jopa antaa tahattomasti liekaa pakottavalle kontrollille, Tapio huomautti.
Valtuutettu Minna Minkkinen toi puheenvuorossaan esiin keinoja, joilla Tampereen kaupunki voisi ehkäistä lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan jatkossa ehkäistä nykyistä oikeudenmukaisemmalla politiikalla, avoimella keskustelulla, sekä oikea-aikaisilla tukipalveluilla ja myönteisen kasvatuksen esimerkeillä. Lapsiystävällisenä kuntana Tampereella olisi myös tilaa kampanjalle, joka muistuttaa vanhempia ja kasvattajia siitä, että väkivallattomat keinot ovat aina olemassa. Kun kaupunki ottaa aktiivisen roolin, viesti kantaa koteihin, päiväkoteihin, kouluihin ja harrastuksiin. Samalla voimme näyttää esimerkkiä koko Suomelle: me uskallamme puhua ja etsiä ratkaisuja väkivaltaan puuttumiseen.
Nuorten tulevaisuudenusko suunnitelmassa mukana
Vasemmistoliiton valtuutetut kiittelivät hyvinvointisuunnitelmaa sen sisältämistä kirjauksista nuorista ja nuorten tulevaisuudenuskosta. Suunnitelmassa todetaan, että nuoret kantavat huolta kestämättömän elämäntavan vaikutuksista ilmastolle ja lähiluonnolle ja toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen on heikentynyt. Tavoitteeksi onkin asetettu tulevaisuudenuskon vahvistaminen.
– Suunnitelmassa todetaan, että tulevaisuudenuskoa tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia kestävän arjen ja elintapojen rakentamiseen. Lisäksi nostetaan esille kestävyystoimista viestiminen. On totta, että toimijuuden tunne luo myös hyvinvointia, mutta oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää ei voida sysätä pelkästään yksilöille. Jotta on jotain, mistä voimme myös viestiä, on meidän tehtävä nämä kestävyyttä rakentavat toimet nyt, valtuutettu Aino Halinen kommentoi.
– Ekologisesti kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää siis kaupungin tavoitteiden onnistunutta yhteen tuomista. Ekologista kestävyyttä koskevat tavoitteet, kuten hiilineutraalisuutta koskevat toimet ja sosiaalista kestävyyttä koskevat tavoitteet, kuten tämä hyvinvointisuunnitelma on tuotava yhteen ekologisesti kestävän hyvinvoinnin rakentamiseksi. Ekologisesti kestävää hyvinvointia emme vielä ole onnistuneet takaamaan, mutta se ei tarkoita, etteikö meidän tulisi siihen pyrkiä. Juuri tämä on tulevaisuuteen suuntautuvaa hyvinvointipolitiikkaa.
Valtuutettu Jouni Sirén puhui hyvinvointisuunnitelman sisältämistä mittareista ja tavoitteista vähentää syrjäytyneisyyttä, yksinäisyyttä, lasten pienituloisuutta, nuorisotyöttömyyttä, asunnottomuutta sekä toimentulo-ongelmia. Sirén muistutti puheenvuorossaan, että tavoitteiden toteutumiseen tarvitaan resursseja:
– Nämä mittarit ja tavoitteet eivät toteudu sillä, että kirjataan suunnitelmaan. Niiden toteuttamiseen tarvitaan resursseja. Ja ne resurssit ovat euroja kaupungin budjetissa. Kun hyväksymme hyvinvointisuunnitelman, meidän pitää myös hyväksyä rahoitus sen toteuttamiselle. Tämän pitää myös näkyä tulevien vuosien talousarvioissa.
